Ero sivun ”Sotahuuto 2005” versioiden välillä

Kohteesta Sotahuuto Wiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun
 
(55 välissä olevaa versiota 10 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
−
TODO: Tapahtuman tiedot (ota mallia [[Sotahuuto 2007]]-sivulta.)
+
{{Sotahuuto| Nimi=SH05 | Kuva=[[Kuva:SH05_logo.jpg]] | Tapahtumapaikka=Korpilahti | Osallistujamäärä=200 | Järjestäjä=[[Maahinkainen]]| Voittaja=[[Wanainmaa]] | Slogan=Miehet rautaa ja aseet vaahtomuovia | Edellinen_sh=- | Seuraava_sh=[[Sotahuuto 2006]]}}
  
−
==Tulokset==
+
'''Sotahuuto 2005''', ensimmäinen tapahtuma laatuaan, järjestettiin 9.-10.7.2005 Korpilahden kunnan pohjoisissa metsissä, vajaa 20 kilometriä Jyväskylästä [http://maahinkainen.ihme.org/larp/sotahuuto/kaytanto.html]. Tarkkaa tietoa osallistujista ei ole, mutta osallistujamäärän voidaan arvioida olleen yli 200 [http://maahinkainen.ihme.org/larp/sotahuuto/]. Vaikka Sotahuuto järjestettiin ensimmäistä kertaa, sen käytännön järjestelyjen voidaan katsoa sujuneen melko hyvin. Sotahuudosta on muodostunut jokavuotinen tapahtuma. Voidaan jopa sanoa, että Suomen bofferointikulttuurissa on Sotahuudon myötä alkanut uusi aikakausi.
 +
 
 +
Vuonna 2005 panssarisääntöjen mukaan panssaripisteen sai kaikesta oikeasti suojaavasta, vaikka se ei ollut millään lailla "historiallinen". Tällä haluttiin tuoda suureen tapahtumaan turvallisuutta.
 +
 
 +
Sääolosuhteet tapahtuman aikana olivat todella kuumat. Koko ajan paistoi aurinko ja kuumuus verotti taistelijoiden voimia. Merkittävä osa tapahtuman osallistujista oli ensimmäisen, rankan päivän jälkeen niin uupunut, että sunnuntaina taisteltiin vain lähes puolikkailla armeijoilla.
 +
 
 +
== Historiallinen teema ==
 +
 
 +
===Poliittinen tilanne===
 +
 
 +
[[Kuva:Vaakuna_Katoliset.jpg|80px|left]]
 +
[[Kuva:Vaakuna_Kataarit.jpg|80px|right]]
 +
1200-luvun alun Eurooppa oli hajanainen, lähes läpeensä feodalisoitunut maanosa, jossa kuninkaanvalta oli pitkälle nimellistä hänen omien läänitystensä ulkopuolella. Maata hallitsivat enemmän tai vähemmän voimakkaat lääninherrat, joita sitoivat aina ylempiinsä voimakkaat vasallinvalat. Valtiotasolla voimatekijöinä vaikuttivat suurvallat Ranska, normannien Englanti sekä saksalaisten tilkkutäkki, Pyhä Saksalais-Roomalainen Keisarikunta, josta oli sangen vaikea löytää mitään Pyhää, roomalaista ja vain siteeksi saksalaistakaan. Nämä kolme kävivät jatkuvaa kamppailua vaikutusvallasta, maasta ja omaisuudesta.
 +
 
 +
Ranskasta puhuminen yhtenä toimijana on kuitenkin harhaanjohtavaa. Kun puhuttiin Ranskan kahnauksista keisarikunnan kanssa, kyse oli itse asiassa Ranskan kuninkaan ja muutaman häntä tukevan pohjois-ranskalaisen aatelisen sodista muutamia Reinin varren saksalaisruhtinaita vastaan. Koko nykyinen Etelä-Ranska oli käytännössä riippumaton Pariisin vallasta, ja sitä hallitsivat Foixin ja Touloisen kreivit sekä Trencavelin varakreivi.
 +
 
 +
 
 +
===Uskonnollinen tilanne===
 +
 
 +
Katolinen kirkko oli toisen vuosituhannen ensimmäisinä vuosisatoina kaikkea muuta kuin yhtenäinen kokonaisuus. Sitä rasittivat kiistat idän kirkon kanssa, eurooppalaisten hallitsijoiden poliittiset pyrkimykset kirkon hallitsemiseksi sekä Euroopan hajanaisuus. Kun matka Lontoosta Roomaan kesti parhaimmillaankin puolitoista kuukautta, ei tiedonkulku ollut tehokasta, eikä koulutus lisäksi ollut vielä kyllin systemaattista, ei ollut millään tapaa mahdollista synnyttää koko läntisen ja keskisen Euroopan kattavaa opiltaan ja käytänteiltään yhtenäistä kirkkoa.
 +
 
 +
Tilannetta eivät suinkaan helpottaneet lukuisat harhaopit, joiden merkittävimpiin kuuluneen ryhmän dualistiset (Hyvään ja Pahaan tasaveroisina uskovat) liikkeet muodostivat. Näiden liikkeiden juuret ulottuivat aina myöhäisantiikin oppiriitoihin asti, ja vuosituhannen vaihteen jälkeen ne alkoivat entistä voimallisemmin nostaa päätään. Bulgariasta pohjoisten Apenniinien kautta aina Pyreneille asti ulottuneella vyöhykkeellä ne keräsivät vankkaa kannatusta paikallisen väestön keskuudessa intensiivisen lähetystyön avulla. Etelä-Ranskassa, Languedocin alueella parhaimmillaan/pahimmillaan kataristisen kirkon (suurin dualistinen lahko) jäseniksi oli kastettu 10-12% alueen väestöstä, ja tästä osuudesta suhteettoman suuri osa kuului vaikutusvaltaiseen maa-aateliin. Kirkko koetti toki ryhtyä kirkolliskokousten päätöksillä vastatoimiin, mutta rauhanomaiset keinot osoittautuivat mahdottomiksi paikallisen kataristisen aatelin pistäessä kapuloita katolisten piispojen rattaisiin, eikä Ranskan kuningas kyennyt katolista kirkkoa auttamaan pelätessään yhtä aikaa niin saksalaisia kuin etelän vahvaa aateliakin.
 +
 
 +
 
 +
===Ristiretken alkusysäys===
 +
 
 +
Vuonna 1194 Toulousen kreiviksi nousi myös albigensseina tunnettuja kataareja tukeva Raymond VI ja näytti siltä, ettei enää mikään voisi estää koko Languedocia luisumasta harhaoppisten käsiin. Näin olisi saattanut käydäkin, ellei samoihin aikoihin paaviksi olisi noussut Innocentius III - Euroopan mahtavimmaksi mieheksi matkalla oleva voimahahmo.
 +
 
 +
Kun kirkolliskokoukset ja piispojen toimet olivat osoittautuneet turhiksi, Innocentius otti itse asiakseen hänen rakasta äitikirkkoaan uhkaavan harhaopin tukahduttamisen. Alkuun Innocentius koetti myös rauhanomaisia toimia - jos voidaan puhua moisista, kun hänen tavoitteenaan oli harhaopin totaalinen hävittäminen -, mutta jo 1204 hän pyysi ensimmäisen kerran Ranskan kuningas Filip-Augustia kukistamaan harhaoppisia tukevan suuraatelin. Kuninkaalla ei kuitenkaan ollut muiden ongelmiensa tähden voimavaroja haastaa etelän kolmea suurta ruhtinasta.
 +
 
 +
Väistämättömäksi kataarien tuho muuttui vuonna 1208, kun Raymond VI:n kirkonkiroukseen julistanut paavin henkilökohtainen lähettiläs eli legaatti murhattiin ja kaikki jäljet näyttivät johtavan Raymondiin. Kyseessä oli oikeusteknisesti paavin murha (minkä teit legaateille, teit paaville), eikä Innocentiusta voine syyttää raivostumisesta. Hieman harkitsemattomasti hän julisti kaikki ristiretken edut (syntien anteeksiantamuksen ja liki varman taivaspaikan) jokaiselle, joka palvelisi 40 päivää Etelä-Ranskassa kukistamassa harhaoppisia. Lisäksi paavi lupasi kukistettujen harhaoppisten aatelisten maat kukistajilleen, mikä sai Pohjois-Ranskan ja jopa Saksan feodaaliherrat liikkeelle. Ei maata ilman herraa, eikä herraa ilman maata!
 +
 
 +
 
 +
===Itse ristiretki===
 +
 
 +
Suunnaton maannälkä, uskonkiihko sekä ennenkuulumattoman helpolla saavutettavat ristiretkeläisedut (verrattuna Pyhällä maalla taistelemiseen) saivat koolle suurimman sotavoiman, mitä Euroopassa oli kuunaan nähty, kun hurjimpien arvioiden mukaan jopa n. 100 000 miestä kokoontui Paavin ja herrojensa lippujen alle. Jopa katumuksen tehnyt Toulousen kreivi Raymond oli liittynyt joukkoon ilmeisenä tarkoituksenaan pelastaa kreivikuntansa ja aiheuttaa hallaa kilpakumppaneilleen seudulla. Pian kuitenkin kävi selväksi, että ristiretki oli vääjäämättömästi matkalla kohti Toulousea, jonka kataarien läpitunkema armeija taatusti taistelisi, ja Raymondin oli tehtävä valintansa kirkon ja feodaaliherran velvollisuuksiensa välillä, eikä 1200-luvun alun Euroopassa voitu noiden vaihtoehtojen kesken edes puhua todellisesta valintatilanteesta. Raymond ratsasti Toulouseen ja sulki sen portit valmistautuen taistelemaan niiden henkien edestä, joita oli luvannut suojella vastineeksi vallastaan.
 +
 
 +
Ristiretki tuli jälkipolville kuuluisaksi kenties häikäilemättömimpänä sotaretkenä vuosisatoihin. Tunnetuksi tuli Beziersin kaupungin porttien sorruttua paavin legaatin vastaus kysymykseen, miten erotettaisiin viattomat syyllisistä: "Surmatkaa kaikki. Jumala kyllä tuntee omansa." Kaksikymmentä tuhatta ihmistä surmattiin kaduille tai poltettiin koteihinsa, heidän mukanaan arviolta kaksisataa kataaria. Teologisesti moraalista ongelmaa ei ollut, vaikka Taivaan porteille täytyi tuona päivänä tungosta ollakin. Hyvä sai ikuisen elämänsä, paha palkkansa.
 +
 
 +
Neljäkymmentä päivää albigenssiristiretki raivosi Etelä-Ranskassa ja hävitti Languedocin rikkaita maita. Kun neljännenkymmenennenensimmäisen päivän aamuna ristiretken sotilaallinen johtaja Simon de Montfort astui ulos komentoteltastaan, häntä kohtasi lohduton näky. Lupaus paaville oli täytetty ja vain kourallinen miehiä - epätoivoisimmat ja vielä maata vaille jääneet - oli jäljellä leirissä.
 +
 
 +
Paavi oli raivoissaan, de Montfort epätoivoinen. Kourallinen kaupunkeja oli poltettu ja alistettu uudelleen paavin valtaan, mutta liian moni vastusti yhä, eikä Montfortin miehillä olisi voimaa lopulliseen ratkaisuun. Euroopan suurimman ja kunnianhimoisimman sotatoimen hedelmät valuivat hukkaan kuin kuiva hiekka sormien välitse. Euroopan historian valtavin sotaponnistus muuttui alueelliseksi konfliktiksi, jossa taistelevat olivat katkeruudella ja vihalla varustettuja tai sitten tulleet rikkauksien toivossa liian kaukaa tietääkseen, miksi taistelivat.
 +
 
 +
Sotaonni vaihteli ja niinkin myöhään kuin vuonna 1226 julistettiin viimeinen ristiretki kataareja vastaan, kunnes lopulta vuonna 1256 heidät katsottiin lyödyksi ja paikallisen aatelin kanssa saatettiin solmia rauha. Pyhä Inkvisitio sai kuitenkin vaivata kataareilla päätään vielä vuosisatojen ajan.
 +
 
 +
 
 +
===Sotahuudon skenaarioiden suhde historiaan===
 +
 
 +
Tapahtumamme skenaariot sijoittuvat taisteluiden siihen vaiheeseen, jossa paikalla on enää joitakin tuhansia miehiä puolellaan ja yksiköt ovat sangen hajallaan ympäri Languedocia. Ristiretkeläisten yksiköt koostuvat pääasiassa Simon de Montfortin henkilökohtaisista vasalleista joukkoineen, muutamasta paavin lähettämästä komppaniasta temppeliritareita sekä joukosta yhä rikkauksien perään ahneita palkkasotureita. Pohjois-ranskalaisista aatelisista ei montaa ole enää jäljellä, mutta kenties muutama. Ylipäänsä moni ristiretkeläisistä on sotimisen läpeensä väsyttämä. Ratkaisua ei ole näkyvissä ja liian moni toveri on kaatunut. Sodan hurskas tavoite on jo aikaa sitten kadonnut taistelukenttien hurmeeseen.
 +
 
 +
Paikalliset puolestaan taistelevat monesti jo enemmän maidensa kuin minkään uskonasian puolesta, vaikka fanaattisia kataareita vielä riveistä löytyykin. Tästä syystä puolustajien rivit ovat myös hyvin sekavat. Paikalla on hajalle lyötyjä ja uudelleen kokoon raavittuja paikallisten aatelisten yksiköitä. Joukoissa on vielä mukana jopa muutama piirityksessä hyvin säästynyt ja sen lopulta murtanut Raymondin yksikkö. Mukana on myös muutamia Aragonian kuninkaan Pietarin yksiköitä, jotka saapuivat suunnattoman armeijan muassa tukemaan Pietarin lankoa, Raymondia. Nämä kuitenkin lyötiin totaalisesti hajalle kymmentä kertaa pienemmän Montfortin yksikön toimesta vuonna 1215 Muret'in taistelussa, jossa myös Pietari sai surmansa ja kuolemallaan aloitti hysteerisen joukkopaon. Näin vain muutama aragonialaisyksikkö jäi paremman tekemisen puutteessa Languedociin. Lisäksi mukana on myös muutamia palkkasotureita, jotka ovat haistelleet sotaonnen suosivan paremmin paikallisia. Piruparat.
 +
 
 +
Osapuolten välit olivat pahasti tulehtuneet. Armoa ei yleensä odotettu, eikä sitä annettu, sen Bezier, Lavaur ja muut poltetut kaupungit opettivat. Vuodet ovat kuitenkin muuttaneet hieman suhtautumista. Pitkään ja sitkeästi taistelleen vihollisen kunnioitus vallitsee puolin ja toisin. Antautumiset eivät ole aivan tavattomia, sillä monesti kentällä on enemmistönä jo niin pitkään selviytyneitä miehiä, etteivät he ole halukkaita kuolemaan huonona päivänä vaan pakenevat taistellakseen parempana tai laskevat aseensa elääkseen huomiseen. Joidenkin palkkasoturiyksiköiden tiedetään loikanneen puolelta toiselle, mutta tätä katsotaan todella pahalla.
 +
 
 +
== Armeijat ==
 +
 
 +
'''Kataarit:'''
 +
 
 +
[[Kuva:Maahinkainen_thumb.jpg]] [[Kuva:SOS_thumb.jpg]]
 +
[[Kuva:Mannunvartijat_thumb.jpg]] [[Kuva:Wanainmaa_thumb.jpg]]
 +
* [[Forest Rangers + Garde + Susiraja]],  [[Maahinkainen|Maahinkaisen]] raskas ja kevyt, [[ORC + Pheliitit]], [[Pohjois-Karjalan Prikaati]] ja [[Wanainmaa]].
 +
 
 +
'''Katoliset:'''
 +
 
 +
[[Kuva:Elamyspelaajat_thumb.png]] [[Kuva:Ryhmä_Rämä_thumb.jpg]]
 +
* [[Elämyspelaajat]], [[Harmaasudet]], [[Lumiristi]], [[Pyhän Jerusalemin Ritariveljet]] ja [[Ryhmä Rämä]].
 +
 
 +
'''Palkkasoturit:'''
 +
 
 +
[[Kuva:Tympäisevän_Kylän_Militia_thumb.jpg]] [[Kuva:Kuolan_Kaarti_vanha_thumb.jpg]] [[Kuva:Noin_seitsemän_veljestä_thumb.png]] [[Kuva:Camulosin_Villikarjut_thumb.jpg]]
 +
* [[Le ville au l'etoile de'gouta]], [[Kuolan Kaarti]], [[Noin seitsemän veljestä]] ja [[Kelttiporukka]].
 +
 
 +
== Skenaariot ==
 +
 
 +
'''Lauantai'''
 +
* [[Kuva: Vaakuna_Katoliset.jpg|15px]] Kukkulan valtaus
 +
* [[Kuva: Vaakuna_Kataarit.jpg|15px]] Kenttätaistelu I
 +
* [[Kuva: Vaakuna_Kataarit.jpg|15px]] Kenttätaistelu II
 +
* [[Kuva: Vaakuna_Kataarit.jpg|15px]] Joukot hajallaan
 +
* [[Kuva: Vaakuna_Katoliset.jpg|15px]] Siltatyönnöt
 +
* [[Kuva: Vaakuna_Katoliset.jpg|15px]] Arkkuskenaario
 +
 
 +
 
 +
'''Sunnuntai'''
 +
* [[Kuva: Vaakuna_Kataarit.jpg|15px]] Kohtaaminen metsässä
 +
* [[Kuva: Vaakuna_Katoliset.jpg|15px]] Rajan ylitys
 +
* [[Kuva: Vaakuna_Kataarit.jpg|15px]] Kenttätaistelu II
 +
* [[Kuva: Vaakuna_Kataarit.jpg|15px]] Kenttätaistelu IV
 +
 
 +
 
 +
 
 +
(''MUITAKIN SKENAARIOITA OLI! Täyttäkää joka näistä jotain tietää!'')
 +
 
 +
== Tulokset ==
 +
 
 +
Armeijatasolla voittajia olivat kataarit. Ryhmistä voiton vei [[Wanainmaa]].
  
 
{| Border=5 cellspacing=0 bgcolor=#ffffff
 
{| Border=5 cellspacing=0 bgcolor=#ffffff
Rivi 7: Rivi 102:
 
!align="left"|'''Sijoitus'''
 
!align="left"|'''Sijoitus'''
 
!align="left"|'''Ryhmä'''
 
!align="left"|'''Ryhmä'''
−
!align="left"|'''Lippu'''
 
 
!align="left"|'''Yhteispisteet'''
 
!align="left"|'''Yhteispisteet'''
 
!align="left"|'''Armeija'''
 
!align="left"|'''Armeija'''
 
|-
 
|-
 
| 1. [[Kuva:Kulta_pieni.jpg]]
 
| 1. [[Kuva:Kulta_pieni.jpg]]
−
| [[Wanainmaa]]
+
| [[Kuva:Wanainmaa_thumb_mini.jpg]] [[Wanainmaa]]
−
| [[Kuva:Wanainmaa_thumb.jpg]]
 
 
| 177
 
| 177
−
| Kataarit
+
| [[Kuva:Vaakuna_Kataarit.jpg|15px]] Kataarit
 
|-
 
|-
 
| 2. [[Kuva:Hopea_pieni.jpg]]
 
| 2. [[Kuva:Hopea_pieni.jpg]]
−
| [[Maahinkainen]]-raskas
+
| [[Kuva:Maahinkainen_thumb_mini.jpg]] [[Maahinkainen]]-raskas
−
| [[Kuva:Maahinkainen_thumb.jpg]]
 
 
| 170
 
| 170
−
| Kataarit
+
| [[Kuva:Vaakuna_Kataarit.jpg|15px]] Kataarit
 
|-
 
|-
 
| 3. [[Kuva:Pronssi_pieni.jpg]]
 
| 3. [[Kuva:Pronssi_pieni.jpg]]
−
| [[Pohjois-Karjalan Prikaati]] (myöh. [[Mannun Vartijain kaarti]])
+
| [[Kuva:Mannunvartijat_thumb_mini.jpg]]  [[Pohjois-Karjalan Prikaati]] (myöh. [[Mannun Vartijain kaarti]])
−
| | [[Kuva:Mannunvartijat_thumb.jpg]]
 
 
| 169
 
| 169
−
| Kataarit
+
| [[Kuva:Vaakuna_Kataarit.jpg|15px]] Kataarit
 
|-
 
|-
 
| 4.
 
| 4.
 
| [[Forest Rangers + Garde + Susiraja]]
 
| [[Forest Rangers + Garde + Susiraja]]
−
|
 
 
| 161  
 
| 161  
−
| Kataarit
+
| [[Kuva:Vaakuna_Kataarit.jpg|15px]] Kataarit
 
|-
 
|-
 
| 5.
 
| 5.
−
| [[Maahinkainen]]-kevyt
+
| [[Kuva:Maahinkainen_thumb_mini.jpg]] [[Maahinkainen]]-kevyt
−
| [[Kuva:Maahinkainen_thumb.jpg]]
 
 
| 155
 
| 155
−
| Kataarit
+
| [[Kuva:Vaakuna_Kataarit.jpg|15px]] Kataarit
 
|-
 
|-
 
| 6.
 
| 6.
−
| [[Ryhmä Rämä]]
+
| [[Kuva:Ryhmä_Rämä_thumb_mini.jpg]] [[Ryhmä Rämä]]
−
| [[Kuva:Ryhmä_Rämä_thumb.jpg]]
 
 
| 148
 
| 148
−
| Katoliset
+
| [[Kuva:Vaakuna_Katoliset.jpg|15px]] Katoliset
 
|-
 
|-
 
| 7.
 
| 7.
−
| [[Le ville au l'etoile de'gouta]]
+
| [[Kuva:Tympäisevän_Kylän_Militia_thumb_mini.jpg]]  [[Le ville au l'etoile de'gouta]]
−
|
 
 
| 130
 
| 130
−
| Palkkasoturit
+
| [[Kuva:Vaakuna_Palkkasoturit.jpg|15px]] Palkkasoturit
 
|-
 
|-
 
| 8.
 
| 8.
−
| [[ORC + Pheliitit]] (myöh. [[SOS]])
+
| [[Kuva:SOS_thumb_mini.jpg]]  [[ORC + Pheliitit]] (myöh. [[SOS]])
−
| [[Kuva:SOS_thumb.jpg]]
 
 
| 122
 
| 122
−
| Kataarit
+
| [[Kuva:Vaakuna_Kataarit.jpg|15px]] Kataarit
 
|-
 
|-
 
| 9.
 
| 9.
−
| [[Kuolan kaarti]]
+
| [[Kuva:Kuolan_Kaarti_vanha_thumb_mini.jpg]] [[Kuolan Kaarti]]
−
| [[Kuva:Kuolan_Kaarti_thumb.jpg]]
 
 
| 119
 
| 119
−
| Palkkasoturit
+
| [[Kuva:Vaakuna_Palkkasoturit.jpg|15px]] Palkkasoturit
 
|-
 
|-
 
| 10.
 
| 10.
−
| [[Noin seitsemän veljestä]]
+
| [[Kuva:Noin_seitsemän_veljestä_thumb_mini.jpg]] [[Noin seitsemän veljestä]]
−
| [[Kuva:Noin_seitsemän_veljestä_thumb.jpg]]
 
 
| 98
 
| 98
−
| Palkkasoturit
+
| [[Kuva:Vaakuna_Palkkasoturit.jpg|15px]] Palkkasoturit
 
|-
 
|-
 
| 11.
 
| 11.
−
| [[Pyhän Jerusalemin ritariveljet]]
+
| [[Pyhän Jerusalemin Ritariveljet]]
−
|
 
 
| 86
 
| 86
−
| katoliset
+
| [[Kuva:Vaakuna_Katoliset.jpg|15px]] Katoliset
 
|-
 
|-
 
| 12.
 
| 12.
−
| [[Elämyspelaajat]]
+
| [[Kuva:Elamyspelaajat_thumb_mini.jpg]] [[Elämyspelaajat]]
−
| [[Kuva:Elamyspelaajat_thumb.jpg]]
 
 
| 72
 
| 72
−
| katoliset
+
| [[Kuva:Vaakuna_Katoliset.jpg|15px]] Katoliset
 
|-
 
|-
 
| 13.
 
| 13.
 
| [[Harmaasudet]]
 
| [[Harmaasudet]]
−
|
 
 
| 36
 
| 36
−
| katoliset
+
| [[Kuva:Vaakuna_Katoliset.jpg|15px]] Katoliset
 
|-
 
|-
 
| 14.
 
| 14.
 
| [[Lumiristi]]
 
| [[Lumiristi]]
−
|
 
 
| 35
 
| 35
−
| katoliset
+
| [[Kuva:Vaakuna_Katoliset.jpg|15px]] Katoliset
 
|-
 
|-
 
| 15.
 
| 15.
−
| [[Kelttiporukka]] (myöh. [[Camulosin Villikarjut]])
+
| [[Kuva:Camulosin_Villikarjut_thumb_mini.jpg]]  [[Kelttiporukka]] (myöh. [[Camulosin Villikarjut]])
−
| [[Kuva:Camulosin_Villikarjut_thumb.jpg]]
 
 
| 14
 
| 14
−
| Palkkasoturit
+
| [[Kuva:Vaakuna_Palkkasoturit.jpg|15px]] Palkkasoturit
 
|-
 
|-
 
|}
 
|}
  
−
==Sotahuudon 2005 skenaariot==
+
== Skenaarioiden tapahtumakulku ==
−
 
 
−
===Kenttätaistelu===
 
−
Kenttätaistelussa aatelismiehet johtavat joukkonsa avoimelle taistelukentälle. Tässä taistelutyypeistä perinteikkäimmässä koetellaan joukkojen taitoa ja kuria - sekä niiden kykyä hallita taistelutilannetta.
 
−
 
 
−
===Maastonhallinta===
 
−
Yksi sotajoukko pitää strategisesti tärkeää paikkaa hallussaan ja voittaa, mikäli sovittuun aikarajaan asti kykenee iskemään vihollisensa takaisin.
 
−
 
 
−
===Maastotaistelu===
 
−
Maastotaistelussa suuret sotajoukot kohtaavat metsässä. Tässä taistelutyypissä tiedustelun, maastossa liikkumisen ja maastonhallinnan paremmin hallitseva joukko vie voiton.
 
−
 
 
−
===Saatto- ja suojelutehtävät===
 
−
Yksi sotajoukko pyrkii saattamaan skenaarion kohteen toiseen päähän kenttää tai suojelemaan sitä. Toinen puoli puolestaan pyrkii saamaan kohteen haltuunsa tai tuhoamaan sen.
 
  
−
===Siltatyöntö===
+
MUITAKIN SKENAARIOITA OLI! TÄYDENNÄ LUETTELOA!
−
Sotajoukot kohtaavat kaistaleella ja yrittävät päästä sen toiseen päähän vihollisjoukon läpi. Tässä nopeassa, kiihkeässä ja verisessä taistelumuodossa sotajoukon menestystä mitataan etenemisellä ja kuolleet taistelijat palaavat taistelemaan käytyään joukkonsa selustassa sijaitsevalla henkiinheräämispisteellä. Soturien kuolemasta ei seuraa haittaa joukkion menestykselle tässä skenaariossa.
 
  
  
−
==Sotahuuto 2005:n taustatarina==
+
=== Kukkulan valtaus ===
  
−
===Poliittinen tilanne===
+
Sotahuuto-historian ensimmäinen skenaario! Kataarien armeija oli ryhmittäyneenä metsässä sijaitsevalle kukkulalle, katolisten tarkoituksena vallata hallussa oleva kukkula. Selvä voitto katolisten armeijalle.
  
−
1200-luvun alun Eurooppa oli hajanainen, lähes läpeensä feodalisoitunut maanosa, jossa kuninkaanvalta oli pitkälle nimellistä hänen omien läänitystensä ulkopuolella. Maata hallitsivat enemmän tai vähemmän voimakkaat lääninherrat, joita sitoivat aina ylempiinsä voimakkaat vasallinvalat. Valtiotasolla voimatekijöinä vaikuttivat suurvallat Ranska, normannien Englanti sekä saksalaisten tilkkutäkki, Pyhä Saksalais-Roomalainen Keisarikunta, josta oli sangen vaikea löytää mitään Pyhää, roomalaista ja vain siteeksi saksalaistakaan. Nämä kolme kävivät jatkuvaa kamppailua vaikutusvallasta, maasta ja omaisuudesta.
 
  
−
Ranskasta puhuminen yhtenä toimijana on kuitenkin harhaanjohtavaa. Kun puhuttiin Ranskan kahnauksista keisarikunnan kanssa, kyse oli itse asiassa Ranskan kuninkaan ja muutaman häntä tukevan pohjois-ranskalaisen aatelisen sodista muutamia Reinin varren saksalaisruhtinaita vastaan. Koko nykyinen Etelä-Ranska oli käytännössä riippumaton Pariisin vallasta, ja sitä hallitsivat Foixin ja Touloisen kreivit sekä Trencavelin varakreivi.
+
=== Lauantain kenttätaistelut ===
  
 +
Lauantaina käytiin kaksi kenttätaistelua, joissa osapuolet olivat ryhmittyneet tapahtumapaikkaa ylittäneen tien molemmille puolille. Molemmat taistelut päätyivät kataarien selvään voittoon, jossa hajalle lyödyt katolisten joukot pakenivat metsään.
  
−
===Uskonnollinen tilanne===
 
  
−
Katolinen kirkko oli toisen vuosituhannen ensimmäisinä vuosisatoina kaikkea muuta kuin yhtenäinen kokonaisuus. Sitä rasittivat kiistat idän kirkon kanssa, eurooppalaisten hallitsijoiden poliittiset pyrkimykset kirkon hallitsemiseksi sekä Euroopan hajanaisuus. Kun matka Lontoosta Roomaan kesti parhaimmillaankin puolitoista kuukautta, ei tiedonkulku ollut tehokasta, eikä koulutus lisäksi ollut vielä kyllin systemaattista, ei ollut millään tapaa mahdollista synnyttää koko läntisen ja keskisen Euroopan kattavaa opiltaan ja käytänteiltään yhtenäistä kirkkoa.
+
=== Joukot hajallaan ===
  
−
Tilannetta eivät suinkaan helpottaneet lukuisat harhaopit, joiden merkittävimpiin kuuluneen ryhmän dualistiset (Hyvään ja Pahaan tasaveroisina uskovat) liikkeet muodostivat. Näiden liikkeiden juuret ulottuivat aina myöhäisantiikin oppiriitoihin asti, ja vuosituhannen vaihteen jälkeen ne alkoivat entistä voimallisemmin nostaa päätään. Bulgariasta pohjoisten Apenniinien kautta aina Pyreneille asti ulottuneella vyöhykkeellä ne keräsivät vankkaa kannatusta paikallisen väestön keskuudessa intensiivisen lähetystyön avulla. Etelä-Ranskassa, Languedocin alueella parhaimmillaan/pahimmillaan kataristisen kirkon (suurin dualistinen lahko) jäseniksi oli kastettu 10-12% alueen väestöstä, ja tästä osuudesta suhteettoman suuri osa kuului vaikutusvaltaiseen maa-aateliin. Kirkko koetti toki ryhtyä kirkolliskokousten päätöksillä vastatoimiin, mutta rauhanomaiset keinot osoittautuivat mahdottomiksi paikallisen kataristisen aatelin pistäessä kapuloita katolisten piispojen rattaisiin, eikä Ranskan kuningas kyennyt katolista kirkkoa auttamaan pelätessään yhtä aikaa niin saksalaisia kuin etelän vahvaa aateliakin.
+
Toinen armeijoista aloitti ryhmät hajallaan suuremmalla määrällä palkkasotureita, toinen yhtenäisenä, mutta pienempänä yksikkönä. Yhtenäisenä joukkona aloittanut Kataarit voitti.
  
 +
=== Siltatyöntö ===
  
−
===Ristiretken alkusysäys===
+
Kolme 15-20min erää. Voitot 2-1 katolisille.
  
−
Vuonna 1194 Toulousen kreiviksi nousi myös albigensseina tunnettuja kataareja tukeva Raymond VI ja näytti siltä, ettei enää mikään voisi estää koko Languedocia luisumasta harhaoppisten käsiin. Näin olisi saattanut käydäkin, ellei samoihin aikoihin paaviksi olisi noussut Innocentius III - Euroopan mahtavimmaksi mieheksi matkalla oleva voimahahmo.
 
  
−
Kun kirkolliskokoukset ja piispojen toimet olivat osoittautuneet turhiksi, Innocentius otti itse asiakseen hänen rakasta äitikirkkoaan uhkaavan harhaopin tukahduttamisen. Alkuun Innocentius koetti myös rauhanomaisia toimia - jos voidaan puhua moisista, kun hänen tavoitteenaan oli harhaopin totaalinen hävittäminen -, mutta jo 1204 hän pyysi ensimmäisen kerran Ranskan kuningas Filip-Augustia kukistamaan harhaoppisia tukevan suuraatelin. Kuninkaalla ei kuitenkaan ollut muiden ongelmiensa tähden voimavaroja haastaa etelän kolmea suurta ruhtinasta.
+
=== Arkku ===
−
 
 
−
Väistämättömäksi kataarien tuho muuttui vuonna 1208, kun Raymond VI:n kirkonkiroukseen julistanut paavin henkilökohtainen lähettiläs eli legaatti murhattiin ja kaikki jäljet näyttivät johtavan Raymondiin. Kyseessä oli oikeusteknisesti paavin murha (minkä teit legaateille, teit paaville), eikä Innocentiusta voine syyttää raivostumisesta. Hieman harkitsemattomasti hän julisti kaikki ristiretken edut (syntien anteeksiantamuksen ja liki varman taivaspaikan) jokaiselle, joka palvelisi 40 päivää Etelä-Ranskassa kukistamassa harhaoppisia. Lisäksi paavi lupasi kukistettujen harhaoppisten aatelisten maat kukistajilleen, mikä sai Pohjois-Ranskan ja jopa Saksan feodaaliherrat liikkeelle. Ei maata ilman herraa, eikä herraa ilman maata!
 
  
 +
Arkkuskenaariossa oli kolme osapuolta: Kataarit, Katoliset ja palkkasoturit, jotka aloittivat arkun kanssa.
  
−
===Itse ristiretki===
+
Palkkasotureiden puolella olivat Veljekset, Keltit ja Kuolan kaarti. Alussa palkkasoturien pääjoukko lähti marssimaan kohti loppupistettä, pienen saattojoukon mennessä muutaman kymmenen metrin päässä metsän puolella oikean arkun kanssa. Kymmenien minuuttien mittaisen könyämisen ja sekaannuksien jälkeen arkku tuotiin takaisin tielle.
  
−
Suunnaton maannälkä, uskonkiihko sekä ennenkuulumattoman helpolla saavutettavat ristiretkeläisedut (verrattuna Pyhällä maalla taistelemiseen) saivat koolle suurimman sotavoiman, mitä Euroopassa oli kuunaan nähty, kun hurjimpien arvioiden mukaan jopa n. 100 000 miestä kokoontui Paavin ja herrojensa lippujen alle. Jopa katumuksen tehnyt Toulousen kreivi Raymond oli liittynyt joukkoon ilmeisenä tarkoituksenaan pelastaa kreivikuntansa ja aiheuttaa hallaa kilpakumppaneilleen seudulla. Pian kuitenkin kävi selväksi, että ristiretki oli vääjäämättömästi matkalla kohti Toulousea, jonka kataarien läpitunkema armeija taatusti taistelisi, ja Raymondin oli tehtävä valintansa kirkon ja feodaaliherran velvollisuuksiensa välillä, eikä 1200-luvun alun Euroopassa voitu noiden vaihtoehtojen kesken edes puhua todellisesta valintatilanteesta. Raymond ratsasti Toulouseen ja sulki sen portit valmistautuen taistelemaan niiden henkien edestä, joita oli luvannut suojella vastineeksi vallastaan.
+
Samaan aikaan kataarit ja katoliset kävivät keskenään ratkaisevan taistelun, jossa katoliset voittivat selvästi. Palkkasoturijoukon ollessa keskellä tietä katolisten armeija hyökkäsi palkkasoturien armeijan kimppuun ainakin kahdesta eri suunnasta: pääjoukko edestä, Rämän hyökätessä takaa päin. Arkku luovutettiin suunnitelman mukaisesti taistelutta katolisille, tarkoituksena tehdä ratkaiseva isku arkun takaisin saamiseksi, kun vihollinen olisi arkkua keskellä tietä kantaessaan huonommissa asemissa.
  
−
Ristiretki tuli jälkipolville kuuluisaksi kenties häikäilemättömimpänä sotaretkenä vuosisatoihin. Tunnetuksi tuli Beziersin kaupungin porttien sorruttua paavin legaatin vastaus kysymykseen, miten erotettaisiin viattomat syyllisistä: "Surmatkaa kaikki. Jumala kyllä tuntee omansa." Kaksikymmentä tuhatta ihmistä surmattiin kaduille tai poltettiin koteihinsa, heidän mukanaan arviolta kaksisataa kataaria. Teologisesti moraalista ongelmaa ei ollut, vaikka Taivaan porteille täytyi tuona päivänä tungosta ollakin. Hyvä sai ikuisen elämänsä, paha palkkansa.
+
Toisin kuitenkin kävi: nopeajalkaiset katoliset ottivat arkun kantoon ripein juoksuaskelin, ja suurin uhrauksin saivat pidäteltyä päälle vyöryvää palkkasoturiarmeijaa. Tässä pidättelytaistelussa katolisten joukoista kunnostautui ainakin Pyhän Jerusalemin Ritariveljet ja Harmaasudet, jotka tapettiin viimeiseen mieheen. Loppukiri päättyi katolisten arkunkantajien ylittäessä maaliviiva palkkasoturien kärkijoukko vain muutaman askeleen päässä kantapäistään, lähes kaikki muut katoliset kuolivat loppurytistyksessä.
  
−
Neljäkymmentä päivää albigenssiristiretki raivosi Etelä-Ranskassa ja hävitti Languedocin rikkaita maita. Kun neljännenkymmenennenensimmäisen päivän aamuna ristiretken sotilaallinen johtaja Simon de Montfort astui ulos komentoteltastaan, häntä kohtasi lohduton näky. Lupaus paaville oli täytetty ja vain kourallinen miehiä - epätoivoisimmat ja vielä maata vaille jääneet - oli jäljellä leirissä.
+
Arkunkantoskenaario on jäänyt Sotahuudon historiaan yhdeksi ikimuistoisimpana skenaariona tunnelmansa vuoksi: katolisten arkunkantajat juoksemassa kohti tavoitepistettä kuin viimeistä päivää, tuliset pidätystaistelut ja kantapäillä juoksevat palkkasoturit auringonlaskuineen.
  
−
Paavi oli raivoissaan, de Montfort epätoivoinen. Kourallinen kaupunkeja oli poltettu ja alistettu uudelleen paavin valtaan, mutta liian moni vastusti yhä, eikä Montfortin miehillä olisi voimaa lopulliseen ratkaisuun. Euroopan suurimman ja kunnianhimoisimman sotatoimen hedelmät valuivat hukkaan kuin kuiva hiekka sormien välitse. Euroopan historian valtavin sotaponnistus muuttui alueelliseksi konfliktiksi, jossa taistelevat olivat katkeruudella ja vihalla varustettuja tai sitten tulleet rikkauksien toivossa liian kaukaa tietääkseen, miksi taistelivat.
+
=== Kohtaaminen metsässä ===
  
−
Sotaonni vaihteli ja niinkin myöhään kuin vuonna 1226 julistettiin viimeinen ristiretki kataareja vastaan, kunnes lopulta vuonna 1256 heidät katsottiin lyödyksi ja paikallisen aatelin kanssa saatettiin solmia rauha. Pyhä Inkvisitio sai kuitenkin vaivata kataareilla päätään vielä vuosisatojen ajan.
+
Murskavoitto kataareille vaikeakulkuisessa ja soisessa maastossa. Veljekset muistavat tappaneensa kimppuunsa jonomuodostelmassa juosseen Ryhmä rämän viimeiseen mieheen minimitappioin. Tästäköhän Rämä keksi Sotahuuto 2006 -tapahtuman sloganin? ;-)
  
  
−
===Sotahuudon skenaarioiden suhde historiaan===
+
=== Rajan ylitys ===
  
−
Tapahtumamme skenaariot sijoittuvat taisteluiden siihen vaiheeseen, jossa paikalla on enää joitakin tuhansia miehiä puolellaan ja yksiköt ovat sangen hajallaan ympäri Languedocia. Ristiretkeläisten yksiköt koostuvat pääasiassa Simon de Montfortin henkilökohtaisista vasalleista joukkoineen, muutamasta paavin lähettämästä komppaniasta temppeliritareita sekä joukosta yhä rikkauksien perään ahneita palkkasotureita. Pohjois-ranskalaisista aatelisista ei montaa ole enää jäljellä, mutta kenties muutama. Ylipäänsä moni ristiretkeläisistä on sotimisen läpeensä väsyttämä. Ratkaisua ei ole näkyvissä ja liian moni toveri on kaatunut. Sodan hurskas tavoite on jo aikaa sitten kadonnut taistelukenttien hurmeeseen.
+
Katolisen armeijan tarkoituksena oli päästä hiipimään kaikkine sotalippuinensa kataarien valvoman rajaviivan yli. Pitkän tien kautta kierrettyään (1-1,5h?) katolisten pääjoukon onnistui päästä kataarien vartioasemien ohi ilman yhtäkään kahakkaa.
  
−
Paikalliset puolestaan taistelevat monesti jo enemmän maidensa kuin minkään uskonasian puolesta, vaikka fanaattisia kataareita vielä riveistä löytyykin. Tästä syystä puolustajien rivit ovat myös hyvin sekavat. Paikalla on hajalle lyötyjä ja uudelleen kokoon raavittuja paikallisten aatelisten yksiköitä. Joukoissa on vielä mukana jopa muutama piirityksessä hyvin säästynyt ja sen lopulta murtanut Raymondin yksikkö. Mukana on myös muutamia Aragonian kuninkaan Pietarin yksiköitä, jotka saapuivat suunnattoman armeijan muassa tukemaan Pietarin lankoa, Raymondia. Nämä kuitenkin lyötiin totaalisesti hajalle kymmentä kertaa pienemmän Montfortin yksikön toimesta vuonna 1215 Muret'in taistelussa, jossa myös Pietari sai surmansa ja kuolemallaan aloitti hysteerisen joukkopaon. Näin vain muutama aragonialaisyksikkö jäi paremman tekemisen puutteessa Languedociin. Lisäksi mukana on myös muutamia palkkasotureita, jotka ovat haistelleet sotaonnen suosivan paremmin paikallisia. Piruparat.
 
  
−
Osapuolten välit olivat pahasti tulehtuneet. Armoa ei yleensä odotettu, eikä sitä annettu, sen Bezier, Lavaur ja muut poltetut kaupungit opettivat. Vuodet ovat kuitenkin muuttaneet hieman suhtautumista. Pitkään ja sitkeästi taistelleen vihollisen kunnioitus vallitsee puolin ja toisin. Antautumiset eivät ole aivan tavattomia, sillä monesti kentällä on enemmistönä jo niin pitkään selviytyneitä miehiä, etteivät he ole halukkaita kuolemaan huonona päivänä vaan pakenevat taistellakseen parempana tai laskevat aseensa elääkseen huomiseen. Joidenkin palkkasoturiyksiköiden tiedetään loikanneen puolelta toiselle, mutta tätä katsotaan todella pahalla.
+
=== Sunnuntain kenttätaistelut ===
  
 +
Sunnuntaina käytiin kaksi kenttätaistelua, tarkoituksena surmata vastapuolen kenraalit. Molemmissa selvä voitto kataareille. Legenda väittää toisessa kenttätaistelussa erään katolisten puolella taistelleen keihäsmiehen surmanneensä lähes 40 kataaria osapuolensa tappiosta huolimatta.
  
 
== Aiheesta muualla ==
 
== Aiheesta muualla ==
Rivi 173: Rivi 237:
  
 
=== Kuvia ===
 
=== Kuvia ===
−
* [http://people.cc.jyu.fi/%7Ejakuskel/sotahuuto.htm Jari Kuskelinin "viralliset" ryhmäkuvat] (ei toiminut 28.2.2008 --Skylark)
+
 
−
* [http://people.jyu.fi/%7Emitahkan/sotahuuto2005/ Mikko Tähkäsen valokuvia] (ei toiminut 28.2.2008 --Skylark)
 
 
* [http://kotisivu.dnainternet.net/mutkat/kuveja/kuveja.html Kuolan kaartin valokuvia]
 
* [http://kotisivu.dnainternet.net/mutkat/kuveja/kuveja.html Kuolan kaartin valokuvia]
−
* [http://www.lumitahti.net/kuvat/sotahuuto Lumitähden valokuvia] (ei toiminut 28.2.2008 --Skylark)
 
−
* [http://harkko.greywolves.org/gallery/album23 Harmaasusien valokuvia] (ei toiminut 28.2.2008 --Skylark)
 
 
* [http://nino.greywolves.org/gallery/album81/ Nino Hynnisen valokuvia]
 
* [http://nino.greywolves.org/gallery/album81/ Nino Hynnisen valokuvia]
  
 
[[Luokka:Tapahtumat]]
 
[[Luokka:Tapahtumat]]

Nykyinen versio 2. elokuuta 2010 kello 11.07

SH05
SH05 logo.jpg
Tapahtumapaikka: Korpilahti
Osallistujamäärä: 200 taistelijaa
Järjestäjä: Maahinkainen
Voittaja: Wanainmaa
Slogan: Miehet rautaa ja aseet vaahtomuovia
Edellinen SH: -
Seuraava SH: Sotahuuto 2006


Sotahuuto 2005, ensimmäinen tapahtuma laatuaan, järjestettiin 9.-10.7.2005 Korpilahden kunnan pohjoisissa metsissä, vajaa 20 kilometriä Jyväskylästä [1]. Tarkkaa tietoa osallistujista ei ole, mutta osallistujamäärän voidaan arvioida olleen yli 200 [2]. Vaikka Sotahuuto järjestettiin ensimmäistä kertaa, sen käytännön järjestelyjen voidaan katsoa sujuneen melko hyvin. Sotahuudosta on muodostunut jokavuotinen tapahtuma. Voidaan jopa sanoa, että Suomen bofferointikulttuurissa on Sotahuudon myötä alkanut uusi aikakausi.

Vuonna 2005 panssarisääntöjen mukaan panssaripisteen sai kaikesta oikeasti suojaavasta, vaikka se ei ollut millään lailla "historiallinen". Tällä haluttiin tuoda suureen tapahtumaan turvallisuutta.

Sääolosuhteet tapahtuman aikana olivat todella kuumat. Koko ajan paistoi aurinko ja kuumuus verotti taistelijoiden voimia. Merkittävä osa tapahtuman osallistujista oli ensimmäisen, rankan päivän jälkeen niin uupunut, että sunnuntaina taisteltiin vain lähes puolikkailla armeijoilla.

Historiallinen teema

Poliittinen tilanne

Pienoiskuvan luominen epäonnistui: Tiedosto puuttuu
Pienoiskuvan luominen epäonnistui: Tiedosto puuttuu

1200-luvun alun Eurooppa oli hajanainen, lähes läpeensä feodalisoitunut maanosa, jossa kuninkaanvalta oli pitkälle nimellistä hänen omien läänitystensä ulkopuolella. Maata hallitsivat enemmän tai vähemmän voimakkaat lääninherrat, joita sitoivat aina ylempiinsä voimakkaat vasallinvalat. Valtiotasolla voimatekijöinä vaikuttivat suurvallat Ranska, normannien Englanti sekä saksalaisten tilkkutäkki, Pyhä Saksalais-Roomalainen Keisarikunta, josta oli sangen vaikea löytää mitään Pyhää, roomalaista ja vain siteeksi saksalaistakaan. Nämä kolme kävivät jatkuvaa kamppailua vaikutusvallasta, maasta ja omaisuudesta.

Ranskasta puhuminen yhtenä toimijana on kuitenkin harhaanjohtavaa. Kun puhuttiin Ranskan kahnauksista keisarikunnan kanssa, kyse oli itse asiassa Ranskan kuninkaan ja muutaman häntä tukevan pohjois-ranskalaisen aatelisen sodista muutamia Reinin varren saksalaisruhtinaita vastaan. Koko nykyinen Etelä-Ranska oli käytännössä riippumaton Pariisin vallasta, ja sitä hallitsivat Foixin ja Touloisen kreivit sekä Trencavelin varakreivi.


Uskonnollinen tilanne

Katolinen kirkko oli toisen vuosituhannen ensimmäisinä vuosisatoina kaikkea muuta kuin yhtenäinen kokonaisuus. Sitä rasittivat kiistat idän kirkon kanssa, eurooppalaisten hallitsijoiden poliittiset pyrkimykset kirkon hallitsemiseksi sekä Euroopan hajanaisuus. Kun matka Lontoosta Roomaan kesti parhaimmillaankin puolitoista kuukautta, ei tiedonkulku ollut tehokasta, eikä koulutus lisäksi ollut vielä kyllin systemaattista, ei ollut millään tapaa mahdollista synnyttää koko läntisen ja keskisen Euroopan kattavaa opiltaan ja käytänteiltään yhtenäistä kirkkoa.

Tilannetta eivät suinkaan helpottaneet lukuisat harhaopit, joiden merkittävimpiin kuuluneen ryhmän dualistiset (Hyvään ja Pahaan tasaveroisina uskovat) liikkeet muodostivat. Näiden liikkeiden juuret ulottuivat aina myöhäisantiikin oppiriitoihin asti, ja vuosituhannen vaihteen jälkeen ne alkoivat entistä voimallisemmin nostaa päätään. Bulgariasta pohjoisten Apenniinien kautta aina Pyreneille asti ulottuneella vyöhykkeellä ne keräsivät vankkaa kannatusta paikallisen väestön keskuudessa intensiivisen lähetystyön avulla. Etelä-Ranskassa, Languedocin alueella parhaimmillaan/pahimmillaan kataristisen kirkon (suurin dualistinen lahko) jäseniksi oli kastettu 10-12% alueen väestöstä, ja tästä osuudesta suhteettoman suuri osa kuului vaikutusvaltaiseen maa-aateliin. Kirkko koetti toki ryhtyä kirkolliskokousten päätöksillä vastatoimiin, mutta rauhanomaiset keinot osoittautuivat mahdottomiksi paikallisen kataristisen aatelin pistäessä kapuloita katolisten piispojen rattaisiin, eikä Ranskan kuningas kyennyt katolista kirkkoa auttamaan pelätessään yhtä aikaa niin saksalaisia kuin etelän vahvaa aateliakin.


Ristiretken alkusysäys

Vuonna 1194 Toulousen kreiviksi nousi myös albigensseina tunnettuja kataareja tukeva Raymond VI ja näytti siltä, ettei enää mikään voisi estää koko Languedocia luisumasta harhaoppisten käsiin. Näin olisi saattanut käydäkin, ellei samoihin aikoihin paaviksi olisi noussut Innocentius III - Euroopan mahtavimmaksi mieheksi matkalla oleva voimahahmo.

Kun kirkolliskokoukset ja piispojen toimet olivat osoittautuneet turhiksi, Innocentius otti itse asiakseen hänen rakasta äitikirkkoaan uhkaavan harhaopin tukahduttamisen. Alkuun Innocentius koetti myös rauhanomaisia toimia - jos voidaan puhua moisista, kun hänen tavoitteenaan oli harhaopin totaalinen hävittäminen -, mutta jo 1204 hän pyysi ensimmäisen kerran Ranskan kuningas Filip-Augustia kukistamaan harhaoppisia tukevan suuraatelin. Kuninkaalla ei kuitenkaan ollut muiden ongelmiensa tähden voimavaroja haastaa etelän kolmea suurta ruhtinasta.

Väistämättömäksi kataarien tuho muuttui vuonna 1208, kun Raymond VI:n kirkonkiroukseen julistanut paavin henkilökohtainen lähettiläs eli legaatti murhattiin ja kaikki jäljet näyttivät johtavan Raymondiin. Kyseessä oli oikeusteknisesti paavin murha (minkä teit legaateille, teit paaville), eikä Innocentiusta voine syyttää raivostumisesta. Hieman harkitsemattomasti hän julisti kaikki ristiretken edut (syntien anteeksiantamuksen ja liki varman taivaspaikan) jokaiselle, joka palvelisi 40 päivää Etelä-Ranskassa kukistamassa harhaoppisia. Lisäksi paavi lupasi kukistettujen harhaoppisten aatelisten maat kukistajilleen, mikä sai Pohjois-Ranskan ja jopa Saksan feodaaliherrat liikkeelle. Ei maata ilman herraa, eikä herraa ilman maata!


Itse ristiretki

Suunnaton maannälkä, uskonkiihko sekä ennenkuulumattoman helpolla saavutettavat ristiretkeläisedut (verrattuna Pyhällä maalla taistelemiseen) saivat koolle suurimman sotavoiman, mitä Euroopassa oli kuunaan nähty, kun hurjimpien arvioiden mukaan jopa n. 100 000 miestä kokoontui Paavin ja herrojensa lippujen alle. Jopa katumuksen tehnyt Toulousen kreivi Raymond oli liittynyt joukkoon ilmeisenä tarkoituksenaan pelastaa kreivikuntansa ja aiheuttaa hallaa kilpakumppaneilleen seudulla. Pian kuitenkin kävi selväksi, että ristiretki oli vääjäämättömästi matkalla kohti Toulousea, jonka kataarien läpitunkema armeija taatusti taistelisi, ja Raymondin oli tehtävä valintansa kirkon ja feodaaliherran velvollisuuksiensa välillä, eikä 1200-luvun alun Euroopassa voitu noiden vaihtoehtojen kesken edes puhua todellisesta valintatilanteesta. Raymond ratsasti Toulouseen ja sulki sen portit valmistautuen taistelemaan niiden henkien edestä, joita oli luvannut suojella vastineeksi vallastaan.

Ristiretki tuli jälkipolville kuuluisaksi kenties häikäilemättömimpänä sotaretkenä vuosisatoihin. Tunnetuksi tuli Beziersin kaupungin porttien sorruttua paavin legaatin vastaus kysymykseen, miten erotettaisiin viattomat syyllisistä: "Surmatkaa kaikki. Jumala kyllä tuntee omansa." Kaksikymmentä tuhatta ihmistä surmattiin kaduille tai poltettiin koteihinsa, heidän mukanaan arviolta kaksisataa kataaria. Teologisesti moraalista ongelmaa ei ollut, vaikka Taivaan porteille täytyi tuona päivänä tungosta ollakin. Hyvä sai ikuisen elämänsä, paha palkkansa.

Neljäkymmentä päivää albigenssiristiretki raivosi Etelä-Ranskassa ja hävitti Languedocin rikkaita maita. Kun neljännenkymmenennenensimmäisen päivän aamuna ristiretken sotilaallinen johtaja Simon de Montfort astui ulos komentoteltastaan, häntä kohtasi lohduton näky. Lupaus paaville oli täytetty ja vain kourallinen miehiä - epätoivoisimmat ja vielä maata vaille jääneet - oli jäljellä leirissä.

Paavi oli raivoissaan, de Montfort epätoivoinen. Kourallinen kaupunkeja oli poltettu ja alistettu uudelleen paavin valtaan, mutta liian moni vastusti yhä, eikä Montfortin miehillä olisi voimaa lopulliseen ratkaisuun. Euroopan suurimman ja kunnianhimoisimman sotatoimen hedelmät valuivat hukkaan kuin kuiva hiekka sormien välitse. Euroopan historian valtavin sotaponnistus muuttui alueelliseksi konfliktiksi, jossa taistelevat olivat katkeruudella ja vihalla varustettuja tai sitten tulleet rikkauksien toivossa liian kaukaa tietääkseen, miksi taistelivat.

Sotaonni vaihteli ja niinkin myöhään kuin vuonna 1226 julistettiin viimeinen ristiretki kataareja vastaan, kunnes lopulta vuonna 1256 heidät katsottiin lyödyksi ja paikallisen aatelin kanssa saatettiin solmia rauha. Pyhä Inkvisitio sai kuitenkin vaivata kataareilla päätään vielä vuosisatojen ajan.


Sotahuudon skenaarioiden suhde historiaan

Tapahtumamme skenaariot sijoittuvat taisteluiden siihen vaiheeseen, jossa paikalla on enää joitakin tuhansia miehiä puolellaan ja yksiköt ovat sangen hajallaan ympäri Languedocia. Ristiretkeläisten yksiköt koostuvat pääasiassa Simon de Montfortin henkilökohtaisista vasalleista joukkoineen, muutamasta paavin lähettämästä komppaniasta temppeliritareita sekä joukosta yhä rikkauksien perään ahneita palkkasotureita. Pohjois-ranskalaisista aatelisista ei montaa ole enää jäljellä, mutta kenties muutama. Ylipäänsä moni ristiretkeläisistä on sotimisen läpeensä väsyttämä. Ratkaisua ei ole näkyvissä ja liian moni toveri on kaatunut. Sodan hurskas tavoite on jo aikaa sitten kadonnut taistelukenttien hurmeeseen.

Paikalliset puolestaan taistelevat monesti jo enemmän maidensa kuin minkään uskonasian puolesta, vaikka fanaattisia kataareita vielä riveistä löytyykin. Tästä syystä puolustajien rivit ovat myös hyvin sekavat. Paikalla on hajalle lyötyjä ja uudelleen kokoon raavittuja paikallisten aatelisten yksiköitä. Joukoissa on vielä mukana jopa muutama piirityksessä hyvin säästynyt ja sen lopulta murtanut Raymondin yksikkö. Mukana on myös muutamia Aragonian kuninkaan Pietarin yksiköitä, jotka saapuivat suunnattoman armeijan muassa tukemaan Pietarin lankoa, Raymondia. Nämä kuitenkin lyötiin totaalisesti hajalle kymmentä kertaa pienemmän Montfortin yksikön toimesta vuonna 1215 Muret'in taistelussa, jossa myös Pietari sai surmansa ja kuolemallaan aloitti hysteerisen joukkopaon. Näin vain muutama aragonialaisyksikkö jäi paremman tekemisen puutteessa Languedociin. Lisäksi mukana on myös muutamia palkkasotureita, jotka ovat haistelleet sotaonnen suosivan paremmin paikallisia. Piruparat.

Osapuolten välit olivat pahasti tulehtuneet. Armoa ei yleensä odotettu, eikä sitä annettu, sen Bezier, Lavaur ja muut poltetut kaupungit opettivat. Vuodet ovat kuitenkin muuttaneet hieman suhtautumista. Pitkään ja sitkeästi taistelleen vihollisen kunnioitus vallitsee puolin ja toisin. Antautumiset eivät ole aivan tavattomia, sillä monesti kentällä on enemmistönä jo niin pitkään selviytyneitä miehiä, etteivät he ole halukkaita kuolemaan huonona päivänä vaan pakenevat taistellakseen parempana tai laskevat aseensa elääkseen huomiseen. Joidenkin palkkasoturiyksiköiden tiedetään loikanneen puolelta toiselle, mutta tätä katsotaan todella pahalla.

Armeijat

Kataarit:

Maahinkainen thumb.jpg SOS thumb.jpg Mannunvartijat thumb.jpg Wanainmaa thumb.jpg

Katoliset:

Elamyspelaajat thumb.png Tiedosto:Ryhmä Rämä thumb.jpg

Palkkasoturit:

Tiedosto:Tympäisevän Kylän Militia thumb.jpg Kuolan Kaarti vanha thumb.jpg Tiedosto:Noin seitsemän veljestä thumb.png Camulosin Villikarjut thumb.jpg

Skenaariot

Lauantai

  • Pienoiskuvan luominen epäonnistui: Tiedosto puuttuu
    Kukkulan valtaus
  • Pienoiskuvan luominen epäonnistui: Tiedosto puuttuu
    Kenttätaistelu I
  • Pienoiskuvan luominen epäonnistui: Tiedosto puuttuu
    Kenttätaistelu II
  • Pienoiskuvan luominen epäonnistui: Tiedosto puuttuu
    Joukot hajallaan
  • Pienoiskuvan luominen epäonnistui: Tiedosto puuttuu
    Siltatyönnöt
  • Pienoiskuvan luominen epäonnistui: Tiedosto puuttuu
    Arkkuskenaario


Sunnuntai

  • Pienoiskuvan luominen epäonnistui: Tiedosto puuttuu
    Kohtaaminen metsässä
  • Pienoiskuvan luominen epäonnistui: Tiedosto puuttuu
    Rajan ylitys
  • Pienoiskuvan luominen epäonnistui: Tiedosto puuttuu
    Kenttätaistelu II
  • Pienoiskuvan luominen epäonnistui: Tiedosto puuttuu
    Kenttätaistelu IV


(MUITAKIN SKENAARIOITA OLI! Täyttäkää joka näistä jotain tietää!)

Tulokset

Armeijatasolla voittajia olivat kataarit. Ryhmistä voiton vei Wanainmaa.

Sijoitus Ryhmä Yhteispisteet Armeija
1. Kulta pieni.jpg Wanainmaa thumb mini.jpg Wanainmaa 177
Pienoiskuvan luominen epäonnistui: Tiedosto puuttuu
Kataarit
2. Hopea pieni.jpg Maahinkainen thumb mini.jpg Maahinkainen-raskas 170
Pienoiskuvan luominen epäonnistui: Tiedosto puuttuu
Kataarit
3. Pronssi pieni.jpg Mannunvartijat thumb mini.jpg Pohjois-Karjalan Prikaati (myöh. Mannun Vartijain kaarti) 169
Pienoiskuvan luominen epäonnistui: Tiedosto puuttuu
Kataarit
4. Forest Rangers + Garde + Susiraja 161
Pienoiskuvan luominen epäonnistui: Tiedosto puuttuu
Kataarit
5. Maahinkainen thumb mini.jpg Maahinkainen-kevyt 155
Pienoiskuvan luominen epäonnistui: Tiedosto puuttuu
Kataarit
6. Tiedosto:Ryhmä Rämä thumb mini.jpg Ryhmä Rämä 148
Pienoiskuvan luominen epäonnistui: Tiedosto puuttuu
Katoliset
7. Tiedosto:Tympäisevän Kylän Militia thumb mini.jpg Le ville au l'etoile de'gouta 130
Pienoiskuvan luominen epäonnistui: Tiedosto puuttuu
Palkkasoturit
8. SOS thumb mini.jpg ORC + Pheliitit (myöh. SOS) 122
Pienoiskuvan luominen epäonnistui: Tiedosto puuttuu
Kataarit
9. Kuolan Kaarti vanha thumb mini.jpg Kuolan Kaarti 119
Pienoiskuvan luominen epäonnistui: Tiedosto puuttuu
Palkkasoturit
10. Tiedosto:Noin seitsemän veljestä thumb mini.jpg Noin seitsemän veljestä 98
Pienoiskuvan luominen epäonnistui: Tiedosto puuttuu
Palkkasoturit
11. Pyhän Jerusalemin Ritariveljet 86
Pienoiskuvan luominen epäonnistui: Tiedosto puuttuu
Katoliset
12. Elamyspelaajat thumb mini.jpg Elämyspelaajat 72
Pienoiskuvan luominen epäonnistui: Tiedosto puuttuu
Katoliset
13. Harmaasudet 36
Pienoiskuvan luominen epäonnistui: Tiedosto puuttuu
Katoliset
14. Lumiristi 35
Pienoiskuvan luominen epäonnistui: Tiedosto puuttuu
Katoliset
15. Camulosin Villikarjut thumb mini.jpg Kelttiporukka (myöh. Camulosin Villikarjut) 14
Pienoiskuvan luominen epäonnistui: Tiedosto puuttuu
Palkkasoturit

Skenaarioiden tapahtumakulku

MUITAKIN SKENAARIOITA OLI! TÄYDENNÄ LUETTELOA!


Kukkulan valtaus

Sotahuuto-historian ensimmäinen skenaario! Kataarien armeija oli ryhmittäyneenä metsässä sijaitsevalle kukkulalle, katolisten tarkoituksena vallata hallussa oleva kukkula. Selvä voitto katolisten armeijalle.


Lauantain kenttätaistelut

Lauantaina käytiin kaksi kenttätaistelua, joissa osapuolet olivat ryhmittyneet tapahtumapaikkaa ylittäneen tien molemmille puolille. Molemmat taistelut päätyivät kataarien selvään voittoon, jossa hajalle lyödyt katolisten joukot pakenivat metsään.


Joukot hajallaan

Toinen armeijoista aloitti ryhmät hajallaan suuremmalla määrällä palkkasotureita, toinen yhtenäisenä, mutta pienempänä yksikkönä. Yhtenäisenä joukkona aloittanut Kataarit voitti.

Siltatyöntö

Kolme 15-20min erää. Voitot 2-1 katolisille.


Arkku

Arkkuskenaariossa oli kolme osapuolta: Kataarit, Katoliset ja palkkasoturit, jotka aloittivat arkun kanssa.

Palkkasotureiden puolella olivat Veljekset, Keltit ja Kuolan kaarti. Alussa palkkasoturien pääjoukko lähti marssimaan kohti loppupistettä, pienen saattojoukon mennessä muutaman kymmenen metrin päässä metsän puolella oikean arkun kanssa. Kymmenien minuuttien mittaisen könyämisen ja sekaannuksien jälkeen arkku tuotiin takaisin tielle.

Samaan aikaan kataarit ja katoliset kävivät keskenään ratkaisevan taistelun, jossa katoliset voittivat selvästi. Palkkasoturijoukon ollessa keskellä tietä katolisten armeija hyökkäsi palkkasoturien armeijan kimppuun ainakin kahdesta eri suunnasta: pääjoukko edestä, Rämän hyökätessä takaa päin. Arkku luovutettiin suunnitelman mukaisesti taistelutta katolisille, tarkoituksena tehdä ratkaiseva isku arkun takaisin saamiseksi, kun vihollinen olisi arkkua keskellä tietä kantaessaan huonommissa asemissa.

Toisin kuitenkin kävi: nopeajalkaiset katoliset ottivat arkun kantoon ripein juoksuaskelin, ja suurin uhrauksin saivat pidäteltyä päälle vyöryvää palkkasoturiarmeijaa. Tässä pidättelytaistelussa katolisten joukoista kunnostautui ainakin Pyhän Jerusalemin Ritariveljet ja Harmaasudet, jotka tapettiin viimeiseen mieheen. Loppukiri päättyi katolisten arkunkantajien ylittäessä maaliviiva palkkasoturien kärkijoukko vain muutaman askeleen päässä kantapäistään, lähes kaikki muut katoliset kuolivat loppurytistyksessä.

Arkunkantoskenaario on jäänyt Sotahuudon historiaan yhdeksi ikimuistoisimpana skenaariona tunnelmansa vuoksi: katolisten arkunkantajat juoksemassa kohti tavoitepistettä kuin viimeistä päivää, tuliset pidätystaistelut ja kantapäillä juoksevat palkkasoturit auringonlaskuineen.

Kohtaaminen metsässä

Murskavoitto kataareille vaikeakulkuisessa ja soisessa maastossa. Veljekset muistavat tappaneensa kimppuunsa jonomuodostelmassa juosseen Ryhmä rämän viimeiseen mieheen minimitappioin. Tästäköhän Rämä keksi Sotahuuto 2006 -tapahtuman sloganin? ;-)


Rajan ylitys

Katolisen armeijan tarkoituksena oli päästä hiipimään kaikkine sotalippuinensa kataarien valvoman rajaviivan yli. Pitkän tien kautta kierrettyään (1-1,5h?) katolisten pääjoukon onnistui päästä kataarien vartioasemien ohi ilman yhtäkään kahakkaa.


Sunnuntain kenttätaistelut

Sunnuntaina käytiin kaksi kenttätaistelua, tarkoituksena surmata vastapuolen kenraalit. Molemmissa selvä voitto kataareille. Legenda väittää toisessa kenttätaistelussa erään katolisten puolella taistelleen keihäsmiehen surmanneensä lähes 40 kataaria osapuolensa tappiosta huolimatta.

Aiheesta muualla

  • Tapahtuman virallinen kotisivu [3]

Kuvia

Noudettu kohteesta http://wiki.sotahuuto.fi/index.php?title=Sotahuuto_2005&oldid=11953