Sotahuuto 2006

Roolipeliyhdistys Ryhmä Rämä ry järjesti Sotahuuto2006- taistelutapahtuman 15.-16.07.2006 Uudenmaan Maaseutuoppilaitoksella Hyvinkäällä, noin 50km päässä Helsingistä. Tapahtuma oli jatkoa Maahinkainen ry:n ja SuoLi ry:n järjestämälle Sotahuuto2005:lle. Sotahuuto2006 ei ollut perinteinen liveroolipeli vaan skenaariovetoista taistelua bofferiasein. Tapahtumakehyksenä toimi Teutonivaltion ja Puola-Liettuan välienselvittely 1409 - 1411. Sotahuuto2006 ei pyrkinyt olemaan huipputarkka simulaatio sodan tapahtumista kaikki historialliset tosiasiat muistaen, vaan käytti sitä lähinnä ohjenuorana.

Tapahtumaan osallistui noin 250 (???) henkilöä. Tapahtuman järjesti Ryhmä Rämä. Sääolosuhteet tapahtuman aikana olivat lähes optimaaliset ilman ollessa lämmin mutta ei kuitenkaan paahtava.

Historiallinen teema

Tapahtuman historiallisena teemana oli teutoniritareiden (Saksalaisen ritarikunnan) ja Puola-Liettuan väliset taistelut 1409-1411 ennen ja jälkeen Tannenbergin taistelun (eli Grunwaldin taistelun). Armeijoina oli raskaasti varustetut teutonit ja kevyempi mutta runsaslukuisampi Puola-Liettua.

Taustaa

Pienoiskuvan luominen epäonnistui: Tiedosto puuttuu

Teutonic order state 1455.

1200-luvulla Teutoniritarit kutsuttiin Chelmnon alueelle (nykyisin osa Puolaa) auttamaan pakanallisten preussilaisten käännytystyössä ja puolustamaan Masovian herttuakuntaa. Paavin mahtikäsky yhdessä Pyhän Saksalais-Roomalaisen keisarikunnan hallitsijan Frederik II:n suosion ohella valoi pohjan heidän rajoittamattomalle toiminnalleen tuleviksi vuosisadoiksi. Teutoniritarit katsoivat olevansa Länsi-Eurooppalaisen sivistyksen puolustajia ja pakanallisten tapojen kitkejiä. He rakensivat tukikohtia, teitä, kaupunkeja ja kauppa-asemia, mutta pitivät myös Baltian alueet ja Puolan tiukasti rautanyrkkinsä alla. 1300-luvulla heidän valtansa oli kiistämätön Puolassa ja Pommerissa, mutta Liettuan Suuriruhtinaskunta ei suostunut kääntymään pakanallisista tavoistaan ja alistumaan täysin heidän ikeensä alle, mikä johti Euroopasta tulleiden katolisten apuvoimien avustamana useisiin ristiretkiin Liettuan maaperälle, vaihtelevalla menestyksellä. Pääasiassa liettualaiset puolustivat raivoisasti viimeiseen mieheeni, eikÄ Teutoniveljeskunta saanut havittelemaansa jalansijaa. Näinä aikoina ritareita vastaan taisteli urhoollisesti Liettuan kansallissankari Gediminas, joka oli myös taitava politikko. Vuonna 1385 Krewon Liitossa Puola ja Liettua vannoivat liittosopimuksen kuninkaallisen avioliiton avulla tärkeimpänä tavoitteena yhdistetyin voimin murskata Teutoneiden valta lopullisesti. Liettuan suuriruhtinas Jogaila, joka sai tämän avioliiton kautta Puolan kruunun, kääntyi kristinuskoon tullakseen hyväksytyksi Puolassa ja pyrkien viemään ristiretkiedut Teutoniritareiden yhä jatkuvilta valloitus- ja ryöstöretkiltä. Kuitenkin vuonna 1398 ritarit käynnistivät suuren valloituskampanjan Puola-Liettuan alueilla ja ottivat muun muassa Liettuan hallitseman Samogitian herttuakunnan haltuunsa. Tämä kärsittiin vielä hiljaa, keräten salassa liittolaisia ja sotilasvoimaa. Vuonna 1409 syttyi avoin kapina juuri miehitetyssä Samogitiassa ja edellä mainittu kuningas Jogaila katsoi ajan vihdoin tulleen tasata tilit lopullisesti Teutoniritareiden kanssa luvaten kruunun täyden tuen kapinoitsijoille. Elokuun 14. vuonna 1409 Teutoneiden suurmestari Ulrich von Jungingen julisti sodan Puola-Liettuan liittokunnalle.

Sodan syyt

Näinä aikoina Itä-Europpassa pakanauskontoja sallittiin monin paikoin harjoittaa kristinuskon rinnalla. Tavan tuhoaminen, harhaopin kitkeminen ja poliittisen vallan vahvistaminen olivat Teutoniveljeskunnan tärkeimmät tavoitteet sodassa. Puola-Liettua ja sen liittolaiset pitivät kaikki teutoneita riistäjinä ja halusivat vahvistaa omaa poliittista, taloudellista ja kulttuurista itsemääräämisoikeuttaan. Valtion ja sen liittolaisten ylhäistö oli myös kirjavaa joukkoa uskonnollisesti: esimerkiksi Puola-Liettuan kuningas Jagaila oli alunperin pakana ja armeijoiden toinen johtaja, suuriruhtinas Vytautas, harjoittanut niin ukkosenjumalan, Perkunaan, palvontaa kuin ortodoksisuutta ja lopulta katolisuutta. Tärkeintä olikin yrittää olla suututtamatta mitään uskontokuntaa tai ryhmää, saadakseen heidän liittolaisuutensa. Sotajoukot Teutoniritareiden mukaan Liettua oli edelleen likaista ja pakanallista aluetta, olihan heidän kuninkaansakin kääntynyt katolilaiseksi vasta parikymmentä vuotta aikaisemmin. Teutoneilla oli heti liittolaisenaan veljeskuntaan jo aikaisemmin sulautettu Livonian Miekkaveljet-ritarijärjestö nykyisen Viron alueelta sekä pian myös Liettuan lopullisesta käännyttämisestä haaveilevia ristiretkiläisiä ja materiaalisemmista syistä taistelivia palkkasotureita Länsi-Euroopasta. Puola-Liettuan diplomatia toimi ja he saivat runsaasti liittolaisia teutoniuhkaa vastaan. Heidän armeijansa oli todellinen kansojen ja kulttuureiden sekamelska: saman lipun alla seisoivat niin liettulaiset pakanat, venäjänmaan ortodoksit, Jalal ad-Dinin islaminuskoiset tataarit kuin palkkasotureita muun muassa Böömistä, Silesiasta ja Moraviasta. Teutoniveljeskunnan armeijoiden johtajana toimi suurmestari Ulrich von Jungingen apunaan marsalkat Frederick von Wallenrode ja von Lichtenstein, jota pidettiin yhtenä koko vuosisadan parhaista miekkamiehistä. Puola-Lietuan joukkoja johti 60-vuotias kuningas Jogaila sekä Liettuan suuriruhtinas Vytautas. Molemmat olivat kansallisankari Gediminaan pojanpoikia. Teutoniveljeskuntaa pidettiin sodan ennakkosuosikkina, sillä vaikka heidän joukkonsa (27 000 soturia) oli pienempi kuin Puola-Liettuan ( 39 000 soturia) olivat he erinomaisesti varusteltuja ja johdettuja. Puola-Liettua oli kuitenkin äärimmäisen motivoitunut vuosisatojen alistuksen lopettamiseksi ja tiesi taistelevansa itsemääräämisoikeudestaan ja koko Itä-Euroopan tulevaisuudesta.

Sota

Pienoiskuvan luominen epäonnistui: Tiedosto puuttuu

Grunwald, maalannut Wojciech Kossak.

Sodassa ei käytetty juuri käsituliaseita ja niiden merkitys lopputuloksen kannalta oli merkityksetön. Historialliset lähteet kertovat Teutoniritareilla olleen runsaasti tykistöä, joka kuitenkin tuhottiin vihollisen ratsuväen toimesta. Varsinkin teutoneilla oli paljon ratsuväkeä, jota ei pystytä Sotahuuto2006:ssa simuloimaan. Tämä perustellaan Puolan sankoissa metsissä ja suomaastossa piileskeleviin Puola-Liettuan joukkoihin, joita ei ratsuväellä pystytä tavoittamaan. Sotahuuto2006 sijoittuu Samogitian kapinan väkivaltaisuuksiin, molempien armeijoiden harjoittamaan agressiiviseen tiedustelutoimintaan ennen ratkaisutaistelua, tunnusteluun vihollisen voimasta Puolan metsissä, teutoneiden harjoittamaan ryöstelyyn ja kenties sekasortoon heidän riveissään Grunwaldin ratkaisutaistelun jälkeen. Puola-Liettualla oli kova kiire saada yksi nopea ratkaisutaistelu, ennen armeijansa hajoamista sisäisiin ristiriitoihin. Sitä ennen käytiin pientä kädenvääntöä Bydgoszcz'ssa, Dabrownossa ja Kurzetnikissa. Sota käytännössä ratkesi näiden pienimuotoisten kohtaamisten jälkeen armeijoiden kohdatessa koko vahvuudellaan vuonna 1410 Grunwaldin taistelussa, jossa Puola-Liettuan joukot murskasivat Teutoniveljeskunnan armeijan selkärangan. Tämän jÄlkeen suoritettiin vielä sotilaallisia liikkeitä Marienburgissa, Radzynissa, Koronowossa, Dzialdowossa, Tucholassa ja Golubissa. Mutta miten käy Sotahuuto2006:ssa? Muuttuuko historia ja osoittaako Veljeskunta pakanoille sekä harhaoppisille Länsi-Eurooppalaisen kunnian voiman?

Armeijat

Puola-Liettua

Tiedosto:Ryhmä Rämä thumb.jpg

• Auerbachin Kolonna, Entalia, TURA, Rutto, Ryhmä Rämä, Rynskin Liskounioni, Saulkrasti ja Wanainmaa.
• Kokonaisvahvuus: 121

Teutonit

• Maahinkaiskaarti, Mannun Vartijain Kaarti, Kuolan Kaarti, SOS
• Kokonaisvahvuus: 87

Palkkasoturit

Tiedosto:Tympäisevän Kylän Militia thumb.jpg

• Camulosin Villikarjut, El Muerte, Tympäisevän Tähden Kylän Militia, Sons of Perkele.
• Kokonaisvahvuus: 37

Ryhmien vahvuudet ja varustus

Auerbachin Kolonna (Puola-Liettua)

x taistelijaa...

Entalia (Puola-Liettua)

x taistelijaa...

Rutto (Puola-Liettua)

x taistelijaa...

Ryhmä Rämä (Puola-Liettua)

Tiedosto:Ryhmä Rämä thumb.jpg

x taistelijaa...

Rynskin Liskounioni (Puola-Liettua)

x taistelijaa...

Saulkrasti (Puola-Liettua)

10 taistelijaa: kaikilla joko bastardi, 2 miekkaa tai miekka+kilpi. Useimmilla jonkin asteinen haarniskointi mutta ei kovin raskasta.

Tapion Uljaat Rajanvartijat (Puola-Liettua)

x taistelijaa...

Wanainmaa (Puola-Liettua)

x taistelijaa...

Maahinkaiskaarti (teutonit)

x taistelijaa...

Mannun Vartijain Kaarti (teutonit)

x taistelijaa...

Kuolan Kaarti (teutonit)

x taistelijaa... keihäitä paljon.

Special ORC Service (teutonit)

x taistelijaa... Paljon panssaria.

El Muerte (palkkasoturit)

x taistelijaa... Erittäin pitkiä varstoja

Camulosin Villikarjut (palkkasoturit)

x taistelijaa...

Sons of Perkele (palkkasoturit)

x taistelijaa...

Tympäisevän Tähden Kylän Militia (palkkasoturit)

Tiedosto:Tympäisevän Kylän Militia thumb.jpg

x taistelijaa...

Tulokset

Sijoitus	Ryhmä	Yhteispisteet	Gloria	Armeija	Vahvuus
1.	El Muerte	555	19.5	Palkkasoturit	6
2.	Maahinkainen	489	37.5	Teutoniritarit	26
3.	Mannunvartijat	488	17.5	Teutoniritarit	18
4.	Tympäisevän Tähden Kylän Militia	463	2.5	Palkkasoturit	10
5.	Kuolan Kaarti	438	2.5	Teutoniritarit	17
6.	Rutto	425	22.5	Puola-Liettua	7
7.	SOS	410	-12.5	Teutoniritarit	23+3
8.	Camulosin Villikarjut	387	22.5	Palkkasoturit	12
9.	Wanainmaa	367	20	Puola-Liettua	23
10.	Entalia	356	40	Puola-Liettua	21
10.	Sons of Perkele	356	2.5	Palkkasoturit	9
11.	Auerbachin Kolonna	309	27.5	Puola-Liettua	8
12.	Rynskin Liskounioni	303	27.5	Puola-Liettua	13
13.	Ryhmä Rämä	302	12.5	Puola-Liettua	20
14.	Saulkrasti	296	2.5	Puola-Liettua	10
15.	TURA	281	7.5	Puola-Liettua	19

Skenaariot

Lauantaina:

• Kohtaaminen Metsässä I (Mikä oli sen oikea nimi?)
• Saatto
• Kukkulan valtaus
• Arkku

• Kenttätaistelu I (oliko näin?)
• Kenttätaistelu II (oliko näin?) oliko tätä se "legendaarinen" teutonit nurkassa?

Sunnuntaina:

• Kohtaaminen metsässä
• RISK - kaksi pistettä, kolme armeijaa!

(menikö nämä oikein? En enää muista!)

Skenaarioiden tapahtumakulku

Lisää tähän muut skenaariot.

Saatto

Teutoneilla oli tavoitteena saada kuljetettua tärkeä piispa pakanoita vilisevän alueen halki. Puola-Liettuan armeijan tehtävänä oli saada piispa (vai kuka?) hengiltä. Alue oli pitkä mutta ei kovin leveä mitat suunnilleen?.

Teutonit valitsivat taktiikaksi piispan kuljettamisen raskaan yksikön sisässä ja etenemisen hitaasti mutta varmasti. Puola-Liettua teki useita uhrautuvaisia hyökkäyksiä, mutta osumaa piispaan ei tullut ja teutoniarmeija pääsi etenemään maalitasalle ja voitti skenaarion.

Pienoiskuvan luominen epäonnistui: Tiedosto puuttuu

Sotahuuto 2006:sta sai alkunsa myös Sotahuudon virallinen kiertopalkinto.

Kiertopalkinto

Sotahuuto 2006:sta sai alkunsa myös kiertopalkintoperinne. Kunkin Sotahuudon voittaja saa nimensä kirjatuksi kiertopalkinnon taakse. Tällä hetkellä kirjattuna on: Vanainmaa 2005, El Muerte 2006 ja El Muerte 2007.

Aiheesta muualla

[1] Tapahtuman virallinen kotisivu

Kuvia

• Pekan kuvia
• Heinin valokuvia
• Joonan valokuvia
• Tutan valokuvia
• Jonnin valokuvia
• Ekun ja Tinklen valokuvia
• Biancon valokuvat
• Maahinkaisen kuvia
• Laurin valokuvia
• Antin valokuvia
• Miran kuvia
• Rämän Virallinen Propaganda

Videoita

• Rämän koostama SH06-video YouTubessa [2]