Valkoinen komppania

HUOM! Ryhmän nimi ja ulkoasu muuttumassa, wikisivu on kesken!

Historiasta

Joukko joka Gall Óglaighin muodostaa on pääsääntöisesti lähtöisin Pohjanmaalta ja Pohjois-Savosta, iältään parikymppistä. Bofferimiekat ovat heiluneet yksilöstä riippuen satunnaisista kokeiluista kymmeneen vuoteen, enemmän tai vähemmän aktiivisesti. Sotahuutoon joukkueen jäsenistö on osallistunut monena vuonna (2005 etiäpäin) ripotellen useissa joukkueissa; Kuolan Kaarti, Leskentekijät, Ylä-Savo Exp. Mukana on oltu myös MacBaelin klaanissa (joku toinen voinee kuvailla tätäkin kuviota paremmin?).

Sotahuudossa 2009 joukkue panostaa historialliseen varustautumiseen ja viitekehykseen sopimiseen. Galloglachit olivat palkkasotureita Hebrideiltä joita tavattiin alkujaan pääasiassa irlantilaisten ruhtinaiden eliittikaartina, mutta myöhemmin niinkin kaukana kuin Liettuassa Kustaa II Aadolfin joukoissa. 1400-luvulla he yhdessä 'redshankien' kanssa tulivat tunnetuiksi claidheamh mórista, suuresta miekasta.

Simaa ja sankareita

Galloglachien tavoite Sotahuudossa ei (kuten monilla muilla) ole itseoikeutetusti optimoida tiimin suoritusta kohti korkeata sijoitusta. Tärkeintä on hyvä tunnelma tapahtumassa yleensä, johon kuuluu itse taistelun ohella leirissä fiilistely ja tietenkin tapahtumaan valmistautuminen. Mm. leirieväät pyritään koostamaan sotilaalle ainakin periaatteessa saatavilla olleista tarpeista (hygienia luonnollisesti huomioon ottaen). Tämä voi kuulostaa äkkiseltään karulta, mutta on todellisuudessa kaukana siitä. Joukossa on mm. oluenpanoa harrastavaa väkeä, joten juomapuolella vähintään laatu on tässä leirissä taattu. Kunnianhimoisemmin sama koskee myös majoitusta, minkä eteen täytyykin vielä tehdä vähän töitä; yksi kevään projekteja on telttojen ompeleminen. Sekin tosin kalpenee gaelin kielen opettelemisen rinnalla..

Kenttätaktiikka perustuu peräänantamattomuuteen puolustuksessa ja rohkeuteen rynnäköissä. Na Gall Óglaigh kääntyy karkeasti suomeksi nuoret muukalaissankarit, ja joukkue aikookin toimia nimensä mukaisesti.

Sotahuudon 2009 kokemusten perusteella Na Gall Óglaigh toimii kentällä parhaimmillaan sivustassa ja selustassa, jossa osasto sitoo moninkertaisen määrän vihollisia kontaktiin, vetäen ne pois päälinjasta. Linjataisteluissa osasto on parhaimmillaan isomman linjataisteluosaston tukiyksikkönä iskemässä vihollisen osastojen väliin ja puolustamalla selustaa. Perinteiden mukaisesti Galloglaighit taistelevat aina viimeiseen mieheen aiheuttaen samalla raskaita tappioita vastustajalle.

2009

Ryhmä osallistui Sotahuutoon 2009 16 hengen muonavahvuudella Englannin armeijassa. Reilu puolet olivat panssaroituja lähitaistelijoita suurmiekkojen ja hilparien kera, loput kevyemmin varustautuneita kernejä jousin, varsiasein ja pienin kilvin. Sijoitus ei tätä kirjoitettaessa ole vielä selvillä, mutta ottaen huomioon että lähes joka skenaariossa galloglachit kuolivat historiallisten esikuviensa malliin viimeiseen mieheen, kukaan ei ole hirveästi stressannut asiasta. Turhia nämä kuolemat eivät kuitenkaan olleet; mukana vietiin vastapuolen miehiä moninkertaisesti. Mikäli siis skenaarioiden jälkeisiä kalajuttuja on uskominen..

Tavoitteet, hauskanpito ja elopainon kohotus saavutettiin. Ryhmää myös kiiteltiin teemasta.

Pienoiskuvan luominen epäonnistui: Tiedosto puuttuu

Raskaan siiven kersantti Terba freesinä lauantain mättöjen jälkeen.

2010

Galloglaichit nähtäneen (hieman yllättäen) myös ensi vuoden kentillä. Joku innokas larppari kirjoittakoon taustatarinaa tännekin paremmalla ajalla.

Pienoiskuvan luominen epäonnistui: Tiedosto puuttuu

Gallot Sotahuudossa 2009, kuvattuna ennen Kenttäriskiä.

Tapahtumia

Vakituisia omia harjoituksia ryhmällä ei ole*, johtuen porukan maantieteellisestä hajaannuksesta; jäsenet treenaavat paikallisissa harjoituksissa kuka missäkin.

Joukolla tehdään myös varuste-ja materiaaliostoksia kotimaasta ja muualta.

Paras tapa seurata tapahtumia on SH-foorumi. Myös Iisalmen Live-Roolipelaajien sivuilla tiedoteltaneen, noin toissijaisesti.

* Helsingissä asuva porukka aloittaa torstai-treenit, kts. SH-foorumi.