Ero sivun ”Sotahuuto 2006” versioiden välillä
| Rivi 332: | Rivi 332: | ||
== Kiertopalkinto == | == Kiertopalkinto == | ||
| − | Sotahuuto 2006:sta sai alkunsa myös kiertopalkintoperinne. Kunkin Sotahuudon voittaja saa nimensä kirjatuksi kiertopalkinnon taakse. Tällä hetkellä kirjattuna on: | + | Sotahuuto 2006:sta sai alkunsa myös kiertopalkintoperinne. Kunkin Sotahuudon voittaja saa nimensä kirjatuksi kiertopalkinnon taakse. Tällä hetkellä kirjattuna on: Wanainmaa 2005, El Muerte 2006 ja El Muerte 2007. |
Versio 29. helmikuuta 2008 kello 14.50
|
Roolipeliyhdistys Ryhmä Rämä ry järjesti Sotahuuto 2006- taistelutapahtuman 15.-16.07.2006 Uudenmaan Maaseutuoppilaitoksella Hyvinkäällä, noin 50km päässä Helsingistä. Tapahtuma oli jatkoa Maahinkainen ry:n ja SuoLi ry:n järjestämälle Sotahuuto 2005:lle. Sotahuuto 2006 ei ollut perinteinen liveroolipeli vaan skenaariovetoista taistelua bofferiasein. Tapahtumakehyksenä toimi Teutonivaltion ja Puola-Liettuan välienselvittely 1409 - 1411. Sotahuuto2006 ei pyrkinyt olemaan huipputarkka simulaatio sodan tapahtumista kaikki historialliset tosiasiat muistaen, vaan käytti sitä lähinnä ohjenuorana. |
Tapahtumaan osallistui noin 250 (???) henkilöä. Sääolosuhteet tapahtuman aikana olivat lähes optimaaliset ilman ollessa lämmin mutta ei kuitenkaan paahtava.
Sisällysluettelo
- 1 Historiallinen teema
- 2 Armeijat
- 3 Ryhmien vahvuudet ja varustus
- 3.1 Auerbachin Kolonna (Puola-Liettua)
- 3.2 Entalia (Puola-Liettua)
- 3.3 Rutto (Puola-Liettua)
- 3.4 Ryhmä Rämä (Puola-Liettua)
- 3.5 Rynskin Liskounioni (Puola-Liettua)
- 3.6 Saulkrasti (Puola-Liettua)
- 3.7 Tapion Uljaat Rajanvartijat (Puola-Liettua)
- 3.8 Wanainmaa (Puola-Liettua)
- 3.9 Maahinkaiskaarti (teutonit)
- 3.10 Mannun Vartijain Kaarti (teutonit)
- 3.11 Kuolan Kaarti (teutonit)
- 3.12 Special ORC Service (teutonit)
- 3.13 El Muerte (palkkasoturit)
- 3.14 Camulosin Villikarjut (palkkasoturit)
- 3.15 Sons of Perkele (palkkasoturit)
- 3.16 Tympäisevän Tähden Kylän Militia (palkkasoturit)
- 4 Tulokset
- 5 Skenaariot
- 6 Kiertopalkinto
- 7 Aiheesta muualla
Historiallinen teema
Tapahtuman historiallisena teemana oli teutoniritareiden (Saksalaisen ritarikunnan) ja Puola-Liettuan väliset taistelut 1409-1411 ennen ja jälkeen Tannenbergin taistelun (eli Grunwaldin taistelun). Armeijoina oli raskaasti varustetut teutonit ja kevyempi mutta runsaslukuisampi Puola-Liettua.
Taustaa
1200-luvulla Teutoniritarit kutsuttiin Chelmnon alueelle (nykyisin osa Puolaa) auttamaan pakanallisten preussilaisten käännytystyössä ja puolustamaan Masovian herttuakuntaa. Paavin mahtikäsky yhdessä Pyhän Saksalais-Roomalaisen keisarikunnan hallitsijan Frederik II:n suosion ohella valoi pohjan heidän rajoittamattomalle toiminnalleen tuleviksi vuosisadoiksi. Teutoniritarit katsoivat olevansa Länsi-Eurooppalaisen sivistyksen puolustajia ja pakanallisten tapojen kitkejiä. He rakensivat tukikohtia, teitä, kaupunkeja ja kauppa-asemia, mutta pitivät myös Baltian alueet ja Puolan tiukasti rautanyrkkinsä alla. 1300-luvulla heidän valtansa oli kiistämätön Puolassa ja Pommerissa, mutta Liettuan Suuriruhtinaskunta ei suostunut kääntymään pakanallisista tavoistaan ja alistumaan täysin heidän ikeensä alle, mikä johti Euroopasta tulleiden katolisten apuvoimien avustamana useisiin ristiretkiin Liettuan maaperälle, vaihtelevalla menestyksellä. Pääasiassa liettualaiset puolustivat raivoisasti viimeiseen mieheeni, eikÄ Teutoniveljeskunta saanut havittelemaansa jalansijaa. Näinä aikoina ritareita vastaan taisteli urhoollisesti Liettuan kansallissankari Gediminas, joka oli myös taitava politikko. Vuonna 1385 Krewon Liitossa Puola ja Liettua vannoivat liittosopimuksen kuninkaallisen avioliiton avulla tärkeimpänä tavoitteena yhdistetyin voimin murskata Teutoneiden valta lopullisesti. Liettuan suuriruhtinas Jogaila, joka sai tämän avioliiton kautta Puolan kruunun, kääntyi kristinuskoon tullakseen hyväksytyksi Puolassa ja pyrkien viemään ristiretkiedut Teutoniritareiden yhä jatkuvilta valloitus- ja ryöstöretkiltä. Kuitenkin vuonna 1398 ritarit käynnistivät suuren valloituskampanjan Puola-Liettuan alueilla ja ottivat muun muassa Liettuan hallitseman Samogitian herttuakunnan haltuunsa. Tämä kärsittiin vielä hiljaa, keräten salassa liittolaisia ja sotilasvoimaa. Vuonna 1409 syttyi avoin kapina juuri miehitetyssä Samogitiassa ja edellä mainittu kuningas Jogaila katsoi ajan vihdoin tulleen tasata tilit lopullisesti Teutoniritareiden kanssa luvaten kruunun täyden tuen kapinoitsijoille. Elokuun 14. vuonna 1409 Teutoneiden suurmestari Ulrich von Jungingen julisti sodan Puola-Liettuan liittokunnalle.
Sodan syyt
Näinä aikoina Itä-Europpassa pakanauskontoja sallittiin monin paikoin harjoittaa kristinuskon rinnalla. Tavan tuhoaminen, harhaopin kitkeminen ja poliittisen vallan vahvistaminen olivat Teutoniveljeskunnan tärkeimmät tavoitteet sodassa. Puola-Liettua ja sen liittolaiset pitivät kaikki teutoneita riistäjinä ja halusivat vahvistaa omaa poliittista, taloudellista ja kulttuurista itsemääräämisoikeuttaan. Valtion ja sen liittolaisten ylhäistö oli myös kirjavaa joukkoa uskonnollisesti: esimerkiksi Puola-Liettuan kuningas Jagaila oli alunperin pakana ja armeijoiden toinen johtaja, suuriruhtinas Vytautas, harjoittanut niin ukkosenjumalan, Perkunaan, palvontaa kuin ortodoksisuutta ja lopulta katolisuutta. Tärkeintä olikin yrittää olla suututtamatta mitään uskontokuntaa tai ryhmää, saadakseen heidän liittolaisuutensa. Sotajoukot Teutoniritareiden mukaan Liettua oli edelleen likaista ja pakanallista aluetta, olihan heidän kuninkaansakin kääntynyt katolilaiseksi vasta parikymmentä vuotta aikaisemmin. Teutoneilla oli heti liittolaisenaan veljeskuntaan jo aikaisemmin sulautettu Livonian Miekkaveljet-ritarijärjestö nykyisen Viron alueelta sekä pian myös Liettuan lopullisesta käännyttämisestä haaveilevia ristiretkiläisiä ja materiaalisemmista syistä taistelivia palkkasotureita Länsi-Euroopasta. Puola-Liettuan diplomatia toimi ja he saivat runsaasti liittolaisia teutoniuhkaa vastaan. Heidän armeijansa oli todellinen kansojen ja kulttuureiden sekamelska: saman lipun alla seisoivat niin liettulaiset pakanat, venäjänmaan ortodoksit, Jalal ad-Dinin islaminuskoiset tataarit kuin palkkasotureita muun muassa Böömistä, Silesiasta ja Moraviasta. Teutoniveljeskunnan armeijoiden johtajana toimi suurmestari Ulrich von Jungingen apunaan marsalkat Frederick von Wallenrode ja von Lichtenstein, jota pidettiin yhtenä koko vuosisadan parhaista miekkamiehistä. Puola-Lietuan joukkoja johti 60-vuotias kuningas Jogaila sekä Liettuan suuriruhtinas Vytautas. Molemmat olivat kansallisankari Gediminaan pojanpoikia. Teutoniveljeskuntaa pidettiin sodan ennakkosuosikkina, sillä vaikka heidän joukkonsa (27 000 soturia) oli pienempi kuin Puola-Liettuan ( 39 000 soturia) olivat he erinomaisesti varusteltuja ja johdettuja. Puola-Liettua oli kuitenkin äärimmäisen motivoitunut vuosisatojen alistuksen lopettamiseksi ja tiesi taistelevansa itsemääräämisoikeudestaan ja koko Itä-Euroopan tulevaisuudesta.
Sota
Sodassa ei käytetty juuri käsituliaseita ja niiden merkitys lopputuloksen kannalta oli merkityksetön. Historialliset lähteet kertovat Teutoniritareilla olleen runsaasti tykistöä, joka kuitenkin tuhottiin vihollisen ratsuväen toimesta. Varsinkin teutoneilla oli paljon ratsuväkeä, jota ei pystytä Sotahuuto2006:ssa simuloimaan. Tämä perustellaan Puolan sankoissa metsissä ja suomaastossa piileskeleviin Puola-Liettuan joukkoihin, joita ei ratsuväellä pystytä tavoittamaan. Sotahuuto2006 sijoittuu Samogitian kapinan väkivaltaisuuksiin, molempien armeijoiden harjoittamaan agressiiviseen tiedustelutoimintaan ennen ratkaisutaistelua, tunnusteluun vihollisen voimasta Puolan metsissä, teutoneiden harjoittamaan ryöstelyyn ja kenties sekasortoon heidän riveissään Grunwaldin ratkaisutaistelun jälkeen. Puola-Liettualla oli kova kiire saada yksi nopea ratkaisutaistelu, ennen armeijansa hajoamista sisäisiin ristiriitoihin. Sitä ennen käytiin pientä kädenvääntöä Bydgoszcz'ssa, Dabrownossa ja Kurzetnikissa. Sota käytännössä ratkesi näiden pienimuotoisten kohtaamisten jälkeen armeijoiden kohdatessa koko vahvuudellaan vuonna 1410 Grunwaldin taistelussa, jossa Puola-Liettuan joukot murskasivat Teutoniveljeskunnan armeijan selkärangan. Tämän jÄlkeen suoritettiin vielä sotilaallisia liikkeitä Marienburgissa, Radzynissa, Koronowossa, Dzialdowossa, Tucholassa ja Golubissa. Mutta miten käy Sotahuuto2006:ssa? Muuttuuko historia ja osoittaako Veljeskunta pakanoille sekä harhaoppisille Länsi-Eurooppalaisen kunnian voiman?
Armeijat
Puola-Liettua
- Auerbachin Kolonna, Entalia, TURA, Rutto, Ryhmä Rämä, Rynskin Liskounioni, Saulkrasti ja Wanainmaa.
- Kokonaisvahvuus: 121
Teutonit
- Maahinkaiskaarti, Mannun Vartijain Kaarti, Kuolan Kaarti, SOS
- Kokonaisvahvuus: 87
Palkkasoturit
Tiedosto:Tympäisevän Kylän Militia thumb.jpg 
- Camulosin Villikarjut, El Muerte, Tympäisevän Tähden Kylän Militia, Sons of Perkele.
- Kokonaisvahvuus: 37
Ryhmien vahvuudet ja varustus
Auerbachin Kolonna (Puola-Liettua)
|
x taistelijaa... |
Entalia (Puola-Liettua)
|
x taistelijaa... |
Rutto (Puola-Liettua)
|
x taistelijaa... |
Ryhmä Rämä (Puola-Liettua)
| Tiedosto:Ryhmä Rämä thumb.jpg | x taistelijaa... |
Rynskin Liskounioni (Puola-Liettua)
|
x taistelijaa... |
Saulkrasti (Puola-Liettua)
|
10 taistelijaa: kaikilla joko bastardi, 2 miekkaa tai miekka+kilpi. Useimmilla jonkin asteinen haarniskointi mutta ei kovin raskasta. |
Tapion Uljaat Rajanvartijat (Puola-Liettua)
|
x taistelijaa... |
Wanainmaa (Puola-Liettua)
|
x taistelijaa... |
Maahinkaiskaarti (teutonit)
|
|
26 taistelijaa, liki kaikki sangen kokeneita. Varustus kilpiä, jousia, keihäitä ja hilpareita. Aseistuksessa ei siis mitään erityistä painotusta, Maahinkainen toimi yleisjoukkona joka oli kohtuullisen valmis kaikkiin tilanteisiin. Haarniskointi keskiraskasta, kevyempää kuin 2007 mutta raskaampaa kuin 2005.
Perustaktiikkana Maahinkaisella oli mennä päin vastustajia ja tehdä mahdollisimman paljon tuhoa mahdollisimman nopeasti. Maahinkaisen soturien hyvät yksilötaidot ratkaisivat näissä tilanteissa useimmiten tilanteen ja vastustajat saatiin lyötyä hetkellisesti. Viimeistelyssä olikin sitten paljon vialla, yhteistoiminta ei ollut kohdallaan. Onnistuneen läpimurron jälkeen päädyttiin kerta toisensa jälkeen hajalleen sankaroimaan yksittäisiä vihollisia vastaan vastustajan koko rivin pinoon vyöryttämisen sijaan. |
Mannun Vartijain Kaarti (teutonit)
|
|
18 taistelijaa. 6 isoa tornikilpeä, kasa (vielä tuolloin) pitkiä keihäitä, miekka&kilpimiehiä. Panssarointia alle kymmenellä. Ryhmän taistelutaktiikkana oli yksinkertaisesti juntata tornikilvet keihäiden eteen ja antaa keihäiden hoitaa likainen työ. Vihollisen harventuessa suoritettiin enemmän tai vähemmän nopea rynnäkkö. |
Kuolan Kaarti (teutonit)
|
|
x taistelijaa... keihäitä paljon. |
Special ORC Service (teutonit)
|
|
x taistelijaa... Paljon panssaria. |
El Muerte (palkkasoturit)
|
|
x taistelijaa... Erittäin pitkiä varstoja |
Camulosin Villikarjut (palkkasoturit)
|
|
x taistelijaa... |
Sons of Perkele (palkkasoturit)
|
|
x taistelijaa... |
Tympäisevän Tähden Kylän Militia (palkkasoturit)
| Tiedosto:Tympäisevän Kylän Militia thumb.jpg | x taistelijaa... |
Tulokset
| Sijoitus | Ryhmä | Yhteispisteet | Gloria | Armeija | Vahvuus |
|---|---|---|---|---|---|
1. 
|
El Muerte | 555 | 19.5 | Palkkasoturit | 6 |
2. 
|
Maahinkainen | 489 | 37.5 | Teutoniritarit | 26 |
3. 
|
Mannunvartijat | 488 | 17.5 | Teutoniritarit | 18 |
| 4. | Tympäisevän Tähden Kylän Militia | 463 | 2.5 | Palkkasoturit | 10 |
| 5. | Kuolan Kaarti | 438 | 2.5 | Teutoniritarit | 17 |
| 6. | Rutto | 425 | 22.5 | Puola-Liettua | 7 |
| 7. | SOS | 410 | -12.5 | Teutoniritarit | 23+3 |
| 8. | Camulosin Villikarjut | 387 | 22.5 | Palkkasoturit | 12 |
| 9. | Wanainmaa | 367 | 20 | Puola-Liettua | 23 |
| 10. | Entalia | 356 | 40 | Puola-Liettua | 21 |
| - | Sons of Perkele | 356 | 2.5 | Palkkasoturit | 9 |
| 12. | Auerbachin Kolonna | 309 | 27.5 | Puola-Liettua | 8 |
| 13. | Rynskin Liskounioni | 303 | 27.5 | Puola-Liettua | 13 |
| 14. | Ryhmä Rämä | 302 | 12.5 | Puola-Liettua | 20 |
| 15. | Saulkrasti | 296 | 2.5 | Puola-Liettua | 10 |
| 16. | TURA | 281 | 7.5 | Puola-Liettua | 19 |
Skenaariot
Lauantaina:
- Kohtaaminen Metsässä I (Mikä oli sen oikea nimi?)
- Saatto
- Kenttätaisteluja
- Kohtaaminen metsässä laavun maastossa
- Kukkulan valtaus
- Arkku
- Kenttätaistelu I (oliko näin?)
- Kenttätaistelu II (oliko näin?) oliko tätä se "legendaarinen" teutonit nurkassa?
Sunnuntaina:
- Kenttätaistelu (eikös se teutoninurkka ollutkin tässä?)
- RISK - kolme pistettä kaksi armeijaa
Skenaarioiden tapahtumakulku
Lisää tähän muut skenaariot.
Ensimmäinen skenaario (nimi?)
Saatto
Teutoneilla oli tavoitteena saada kuljetettua tärkeä piispa pakanoita vilisevän alueen halki. Puola-Liettuan armeijan tehtävänä oli saada piispa (vai kuka?) hengiltä. Alue oli pitkä mutta ei kovin leveä mitat suunnilleen?.
Teutonit valitsivat taktiikaksi piispan kuljettamisen raskaan yksikön sisässä ja etenemisen hitaasti mutta varmasti. Puola-Liettua teki useita uhrautuvaisia hyökkäyksiä, mutta osumaa piispaan ei tullut ja teutoniarmeija pääsi etenemään maalitasalle ja voitti skenaarion.
Kiertopalkinto
Sotahuuto 2006:sta sai alkunsa myös kiertopalkintoperinne. Kunkin Sotahuudon voittaja saa nimensä kirjatuksi kiertopalkinnon taakse. Tällä hetkellä kirjattuna on: Wanainmaa 2005, El Muerte 2006 ja El Muerte 2007.
Aiheesta muualla
[1] Tapahtuman virallinen kotisivu
Kuvia
- Pekan kuvia (ei toiminut 28.2.2008 --Skylark)
- Heinin valokuvia
- Joonan valokuvia
- Tutan valokuvia
- Jonnin valokuvia
- Ekun ja Tinklen valokuvia (ei toiminut 28.2.2008 --Skylark)
- Biancon valokuvat
- Maahinkaisen kuvia (ei toiminut 28.2.2008 --Skylark)
- Laurin valokuvia (ei toiminut 28.2.2008 --Skylark)
- Antin valokuvia (ei toiminut 28.2.2008 --Skylark)
- Miran kuvia
- Rämän Virallinen Propaganda (ei toiminut 28.2.2008 --Skylark)
Videoita
- Rämän koostama SH06-video YouTubessa [2]
