Ero sivun ”Sotahuuto 2006” versioiden välillä

Kohteesta Sotahuuto Wiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Rivi 1: Rivi 1:
[[Kuva:logosohu2006.jpg|150px|thumb|Sotahuuto 2006:n logo.]]
+
{|
 
+
|[[Kuva:logosohu2006.jpg]]
'''Sotahuuto 2006''' oli toinen järjestetty [[Sotahuuto]]-tapahtuma ja järjestettiin (''päivämäärät?'') 2006 Hyvinkäällä  (''joku maatalousoppilaitos?''). Tapahtumaan osallistui noin 250 (???) henkilöä. Tapahtuman järjesti [[Ryhmä Rämä]]. Sääolosuhteet tapahtuman aikana olivat lähes optimaaliset ilman ollessa lämmin mutta ei kuitenkaan paahtava.
+
|'''Sotahuuto 2006''' oli toinen järjestetty [[Sotahuuto]]-tapahtuma ja järjestettiin (''päivämäärät?'') 2006 Hyvinkäällä  (''joku maatalousoppilaitos?''). Tapahtumaan osallistui noin 250 (???) henkilöä. Tapahtuman järjesti [[Ryhmä Rämä]]. Sääolosuhteet tapahtuman aikana olivat lähes optimaaliset ilman ollessa lämmin mutta ei kuitenkaan paahtava.
 +
|}
  
 
== Historiallinen teema ==
 
== Historiallinen teema ==

Versio 26. helmikuuta 2008 kello 21.07

Logosohu2006.jpg Sotahuuto 2006 oli toinen järjestetty Sotahuuto-tapahtuma ja järjestettiin (päivämäärät?) 2006 Hyvinkäällä (joku maatalousoppilaitos?). Tapahtumaan osallistui noin 250 (???) henkilöä. Tapahtuman järjesti Ryhmä Rämä. Sääolosuhteet tapahtuman aikana olivat lähes optimaaliset ilman ollessa lämmin mutta ei kuitenkaan paahtava.

Historiallinen teema

Tapahtuman historiallisena teemana oli teutoniritareiden (Saksalaisen ritarikunnan) ja Puola-Liettuan väliset taistelut 1409-1411 ennen ja jälkeen Tannenbergin taistelun (eli Grunwaldin taistelun). Armeijoina oli raskaasti varustetut teutonit ja kevyempi mutta runsaslukuisampi Puola-Liettua.

Taustaa

Pienoiskuvan luominen epäonnistui: Tiedosto puuttuu
Teutonic order state 1455.

1200-luvulla Teutoniritarit kutsuttiin Chelmnon alueelle (nykyisin osa Puolaa) auttamaan pakanallisten preussilaisten käännytystyössä ja puolustamaan Masovian herttuakuntaa. Paavin mahtikäsky yhdessä Pyhän Saksalais-Roomalaisen keisarikunnan hallitsijan Frederik II:n suosion ohella valoi pohjan heidän rajoittamattomalle toiminnalleen tuleviksi vuosisadoiksi. Teutoniritarit katsoivat olevansa Länsi-Eurooppalaisen sivistyksen puolustajia ja pakanallisten tapojen kitkejiä. He rakensivat tukikohtia, teitä, kaupunkeja ja kauppa-asemia, mutta pitivät myös Baltian alueet ja Puolan tiukasti rautanyrkkinsä alla. 1300-luvulla heidän valtansa oli kiistämätön Puolassa ja Pommerissa, mutta Liettuan Suuriruhtinaskunta ei suostunut kääntymään pakanallisista tavoistaan ja alistumaan täysin heidän ikeensä alle, mikä johti Euroopasta tulleiden katolisten apuvoimien avustamana useisiin ristiretkiin Liettuan maaperälle, vaihtelevalla menestyksellä. Pääasiassa liettualaiset puolustivat raivoisasti viimeiseen mieheeni, eikÄ Teutoniveljeskunta saanut havittelemaansa jalansijaa. Näinä aikoina ritareita vastaan taisteli urhoollisesti Liettuan kansallissankari Gediminas, joka oli myös taitava politikko. Vuonna 1385 Krewon Liitossa Puola ja Liettua vannoivat liittosopimuksen kuninkaallisen avioliiton avulla tärkeimpänä tavoitteena yhdistetyin voimin murskata Teutoneiden valta lopullisesti. Liettuan suuriruhtinas Jogaila, joka sai tämän avioliiton kautta Puolan kruunun, kääntyi kristinuskoon tullakseen hyväksytyksi Puolassa ja pyrkien viemään ristiretkiedut Teutoniritareiden yhä jatkuvilta valloitus- ja ryöstöretkiltä. Kuitenkin vuonna 1398 ritarit käynnistivät suuren valloituskampanjan Puola-Liettuan alueilla ja ottivat muun muassa Liettuan hallitseman Samogitian herttuakunnan haltuunsa. Tämä kärsittiin vielä hiljaa, keräten salassa liittolaisia ja sotilasvoimaa. Vuonna 1409 syttyi avoin kapina juuri miehitetyssä Samogitiassa ja edellä mainittu kuningas Jogaila katsoi ajan vihdoin tulleen tasata tilit lopullisesti Teutoniritareiden kanssa luvaten kruunun täyden tuen kapinoitsijoille. Elokuun 14. vuonna 1409 Teutoneiden suurmestari Ulrich von Jungingen julisti sodan Puola-Liettuan liittokunnalle.

Sodan syyt

Näinä aikoina Itä-Europpassa pakanauskontoja sallittiin monin paikoin harjoittaa kristinuskon rinnalla. Tavan tuhoaminen, harhaopin kitkeminen ja poliittisen vallan vahvistaminen olivat Teutoniveljeskunnan tärkeimmät tavoitteet sodassa. Puola-Liettua ja sen liittolaiset pitivät kaikki teutoneita riistäjinä ja halusivat vahvistaa omaa poliittista, taloudellista ja kulttuurista itsemääräämisoikeuttaan. Valtion ja sen liittolaisten ylhäistö oli myös kirjavaa joukkoa uskonnollisesti: esimerkiksi Puola-Liettuan kuningas Jagaila oli alunperin pakana ja armeijoiden toinen johtaja, suuriruhtinas Vytautas, harjoittanut niin ukkosenjumalan, Perkunaan, palvontaa kuin ortodoksisuutta ja lopulta katolisuutta. Tärkeintä olikin yrittää olla suututtamatta mitään uskontokuntaa tai ryhmää, saadakseen heidän liittolaisuutensa. Sotajoukot Teutoniritareiden mukaan Liettua oli edelleen likaista ja pakanallista aluetta, olihan heidän kuninkaansakin kääntynyt katolilaiseksi vasta parikymmentä vuotta aikaisemmin. Teutoneilla oli heti liittolaisenaan veljeskuntaan jo aikaisemmin sulautettu Livonian Miekkaveljet-ritarijärjestö nykyisen Viron alueelta sekä pian myös Liettuan lopullisesta käännyttämisestä haaveilevia ristiretkiläisiä ja materiaalisemmista syistä taistelivia palkkasotureita Länsi-Euroopasta. Puola-Liettuan diplomatia toimi ja he saivat runsaasti liittolaisia teutoniuhkaa vastaan. Heidän armeijansa oli todellinen kansojen ja kulttuureiden sekamelska: saman lipun alla seisoivat niin liettulaiset pakanat, venäjänmaan ortodoksit, Jalal ad-Dinin islaminuskoiset tataarit kuin palkkasotureita muun muassa Böömistä, Silesiasta ja Moraviasta. Teutoniveljeskunnan armeijoiden johtajana toimi suurmestari Ulrich von Jungingen apunaan marsalkat Frederick von Wallenrode ja von Lichtenstein, jota pidettiin yhtenä koko vuosisadan parhaista miekkamiehistä. Puola-Lietuan joukkoja johti 60-vuotias kuningas Jogaila sekä Liettuan suuriruhtinas Vytautas. Molemmat olivat kansallisankari Gediminaan pojanpoikia. Teutoniveljeskuntaa pidettiin sodan ennakkosuosikkina, sillä vaikka heidän joukkonsa (27 000 soturia) oli pienempi kuin Puola-Liettuan ( 39 000 soturia) olivat he erinomaisesti varusteltuja ja johdettuja. Puola-Liettua oli kuitenkin äärimmäisen motivoitunut vuosisatojen alistuksen lopettamiseksi ja tiesi taistelevansa itsemääräämisoikeudestaan ja koko Itä-Euroopan tulevaisuudesta.

Sota

Pienoiskuvan luominen epäonnistui: Tiedosto puuttuu
Grunwald, maalannut Wojciech Kossak.

Sodassa ei käytetty juuri käsituliaseita ja niiden merkitys lopputuloksen kannalta oli merkityksetön. Historialliset lähteet kertovat Teutoniritareilla olleen runsaasti tykistöä, joka kuitenkin tuhottiin vihollisen ratsuväen toimesta. Varsinkin teutoneilla oli paljon ratsuväkeä, jota ei pystytä Sotahuuto2006:ssa simuloimaan. Tämä perustellaan Puolan sankoissa metsissä ja suomaastossa piileskeleviin Puola-Liettuan joukkoihin, joita ei ratsuväellä pystytä tavoittamaan. Sotahuuto2006 sijoittuu Samogitian kapinan väkivaltaisuuksiin, molempien armeijoiden harjoittamaan agressiiviseen tiedustelutoimintaan ennen ratkaisutaistelua, tunnusteluun vihollisen voimasta Puolan metsissä, teutoneiden harjoittamaan ryöstelyyn ja kenties sekasortoon heidän riveissään Grunwaldin ratkaisutaistelun jälkeen. Puola-Liettualla oli kova kiire saada yksi nopea ratkaisutaistelu, ennen armeijansa hajoamista sisäisiin ristiriitoihin. Sitä ennen käytiin pientä kädenvääntöä Bydgoszcz'ssa, Dabrownossa ja Kurzetnikissa. Sota käytännössä ratkesi näiden pienimuotoisten kohtaamisten jälkeen armeijoiden kohdatessa koko vahvuudellaan vuonna 1410 Grunwaldin taistelussa, jossa Puola-Liettuan joukot murskasivat Teutoniveljeskunnan armeijan selkärangan. Tämän jÄlkeen suoritettiin vielä sotilaallisia liikkeitä Marienburgissa, Radzynissa, Koronowossa, Dzialdowossa, Tucholassa ja Golubissa. Mutta miten käy Sotahuuto2006:ssa? Muuttuuko historia ja osoittaako Veljeskunta pakanoille sekä harhaoppisille Länsi-Eurooppalaisen kunnian voiman?


Armeijat

Puola-Liettua

Auerbachin Kolonna thumb.jpg Entalia thumb.jpg Tura thumb.jpg Rutto thumb.jpg Tiedosto:Ryhmä Rämä thumb.jpg Rynskin Liskounioni thumb.jpg Saulkrasti thumb.jpg Wanainmaa thumb.jpg


Teutonit

Maahinkainen thumb.jpg Mannunvartijat thumb.jpg Kuolan Kaarti thumb.jpg SOS thumb.jpg


Palkkasoturit

Camulosin Villikarjut thumb.jpg Tiedosto:Tympäisevän Kylän Militia thumb.jpg El Muerte thumb.jpg Sons of Perkele thumb.jpg


Ryhmien vahvuudet ja varustus

Auerbachin Kolonna (Puola-Liettua)

Auerbachin Kolonna thumb.jpg x taistelijaa...

Entalia (Puola-Liettua)

Entalia thumb.jpg x taistelijaa...

Rutto (Puola-Liettua)

Rutto thumb.jpg x taistelijaa...

Ryhmä Rämä (Puola-Liettua)

Tiedosto:Ryhmä Rämä thumb.jpg x taistelijaa...

Rynskin Liskounioni (Puola-Liettua)

Rynskin Liskounioni thumb.jpg x taistelijaa...

Saulkrasti (Puola-Liettua)

Saulkrasti thumb.jpg 10 taistelijaa: kaikilla joko bastardi, 2 miekkaa tai miekka+kilpi. Useimmilla jonkin asteinen haarniskointi mutta ei kovin raskasta.

Tapion Uljaat Rajanvartijat (Puola-Liettua)

Tura thumb.jpg x taistelijaa...

Wanainmaa (Puola-Liettua)

Wanainmaa thumb.jpg x taistelijaa...

Maahinkaiskaarti (teutonit)

Maahinkainen thumb.jpg x taistelijaa...

Mannun Vartijain Kaarti (teutonit)

Mannunvartijat thumb.jpg x taistelijaa...

Kuolan Kaarti (teutonit)

Kuolan Kaarti thumb.jpg x taistelijaa... keihäitä paljon.

Special ORC Service (teutonit)

SOS thumb.jpg x taistelijaa... Paljon panssaria.

El Muerte (palkkasoturit)

El Muerte thumb.jpg x taistelijaa... Erittäin pitkiä varstoja

Camulosin Villikarjut (palkkasoturit)

Camulosin Villikarjut thumb.jpg x taistelijaa...

Sons of Perkele (palkkasoturit)

Sons of Perkele thumb.jpg x taistelijaa...

Tympäisevän Tähden Kylän Militia (palkkasoturit)

Tiedosto:Tympäisevän Kylän Militia thumb.jpg x taistelijaa...

Tulokset

Sijoitus Ryhmä Yhteispisteet Gloria Armeija Vahvuus
1. El Muerte 555 19.5 Palkkasoturit 6
2. Maahinkainen 489 37.5 Teutoniritarit 26
3. Mannunvartijat 488 17.5 Teutoniritarit 18
4. Tympäisevän Tähden Kylän Militia 463 2.5 Palkkasoturit 10
5. Kuolan Kaarti 438 2.5 Teutoniritarit 17
6. Rutto 425 22.5 Puola-Liettua 7
7. SOS 410 -12.5 Teutoniritarit 23+3
8. Camulosin Villikarjut 387 22.5 Palkkasoturit 12
9. Wanainmaa 367 20 Puola-Liettua 23
10. Entalia 356 40 Puola-Liettua 21
10. Sons of Perkele 356 2.5 Palkkasoturit 9
11. Auerbachin Kolonna 309 27.5 Puola-Liettua 8
12. Rynskin Liskounioni 303 27.5 Puola-Liettua 13
13. Ryhmä Rämä 302 12.5 Puola-Liettua 20
14. Saulkrasti 296 2.5 Puola-Liettua 10
15. TURA 281 7.5 Puola-Liettua 19


Skenaariot

Lauantaina:

  • Kohtaaminen Metsässä I (Mikä oli sen oikea nimi?)
  • Saatto
  • Kukkulan valtaus
  • Arkku
  • Kenttätaistelu I (oliko näin?)
  • Kenttätaistelu II (oliko näin?) oliko tätä se "legendaarinen" teutonit nurkassa?

Sunnuntaina:

  • Kohtaaminen metsässä
  • RISK - kaksi pistettä, kolme armeijaa!

(menikö nämä oikein? En enää muista!)


Skenaarioiden tapahtumakulku

Lisää tähän muut skenaariot.

Ensimmäinen skenaario (nimi?)

Saatto

Teutoneilla oli tavoitteena saada kuljetettua tärkeä piispa pakanoita vilisevän alueen halki. Puola-Liettuan armeijan tehtävänä oli saada piispa (vai kuka?) hengiltä. Alue oli pitkä mutta ei kovin leveä mitat suunnilleen?.

Teutonit valitsivat taktiikaksi piispan kuljettamisen raskaan yksikön sisässä ja etenemisen hitaasti mutta varmasti. Puola-Liettua teki useita uhrautuvaisia hyökkäyksiä, mutta osumaa piispaan ei tullut ja teutoniarmeija pääsi etenemään maalitasalle ja voitti skenaarion.


Pienoiskuvan luominen epäonnistui: Tiedosto puuttuu
Sotahuuto 2006:sta sai alkunsa myös Sotahuudon virallinen kiertopalkinto.

Kiertopalkinto

Sotahuuto 2006:sta sai alkunsa myös kiertopalkintoperinne. Kunkin Sotahuudon voittaja saa nimensä kirjatuksi kiertopalkinnon taakse. Tällä hetkellä kirjattuna on: Vanainmaa 2005, El Muerte 2006 ja El Muerte 2007.


Aiheesta muualla

[1] Tapahtuman virallinen kotisivu

Kuvia

Videoita

  • Rämän koostama SH06-video YouTubessa [2]