Sotahuuto 2006
| |
| Tapahtumapaikka: | Hyvinkää |
| Osallistujamäärä: | 250 taistelijaa |
| Järjestäjä: | Ryhmä Rämä |
| Voittaja: | El Muerte |
| Slogan: | Tulette jonossa, lähdette pinossa! |
| Edellinen SH: | Sotahuuto 2005 |
| Seuraava SH: | Sotahuuto 2007 |
| Roolipeliyhdistys Ryhmä Rämä ry järjesti Sotahuuto 2006- taistelutapahtuman 15.-16.07.2006 Uudenmaan Maaseutuoppilaitoksella Hyvinkäällä, noin 50km päässä Helsingistä. Tapahtuma oli jatkoa Maahinkainen ry:n ja SuoLi ry:n järjestämälle Sotahuuto 2005:lle. Sotahuuto 2006 ei ollut perinteinen liveroolipeli vaan skenaariovetoista taistelua bofferiasein. Tapahtumakehyksenä toimi Teutonivaltion ja Puola-Liettuan välienselvittely 1409 - 1411. Sotahuuto2006 ei pyrkinyt olemaan huipputarkka simulaatio sodan tapahtumista kaikki historialliset tosiasiat muistaen, vaan käytti sitä lähinnä ohjenuorana. |
Tapahtumaan osallistui noin 250 (???) henkilöä. Sääolosuhteet tapahtuman aikana olivat lähes optimaaliset ilman ollessa lämmin mutta ei kuitenkaan paahtava.
Sisällysluettelo
Historiallinen teema
Tapahtuman historiallisena teemana oli teutoniritareiden (Saksalaisen ritarikunnan) ja Puola-Liettuan väliset taistelut 1409-1411 ennen ja jälkeen Tannenbergin taistelun (eli Grunwaldin taistelun). Armeijoina oli raskaasti varustetut teutonit ja kevyempi mutta runsaslukuisampi Puola-Liettua.
Taustaa
1200-luvulla Teutoniritarit kutsuttiin Chelmnon alueelle (nykyisin osa Puolaa) auttamaan pakanallisten preussilaisten käännytystyössä ja puolustamaan Masovian herttuakuntaa. Paavin mahtikäsky yhdessä Pyhän Saksalais-Roomalaisen keisarikunnan hallitsijan Frederik II:n suosion ohella valoi pohjan heidän rajoittamattomalle toiminnalleen tuleviksi vuosisadoiksi. Teutoniritarit katsoivat olevansa Länsi-Eurooppalaisen sivistyksen puolustajia ja pakanallisten tapojen kitkejiä. He rakensivat tukikohtia, teitä, kaupunkeja ja kauppa-asemia, mutta pitivät myös Baltian alueet ja Puolan tiukasti rautanyrkkinsä alla. 1300-luvulla heidän valtansa oli kiistämätön Puolassa ja Pommerissa, mutta Liettuan Suuriruhtinaskunta ei suostunut kääntymään pakanallisista tavoistaan ja alistumaan täysin heidän ikeensä alle, mikä johti Euroopasta tulleiden katolisten apuvoimien avustamana useisiin ristiretkiin Liettuan maaperälle, vaihtelevalla menestyksellä. Pääasiassa liettualaiset puolustivat raivoisasti viimeiseen mieheeni, eikÄ Teutoniveljeskunta saanut havittelemaansa jalansijaa. Näinä aikoina ritareita vastaan taisteli urhoollisesti Liettuan kansallissankari Gediminas, joka oli myös taitava politikko.
Vuonna 1385 Krewon Liitossa Puola ja Liettua vannoivat liittosopimuksen kuninkaallisen avioliiton avulla tärkeimpänä tavoitteena yhdistetyin voimin murskata Teutoneiden valta lopullisesti. Liettuan suuriruhtinas Jogaila, joka sai tämän avioliiton kautta Puolan kruunun, kääntyi kristinuskoon tullakseen hyväksytyksi Puolassa ja pyrkien viemään ristiretkiedut Teutoniritareiden yhä jatkuvilta valloitus- ja ryöstöretkiltä. Kuitenkin vuonna 1398 ritarit käynnistivät suuren valloituskampanjan Puola-Liettuan alueilla ja ottivat muun muassa Liettuan hallitseman Samogitian herttuakunnan haltuunsa. Tämä kärsittiin vielä hiljaa, keräten salassa liittolaisia ja sotilasvoimaa. Vuonna 1409 syttyi avoin kapina juuri miehitetyssä Samogitiassa ja edellä mainittu kuningas Jogaila katsoi ajan vihdoin tulleen tasata tilit lopullisesti Teutoniritareiden kanssa luvaten kruunun täyden tuen kapinoitsijoille. Elokuun 14. vuonna 1409 Teutoneiden suurmestari Ulrich von Jungingen julisti sodan Puola-Liettuan liittokunnalle.
Sodan syyt
Näinä aikoina Itä-Europpassa pakanauskontoja sallittiin monin paikoin harjoittaa kristinuskon rinnalla. Tavan tuhoaminen, harhaopin kitkeminen ja poliittisen vallan vahvistaminen olivat Teutoniveljeskunnan tärkeimmät tavoitteet sodassa. Puola-Liettua ja sen liittolaiset pitivät kaikki teutoneita riistäjinä ja halusivat vahvistaa omaa poliittista, taloudellista ja kulttuurista itsemääräämisoikeuttaan. Valtion ja sen liittolaisten ylhäistö oli myös kirjavaa joukkoa uskonnollisesti: esimerkiksi Puola-Liettuan kuningas Jagaila oli alunperin pakana ja armeijoiden toinen johtaja, suuriruhtinas Vytautas, harjoittanut niin ukkosenjumalan, Perkunaan, palvontaa kuin ortodoksisuutta ja lopulta katolisuutta. Tärkeintä olikin yrittää olla suututtamatta mitään uskontokuntaa tai ryhmää, saadakseen heidän liittolaisuutensa.
Sotajoukot
Teutoniritareiden mukaan Liettua oli edelleen likaista ja pakanallista aluetta, olihan heidän kuninkaansakin kääntynyt katolilaiseksi vasta parikymmentä vuotta aikaisemmin. Teutoneilla oli heti liittolaisenaan veljeskuntaan jo aikaisemmin sulautettu Livonian Miekkaveljet-ritarijärjestö nykyisen Viron alueelta sekä pian myös Liettuan lopullisesta käännyttämisestä haaveilevia ristiretkiläisiä ja materiaalisemmista syistä taistelivia palkkasotureita Länsi-Euroopasta. Puola-Liettuan diplomatia toimi ja he saivat runsaasti liittolaisia teutoniuhkaa vastaan. Heidän armeijansa oli todellinen kansojen ja kulttuureiden sekamelska: saman lipun alla seisoivat niin liettulaiset pakanat, venäjänmaan ortodoksit, Jalal ad-Dinin islaminuskoiset tataarit kuin palkkasotureita muun muassa Böömistä, Silesiasta ja Moraviasta. Teutoniveljeskunnan armeijoiden johtajana toimi suurmestari Ulrich von Jungingen apunaan marsalkat Frederick von Wallenrode ja von Lichtenstein, jota pidettiin yhtenä koko vuosisadan parhaista miekkamiehistä. Puola-Lietuan joukkoja johti 60-vuotias kuningas Jogaila sekä Liettuan suuriruhtinas Vytautas. Molemmat olivat kansallisankari Gediminaan pojanpoikia. Teutoniveljeskuntaa pidettiin sodan ennakkosuosikkina, sillä vaikka heidän joukkonsa (27 000 soturia) oli pienempi kuin Puola-Liettuan ( 39 000 soturia) olivat he erinomaisesti varusteltuja ja johdettuja. Puola-Liettua oli kuitenkin äärimmäisen motivoitunut vuosisatojen alistuksen lopettamiseksi ja tiesi taistelevansa itsemääräämisoikeudestaan ja koko Itä-Euroopan tulevaisuudesta.
Sota
Sodassa ei käytetty juuri käsituliaseita ja niiden merkitys lopputuloksen kannalta oli merkityksetön. Historialliset lähteet kertovat Teutoniritareilla olleen runsaasti tykistöä, joka kuitenkin tuhottiin vihollisen ratsuväen toimesta. Varsinkin teutoneilla oli paljon ratsuväkeä, jota ei pystytä Sotahuuto2006:ssa simuloimaan. Tämä perustellaan Puolan sankoissa metsissä ja suomaastossa piileskeleviin Puola-Liettuan joukkoihin, joita ei ratsuväellä pystytä tavoittamaan. Sotahuuto2006 sijoittuu Samogitian kapinan väkivaltaisuuksiin, molempien armeijoiden harjoittamaan agressiiviseen tiedustelutoimintaan ennen ratkaisutaistelua, tunnusteluun vihollisen voimasta Puolan metsissä, teutoneiden harjoittamaan ryöstelyyn ja kenties sekasortoon heidän riveissään Grunwaldin ratkaisutaistelun jälkeen. Puola-Liettualla oli kova kiire saada yksi nopea ratkaisutaistelu, ennen armeijansa hajoamista sisäisiin ristiriitoihin. Sitä ennen käytiin pientä kädenvääntöä Bydgoszcz'ssa, Dabrownossa ja Kurzetnikissa. Sota käytännössä ratkesi näiden pienimuotoisten kohtaamisten jälkeen armeijoiden kohdatessa koko vahvuudellaan vuonna 1410 Grunwaldin taistelussa, jossa Puola-Liettuan joukot murskasivat Teutoniveljeskunnan armeijan selkärangan. Tämän jÄlkeen suoritettiin vielä sotilaallisia liikkeitä Marienburgissa, Radzynissa, Koronowossa, Dzialdowossa, Tucholassa ja Golubissa. Mutta miten käy Sotahuuto2006:ssa? Muuttuuko historia ja osoittaako Veljeskunta pakanoille sekä harhaoppisille Länsi-Eurooppalaisen kunnian voiman?
Armeijat
Puola-Liettua
- Auerbachin Kolonna, Entalia, TURA, Rutto, Ryhmä Rämä, Rynskin Liskounioni, Saulkrasti ja Wanainmaa.
- Kokonaisvahvuus: 121
Teutonit
- Maahinkaiskaarti, Mannun Vartijain Kaarti, Kuolan Kaarti, SOS
- Kokonaisvahvuus: 87
Palkkasoturit
Tiedosto:Tympäisevän Kylän Militia thumb.jpg 
- Camulosin Villikarjut, El Muerte, Tympäisevän Tähden Kylän Militia, Sons of Perkele.
- Kokonaisvahvuus: 37
Tulokset
| Sijoitus | Ryhmä | Yhteispisteet | Gloria | Armeija | Vahvuus |
|---|---|---|---|---|---|
1. 
|
 El Muerte
|
555 | 19.5 | Pienoiskuvan luominen epäonnistui: Tiedosto puuttuu Palkkasoturit
|
6 |
2. 
|
 Maahinkainen
|
489 | 37.5 | Pienoiskuvan luominen epäonnistui: Tiedosto puuttuu Teutoniritarit
|
26 |
3. 
|
 Mannunvartijat
|
488 | 17.5 | Pienoiskuvan luominen epäonnistui: Tiedosto puuttuu Teutoniritarit
|
18 |
| 4. | Tiedosto:Tympäisevän Kylän Militia thumb mini.jpg Tympäisevän Tähden Kylän Militia | 463 | 2.5 | Pienoiskuvan luominen epäonnistui: Tiedosto puuttuu Palkkasoturit
|
10 |
| 5. |  Kuolan Kaarti
|
438 | 2.5 | Pienoiskuvan luominen epäonnistui: Tiedosto puuttuu Teutoniritarit
|
17 |
| 6. |  Rutto
|
425 | 22.5 | Pienoiskuvan luominen epäonnistui: Tiedosto puuttuu Puola-Liettua
|
7 |
| 7. |  SOS
|
410 | -12.5 | Pienoiskuvan luominen epäonnistui: Tiedosto puuttuu Teutoniritarit
|
23+3 |
| 8. |  Camulosin Villikarjut
|
387 | 22.5 | Pienoiskuvan luominen epäonnistui: Tiedosto puuttuu Palkkasoturit
|
12 |
| 9. |  Wanainmaa
|
367 | 20 | Pienoiskuvan luominen epäonnistui: Tiedosto puuttuu Puola-Liettua
|
23 |
| 10. |  Entalia
|
356 | 40 | Pienoiskuvan luominen epäonnistui: Tiedosto puuttuu Puola-Liettua
|
21 |
| - |  Sons of Perkele
|
356 | 2.5 | Pienoiskuvan luominen epäonnistui: Tiedosto puuttuu Palkkasoturit
|
9 |
| 12. |  Auerbachin Kolonna
|
309 | 27.5 | Pienoiskuvan luominen epäonnistui: Tiedosto puuttuu Puola-Liettua
|
8 |
| 13. |  Rynskin Liskounioni
|
303 | 27.5 | Pienoiskuvan luominen epäonnistui: Tiedosto puuttuu Puola-Liettua
|
13 |
| 14. | Tiedosto:Ryhmä Rämä thumb mini.jpg Ryhmä Rämä | 302 | 12.5 | Pienoiskuvan luominen epäonnistui: Tiedosto puuttuu Puola-Liettua
|
20 |
| 15. |  Saulkrasti
|
296 | 2.5 | Pienoiskuvan luominen epäonnistui: Tiedosto puuttuu Puola-Liettua
|
10 |
| 16. |  TURA
|
281 | 7.5 | Pienoiskuvan luominen epäonnistui: Tiedosto puuttuu Puola-Liettua
|
19 |
| - | Keskiarvo | 389,0625 | 15,75 | - | 15,3125 |
Sanalliset kuvaukset
1. El Muerte
Tapahtuman varsinaiseksi mustaksi hevoseksi ja voittoon noussut kevyt palkkasoturiryhmä. Toimi palkkasoturimentaliteetilla: ei uhrannut itseään turhan takia ja haki kunnianhimoisesti kultaa ja kunniaa (sotalippuja) taistelukentiltä. Omasi kyvyn lukea tilannetta erinomaisesti, liikkua nopeasti ja iskeä sinne missä tuntuu. Ilmestyi kuin taiottuna useasti vihollisen selustoihin ja sivustaan, jossa ryhmä yllätyksen turvin niitti kuolemaa ja keräsi lippuja. El Muertella oli onnekas liitolaistensa suhteen: ryhmällä oli eniten voitettuja skenaarioita kaikista ryhmistä.
2. Maahinkaiskaarti
Teutoniritariarmeijan rautanyrkki ja selkäranka, Maahinkainen, taisteli läpi tapahtuman kurinalaisesti ja ryhdikkäästi. Ryhmä luki taistelukenttää täydellisesti iskien välittömästi vihollisen taktisiin virheisiin tekemättä niitä itse juuri ollenkaan. Maahinkainen osasi toimia ryhmänä erinomaisesti, mutta myös yksilöiden sankaritekoja nähtiin, kuten "kukkula"-skenaariossa. Kaksi Maahinkaisen soturia kiersi selustaan surmaten Puola-Liettuan Suurbannerin lipunkantajan ja anasti tyylikkäästi vihollisarmeijan mahdin symboolin.
3. Mannunvartijain kaarti
Mannunvartijat löytyivät aina taistelun polttopisteestä. Voisi sanoa, että Kaarti oli tasaisen varma: retkue keräsi tehokkaasti vihollisen lippuja, suojeli hyvin omaansa, eikä kärsinyt kovin usein raskaita tappioita. Kaarti koki suurimman kunnian hetkensä "kohtaaminen metsässä"-skenaariossa, jossa se sai haltuunsa kaksi vihollisryhmän lippua sekä Puola-Liettuan armeijan Suurbannerin. Mannunvartijat etenivät harkitusti ja määrätietoisesti palkintosijoille, jääden Maahinkaiskaartia jälkeen vain yhden pisteen.
4. Tympäisevän Tähden Kylän Militia
Tympäisevä Tähti keräsi ihailevia katseita eritoten hurjan tykkinsä ansioista. Militian taistelijoiden menestyksen salaisuus oli oman lipun tarkka suojelu ja tappioiden minimointi (ryhmän kokoon suhteutetut tappiot olivat tapahtuman pienimmät).
5. Kuolan Kaarti
Kuolan Kaarti taisteli monesti viimeiseen mieheen teutonikunnian velvoittamana. Ryhmä toimi sveitsiläisen kellon tarkkuudella aiheuttaen viholliselle raskaita tappioita. Kuola tuli tunnetuksi myös ankarasta vihollisjoukkojen herjaamisesta, joka pysyi in-gamena, älköön kukaan loukkaantuko.
6. Rutto
Rutto oli Puola-Liettuan armeijan selkein menestyjä. Retkue onnistui pieneen kokoonsa nähden anastamaan tehokkasti vihollisen lippuja ja toimimaan koko armeijan eduksi. Onnistui "risk"-skenaarioissa viemään SOS:n lipun, joka johti vaakakupin kallistumiseen Puola-Liettuan eduksi.
7. SOS + Pheliitit
Special Orc Service Pheliittivahvistuksin oli yksi tapahtuman monipuolisimmista ryhmistä. Jousijoukot napsivat kaukotappoja samalla kun raskaasti panssaroidut ritarit niittivät vihollisen edessään.
8. Camulosin Villikarjut
Villikarjut onnistuivat minimoimaan omat tappionsa. Kantama-asein he pitivät vihollisen jatkuvasti varpaillaan ja keräsivät varsinkin suojeltava-skenaarioissa runsaasti tappoja tililleen. Ryhmän kunniakkain hetki oli Teutoniarmeijan Suurbannerin anastaminen kenttätaistelussa.
9. Wanainmaa
Wanainmaan piti paikkansa eturintamassa. Urhoollisesti he taistelivat Teutoniritareiden vellovaa hyökyaaltoa vastaan kerta toisensa jälkeen, sankarillisesti pitivät rintamaa kasassa puhtaalla tahdon kovuudella, uhrautuivat kerta toisensa jälkeen ja kaatuivat viimeiseen mieheen ylivoiman edessä.
10. Entalia
Entalia kärsi samoista ongelmista, kuin koko Puola-Liettuan armeija. He joutuivat kevyistä varusteistaan huolimatta jatkuvasti etulinjaan. Tästä lannistumatta ryhmä uhrautui tarvittaessa vaikka viimeiseen mieheen. Entalian tähtihetki oli arkku-skenaario, jossa ryhmä oivalla reittivalinnallaan ja määrätietoisella etenemisellään vei voiton. He myös onnistuivat ainakin kerran iskimään lujaa vihollisen sivustaan, vieden pari vihollislippua kerralla.
10. Sons of Perkele
Tasapistein Entalian kanssa, Sons of Perkele jakaa kymmenen sijan. Perkeleen Pojjaat taistelivat urhoollisesti, myös etulinjassa, jonne heidät ajoittain sijoitettiin. Onnistui pitämään tappionsa melko pieninä.
12. Auerbachin Kolonna
Auerbachin kolonna taisteli toistuvasti epäitsekkäästi ja uhrautuvasti. Kolonna ei taipunut koskaan ylivoiman edessä, vaan sisukkaasti pakotti Teutonien raskaan jalkaväen maksamaan jokaisesta metristä Puola-Liettuan maaperää kalliin hinnan.
13. Rynskin Liskounioni
Liskomiehet tulivat myös tunnetuksi uhrautuvaisuudestaan. Minkä he varusteiden keveydessä ja lukumäärässä hävisivät, he ottivat takaisin puhtaalla tahdolla saavuttaa annettu päämäärä tai pitää rintama. Heidän sankarivainajansa antoivat muille puolaliettualaisille mahdollisuuden jatkaa taistelua.
14. Ryhmä Rämä
Ryhmä Rämä taisteli aina siellä missä taistelu oli kiivain ja usein ylivoiman edessä hajallaan. Tämä johti myös ryhmäkokoon suhteutettujen tappioiden kasvamisen tapahtuman suurimmiksi. Yksi Rämän soturi vaati monta vihollista kaatuakseen.
15. Saulkrasti
Todella pahoihin paikkoihin ajautunut, kovista tappioista ja täten myös lippunsa menettämisestä kärsinyt puolaliettualinen osasto, joka ei lannistunut milloinkaan. Teki aina vakuuttavaa työtä, muttei kyennyt sentään mahdottomuuksiin.
16. Tapion Uljaat Rajanvartijat
TURA jyrättiin useasti täydellisesti heidän päätettyä rohkeasti olla perääntymättä ja viedä mukanaan mahdollisimman monta Teutoniritaria. Kuten niin moni muukin ryhmä Puola-Liettualla he antoivat kaikkensa ja taistelivat sisukkaasti ylivoimaa vastaan.
Skenaariot
HUOM! Skenaarioiden järjestys on sekaisin. Laittakaa oikeaksi ken tietää!
Lauantaina:
- Pienoiskuvan luominen epäonnistui: Tiedosto puuttuuLäpimurto
- Pienoiskuvan luominen epäonnistui: Tiedosto puuttuuSaatto
- Pienoiskuvan luominen epäonnistui: Tiedosto puuttuuKenttätaistelu I
- Pienoiskuvan luominen epäonnistui: Tiedosto puuttuuKenttätaistelu II
- Pienoiskuvan luominen epäonnistui: Tiedosto puuttuuKohtaaminen Metsässä I (Mikä oli sen oikea nimi?)
- Pienoiskuvan luominen epäonnistui: Tiedosto puuttuuKukkulan valtaus
- Pienoiskuvan luominen epäonnistui: Tiedosto puuttuuArkku
Sunnuntaina:
- Pienoiskuvan luominen epäonnistui: Tiedosto puuttuuKenttätaistelu III (eikös se teutoninurkka ollutkin tässä?)
- Pienoiskuvan luominen epäonnistui: Tiedosto puuttuuRISK - kolme pistettä kaksi armeijaa
Skenaarioiden tapahtumakulku
Lisää tähän muut skenaariot.
Ensimmäinen skenaario (Läpimurto?)
TODO:selostus. Teutonien tarkoitus oli marssia armeijan lipun kanssa risteykseen, jossa Puola-Liettuan armeija piti asemiaan. Palkkasoturit Puola-Liettualla: Oliko Tympäisevä kummalla Teutoneilla? Palkkasoturit Teutoneilla: El Muerte, Sons of Perkele
Teutonit marssivat tietä pitkin pääjoukolla, metsän rinteellä tien vieressä tuli Maahinkainen tarkoituksena tulla vihollisjoukon kylkeen kohdatessa pääjoukon. Pienten armeijoiden häirintää matkalla. Camulos kiersi joukon yrittäen koukata selustaan, mutta osui tielle pyrkivään pieneen osastoon Maahinkaista, joka onnistui pidättelemään sitä riittävän pitkään. Lopulta pääjoukon otti vastaan Rämä ja Liskot (ketä muita?). Teutonit saivat voiton.
(Ylhäällä rinteessä oli maahinkaisia vastassa TURA ja Entalia ainakin. Lisäksi ilmeisesti SOS tai jotain muuta vihreätabardista siellä oli, mutta he jäivät hieman jälkeen tahdista ja näin ollen maahinkaisten sivustaan päästiin hyökkäämään TURAN ja Entalian toimesta.)
Kyseisen skenaarion videointi, antaa kohtuullisen hyvän kuvan taistelun kulusta tien varressa
Saatto
Teutoneilla oli tavoitteena saada kuljetettua tärkeä piispa pakanoita vilisevän alueen halki. Puola-Liettuan armeijan tehtävänä oli saada piispa (vai kuka?) hengiltä. Alue oli pitkä mutta ei kovin leveä mitat suunnilleen?.
Teutonit valitsivat taktiikaksi piispan kuljettamisen raskaan yksikön sisässä ja etenemisen hitaasti mutta varmasti. Puola-Liettua teki useita uhrautuvaisia hyökkäyksiä, mutta osumaa piispaan ei tullut ja teutoniarmeija pääsi etenemään maalitasalle ja voitti skenaarion.
Kenttätaistelu(t)
TODO:Selitykset. Oliko näitä montakin?
Lauantaina virallisia kenttätaisteluita oli kaksi, molemmat saaton jälkeen peräkkäin (voin muistaa väärin, korjaisiko joku - Unis). Lisäksi oli yksi epävirallinen(?) kenttätaistelu illan päätteeksi. TODO: tuloksia en muista varmuudella, puola voitti molemmat viralliset mutta hävisi illan päätteeksi käydyn?
Sunnuntaina kenttätaisteluita oli kolme. Kaikki kolme olivat aamupäivästä peräkkäin.
Ensimmäisessä kenttätaistelussa kaikki palkkasoturit sijoitettiin Puola-Liettualle ja Teutonit kaivautuivat kentän reunassa olevan aitauksen mutkaan, käyttäen aitausta esteenä koukkauksille. Teutonit hävisivät taistelun huonon aseman ja manööveritilan puutteen vuoksi - voimaa ei saatu sinne minne tarvittiin.
Seuraavan skenaarion aggressiivinen teutoniarmeija voitti saadessaan nopeasti liikkuvaa jalkaväkeä puola-liettuan raioista vihollisen sekaan. Taistelua edelsi kummankin osapuolen hengennostatus lippujen kulkiessa armeijan editse.
Kolmannessa kenttätaistelussa teutonit eivät jääneet odottamaan puola-liettuan hyökkäystä vaan kävivät vastahyökkäykseen. Liikenopeuksien erot aiheuttivat kuitenkin sen että teutonien rintama eteni epätasapainossa osastoittain. Teutonit saavuttivat kuitenkin voiton raskain tappioin.
Väijytykseen ratkennut metsätaistelu
Teutonit menivät metsään, Puola-Liettua tuli perässä. Teutonit lähettivät El Muerten ja SOSin kevyen vetämään huomion itseensä ja mahdollisimman suuret määrät vihollissotureita peräänsä. Tämä onnistuikin erinomaisesti. Samaan aikaan SOS, Maahinkainen, Mantu ja Kuola istuivat metsäkumpareen takana odottaen että vihollinen kulki hajaantuneena ohi heistä. Teutonien pääjoukot marssivat hajaantuneiden joukkojen sydämeen, teloivat ~50 raskainta soturia ja tällä käytännössä ratkaisivat koko taistelun. Ylivoimaa vastaan urheasti tuhoutuneita porukoita olivat Rämä, Wanainmaa, kuka muu?
Kukkula
TODO:Selitys.
Teutonit hyökkäsivät ja voittivat vastustajan passiivisuuden vuoksi.
Maahinkainen pidätteli puolta armeijaa lähettämällä muutamia miehiä kiertämään ja menemällä lähelle pienten maanmuotojen taakse huutelemaan kunnollista taistelukontaktia ottamatta. Mantu, Kuola ja SOS teloivat koko Puola-Liettuan laidasta tehokkaasti vyöryttämällä.
(Huomauttaisin tässä vaiheessa lähinnä siitä että ratkaiseva tekijä oli nähdäkseni P-L:n liian vaikeakulkuiseksi maastoksi määrittämän alueen läpi ylös rinnettä tasaisena rivinä marssinut Teutonien joukko. Maahinkainen oli kontaktissa mukana yhtälailla ja täytyy sanoa että tiivistäkin tuli hetkittäin. Joissain paikoissa oli tosin niin tiivistä että eteneminen kävi hankalaksi, joten maksimitehokkuutta ei saavutettu, vaikka kontaktissa käytiinkin.
Muutama koukannut maahinkainen tosin aiheuttivat huomattavasti hämmennystä ja rivin toisesta päästä lähtenyt jyrääminen josta tuossa jo mainittiinkin, taistelun ratkaisi. Maastoesteen taakse huutelemaan jääminen on hiukan alentavaa..) Muokatkaa joku muu kunnolliseksi jos tästä ollaan samaa mieltä. -Automaattinen
Arkku
Alkoi sekavasti. Alkamismerkin soidessa teutonit olivat vielä väärässä liian kaukana olleessa kukkulan alareunalla, osa riisuneena varusteensa. Arkkua lähempää aloittanut Puola-Liettua lähetti Entalian juosten arkulle. Arkun luona oli pieni joukko palkkasotureita, mainittavaa vastarintaa ei syntynyt. Teutonien päästessä kukkulan laelle arkku saapui Puola-Liettuan maalipisteelle. Suurin osa teutoneista ei ehtinyt edes näkemään arkkua.
RISK
Alkuasetelma
Tässä skenaariossa oli kaksi osapuolta. Jotkut ryhmät armeijoiden sisällä yhdistettiin yhden lipun alle. Näin muodostui Puola-Liettualle seitsemän lippua ja teutoneille neljä lippua. Ryhmät olivat:
- Puola-Liettua: Ryhmä Rämä, Liskot-Saulkrasti, Wanainmaa, ... (jatka listaa)
- teutonit: Maahinkainen, SOS, Kuolan Kaarti, Mannunvartijat (jatka listaa)
Alueella oli kolme hallintapistettä, joita oli tavoitteena hallita mahdollisimman kauan. Pisteillä oli järjestäjä kellottamassa sekuntin tarkkuudella. Pisteellä oli oltava lippu jotta aika juoksi. Useammasta lipusta ei ollut hyötyä. Aika laskettiin armeijakohtaisesti (ei ryhmäkohtaisesti). Mistään muusta ei saanut skenaariossa pisteitä ja ne kertyivät armeijalle tasaisesti. Puola-Liettualla etua ja voitto tuli.(selostus jatkuu kohta)
Alueella oli myös molemmilla armeijoilla oma respauspiste. Jokaisen ryhmän respalla odottavat kuolleet heräsivät henkiin, kun sen ryhmän lippu (vai mikä tahansa oman armeijan lippu? kuka muistaa?) kävi respauspisteellä.
Hallintapisteitä oli kolme. Yksi (piste A) oli respauspisteiden välisellä tiellä (paikka sama kuin ensimmäisessä skenaariossa). Toinen piste (piste B) oli mäen päällä lähellä Puola-Liettuan respapaikkaa. Kolmas piste (piste C) oli mäen päällä lähellä teutoneiden respapaikkaa. Mäen päällisten respapisteiden välillä kulki polku, samoin kuin PL-respan ja toisen pisteen välillä.
Tapahtumien kulku
Puola-liettua valloitti pisteen B. Teutonit uralla olevan pisteen A.
Pisteestä C käytiin taistelua. Puola-Liettua sai haltuunsa SOS:n lipun joka esti sitä respaamasta. Taistelut kääntyivät Puola-Liettuan eduksi ja se valloitti pisteen C. Teutonit yrittivät myöhemmin vielä valloittaa sen takaisin, mutta heiltä alkoi loppua miehet. Uralla olevaa pistettä A teutonit pitivät koko ajan hallussa ilman vastarintaa Puola-Liettua puolelta. Loppuskenaario on melko tapahtumaköyhä ja Puola-Liettua korjasi potin tästä skenaariosta.
Skenaariota on moitittu epätasapainoiseksi ja sitä se varmasti olikin. RISK kuitenkin pelityyppinä todettiin mielenkiintoiseksi.
Kiertopalkinto
Sotahuuto 2006:sta sai alkunsa myös kiertopalkintoperinne. Kunkin Sotahuudon voittaja saa nimensä kirjatuksi kiertopalkinnon taakse. Tällä hetkellä kirjattuna on: Wanainmaa 2005, El Muerte 2006, 2007 ja 2014, Kuolan Kaarti 2008 ja 2013, Maahinkainen 2009 ja 2010, SOS 2011 ja Ryhmä Rämä 2012.
Aiheesta muualla
[1] Tapahtuman virallinen kotisivu
Kuvia
Videoita
- Rämän koostama SH06-video YouTubessa [2]
