Ero sivun ”Nuolen teko-ohjeet” versioiden välillä

Kohteesta Sotahuuto Wiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun
 
(→‎Nokkisuoja)
 
(158 välissä olevaa versiota 14 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
−
{{Tämä artikkeli|käsittelee [[valtio]]ta nimeltä Suomi. [[Suomi (täsmennyssivu)|Täsmennyssivulla]] on muita määritteitä sanalle suomi.}}
+
Alkuperäinen, testattu ohje: Pasi Jumppanen.
  
−
{{Valtion_tiedot|koko-nimi =Suomen tasavalta<br />Republiken Finland|
+
[http://www.snowlantern.com/mythbuster/index.php?page=results Klasun nuolenkärkivertailut]
−
nimi-genetiivissä=Suomen|
 
−
lippu=[[Kuva:Flag of Finland.svg|border|125px|Suomen lippu]]|
 
−
vaakuna=[[Kuva:Coat of arms of Finland.svg|center|85px|Suomen vaakuna]]|
 
−
sijainti=[[Kuva:Location Finland EU Europe.png|center|300px|Suomen sijainti]]|
 
−
motto =ei virallista mottoa|
 
−
viralliset-kielet=[[suomen kieli|suomi]] ja [[ruotsin kieli|ruotsi]]<sup>1</sup>|
 
−
pääkaupunki =[[Helsinki]], 568&nbsp;146 as.|
 
−
pääkaupungin-koordinaatit = {{coor dms|60|10|15|N|24|56|15|E|type:city(563416)_region:FI}} |
 
−
suurin-kaupunki=[[Helsinki]]|
 
−
valtionpäämiehen-nimike=[[Suomen presidentti|Presidentti]]<br />[[Suomen pääministeri|Pääministeri]]|
 
−
nykyinen-valtionpäämies=[[Tarja Halonen]]<br />[[Matti Vanhanen]]|
 
−
alan-sijaluku =63|
 
−
pinta-ala =338&nbsp;419,31|
 
−
vesipinta-ala=34&nbsp;518,65 km² (10,2 %)|
 
−
väestönlaskentavuosi=2008|
 
−
väkiluvun-sijaluku =110|
 
−
väkiluku=5 302 375<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://tilastokeskus.fi/til/vamuu/2008/01/vamuu_2008_01_2008-02-21_tie_001_fi.html | Nimeke = Tietoyhteiskunnan luotettava palvelukeskus | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = Suomen väkiluku | Julkaisu = |
 
−
Ajankohta = 21.2.2008 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Väestörekisterikeskus | Viitattu = 21.2.2008 | Kieli = }}</ref>|
 
−
väestötiheys=17,4|
 
−
itsenäisyystapahtumat =&nbsp;– julistautui<br />&nbsp;– tunnustettu|
 
−
itsenäisyysvuodet =[[6. joulukuuta]] [[1917]]<br />[[4. tammikuuta]] [[1918]]|
 
−
valuutta=[[euro]]|valuuttatunnus=EUR|
 
−
aikavyöhyke=+2|kesäaika=UTC+3|
 
−
kansallislaulu=[[Maamme]] |
 
−
verkkotunnus=fi|
 
−
suuntanumero=358|
 
−
bkt-vuosi=2006|bkt-sija=52|bkt=169&nbsp;700&nbsp;miljoonaa&nbsp;[[euro|€]]|bkt-per-asukas=31 866 € ([[Luettelo valtioista bruttokansantuotteen henkilöä kohti mukaan|sijalla 12]])
 
−
|hdi-vuosi ={{ValtioHDI|Vuosi}}
 
−
|hdi-sija ={{ValtioHDISija|FI}}
 
−
|hdi ={{ValtioHDI|FI}}
 
−
|alaviite=<sup>1</sup>Suomen laki ei puhu virallisista kielistä, vaan se määrittelee suomen ja ruotsin kansalliskieliksi. Lisäksi laki turvaa myös [[saamelaiskielet|saamelaisten]], [[romani]]en ja [[suomalainen viittomakieli|viittomakielisten]] oikeuden käyttää omaa kieltään. <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2003/20030423 | Nimeke = Kielilaki | Julkaisija = Oikeusministeriö ja Edita | Julkaisu = Finlex | Viitattu = 21.2.2008}}</ref> |
 
−
valtiomuoto=[[tasavalta]]
 
−
|muut-kaupungit=[[Espoo]], 237&nbsp;581 as.<br />[[Tampere]], 207&nbsp;697 as.<br />[[Vantaa]], 192&nbsp;226 as.<br />[[Turku]], 175&nbsp;642 as.<br />[[Oulu]], 131&nbsp;228 as.<br />[[Luettelo Suomen kaupungeista|muita kaupunkeja]]
 
−
|väestönkasvu=0,43<ref>http://www.stat.fi/til/vamuu/2007/12/vamuu_2007_12_2008-01-17_tie_001_fi.html</ref>
 
−
|väestönkasvuvuosi=2007
 
−
|maatalous=3,3
 
−
|teollisuus=30,2
 
−
|palvelut=66,5
 
−
|lyhenne=FI, FIN
 
−
|ajoneuvo=FIN
 
−
|lentokone=OH
 
−
|edeltäjät=[[Suomen suuriruhtinaskunta]]
 
−
}}
 
−
'''Suomen tasavalta''' eli '''Suomi''' ({{k-sv|Republiken Finland, Finland}}) on valtio [[Pohjois-Eurooppa|Pohjois-Euroopassa]] [[Itämeri|Itämeren]] rannalla. Se rajautuu idässä [[Venäjä]]än, pohjoisessa [[Norja]]an ja lännessä [[Ruotsi]]in; neljäs naapurimaa [[Viro]] sijaitsee [[Suomenlahti|Suomenlahden]] eteläpuolella. [[Ahvenanmaa]] on Suomen demilitarisoitu maakunta, jolla on [[itsehallinto]].
 
  
−
Suomi on [[Luettelo valtioista väentiheyden mukaan|verraten harvaan asuttu]] ja sen 5,3 miljoonaa asukasta<ref name="suomi.fi">{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=Väestö | Ajankohta= | Osoite=http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/tietopaketit/perustietoa_suomesta/vaesto/index.html | Julkaisija=Suomi.fi | Luettu= | Kieli=  }}</ref> keskittyvät pääosin keski- ja eteläosiin. Pohjoisinta [[Lapin lääni|Lappia]] lukuun ottamatta Suomen ilmasto on [[Lauhkea vyöhyke|lauhkea]].
+
[http://forum.sotahuuto.fi/viewtopic.php?t=4039 Nuolenkärkivertailuihin liityvä foorumikeskustelu]
  
−
Suomen maapinta-alasta rakennetun maan osuus on neljä prosenttia. Maatalousmaata on noin yhdeksän prosenttia, metsää 77 prosenttia ja muuta maata kymmenen prosenttia.<ref name="Taloussanomat:">[[Taloussanomat]]:Suomi on Euroopan metsäisin maa [http://www.taloussanomat.fi/page.php?page_id=78&news_id=200716692&rss=4], [[7. heinäkuuta|7.7.]][[2007]], luettu [[7. heinäkuuta|7.7.]][[2007]] 22:40 [[UTC]] +3h</ref>
+
==Yleistä==
 +
Bofferinuolia ammutaan tyypillisesti noin 25 paunalla ja 85 sentin vetopituudella. Jos nuolia ei pehmustettaisi lainkaan, ne olisivat osuessaan tappavia. Pehmustaminen tehdään laittamalla nuolen kärkeen iskupinta-alaa levittävä kova palikka, eli bluntti, ja sen eteen joustavaa materiaalia. Lisäksi nuolen nokin kohdalle laitetaan nokkisuoja jonka tarkoitus on vähentää pomppaavasta nuolesta aiheutuvaa vammautumisriskiä.
  
−
Maan [[Suomen perustuslaki|perustuslaki]] määrittelee kansalliskieliksi [[Suomen kieli|suomen]] (puhujia 91,51 prosenttia väestöstä vuoden 2006 lopussa) ja [[Ruotsin kieli|ruotsin]] (puhujia 5,49 prosenttia)<ref name="vaesto2006">{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=Suomen väestö 2006 | Ajankohta=5.12.2007 | Osoite=http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html | Julkaisija=Tilastokeskus | Luettu=5.12.2007 | Kieli=  }}</ref> ja kansankirkoiksi [[Suomen evankelis-luterilainen kirkko|evankelis-luterilaisen kirkon]] (jäseniä 81,7 prosenttia vuoden 2007 lopussa) ja [[Ortodoksinen kirkko|ortodoksisen kirkon]] (jäseniä 1,1 prosenttia). Suomi arvioidaan [[inhimillisen kehityksen indeksi]]llä 11.<ref name="unhd">[http://hdr.undp.org/statistics/data/hdi_rank_map.cfm Yhdistyneet kansakunnat, Inhimillisen kehityksen indeksi]</ref> ja [[Luettelo valtioista bruttokansantuotteen henkilöä kohti mukaan|bruttokansantuotteella]] 12.<ref>Ostovoimakorjattu luku vuodelta 2005. Tilastoja on saatavilla muun muassa [http://www.imf.org/ Kansainvälisen valuuttarahaston sivuilla].</ref> sijalle maailmassa. Suomi kuuluu [[Pohjoismaat|Pohjoismaihin]] ja [[Euroopan unioni]]in.
+
Nuolenkärjen pehmustamisen tavoite on pienentää riski sille tasolle että nuolesta ei voi tulla punaista silmää pahempaa vammaa käytetyllä maksimipaunamäärällä ja vetopituudella. Pehmustaminen taas perustuu siihen että pyritään maksimimoimaan se aika joka kuluu nuolen osumasta sen pysähtymiseen. Mitä pidempi pysähtymiseen kulunut aika, sitä pehmeämmältä osuma tuntuu.
  
−
== Nimi ==
+
Pehmustaminen tehdään silmäosumia silmällä pitäen :) Osumasta tuleva maksimivoima / pinta-ala ei saisi ylittää raja-arvoa 20 kg/cm2.
  
−
Sanan ''Suomi'' [[etymologia]]sta ei ole täyttä varmuutta. Se on ilmeisesti ollut alun perin lähinnä [[Varsinais-Suomi|Varsinais-Suomea]] koskeva nimitys ja laajentunut vasta myöhemmin tarkoittamaan koko maata. Sanaa on käytetty jo [[Pähkinäsaaren rauha]]nsopimuksessa nimen ''[[Suomenvesi|Somewesi]]'' osana, jolloin se on kuitenkin merkinnyt Suomenlahden pohjukkaa. Vanhastaan sana on selitetty ''[[suo]]n'' tai ''[[suomu]]n'' johdokseksi, mutta uudempien tulkintojen mukaan se on lainasana. Lainan yhdeksi mahdolliseksi lähteeksi on arveltu kantabaltin sanaa *zemē, josta myös nimet [[Häme]] ja [[saame]] olisivat peräisin. Toisen selityksen mukaan sana olisi lainattu indoeurooppalaisesta ihmistä tarkoittavasta sanasta, jolloin se olisi samaa juurta kuin esimerkiksi [[latina]]n ''homo'', ihminen.<ref name="ses">{{Kirjaviite|Tekijä=Kaisa Häkkinen|Nimeke=Nykysuomen etymologinen sanakirja|Julkaisija=WSOY|Vuosi=2004|Tunniste=ISBN 951-0-27108-X}} &ndash; sivut 1210 ja 1211</ref>
+
Kärkirakenteissa käytetyt pehmusteet toimivat siten että osumatilanteessa vaahtomuovin ja sen ympärillä olevan teipin kohdalle muodostuu ilmatasku joka toimii kaasujousen tapaan. Lisäksi nuolenvarren edessä oleva bluntti painaa sen edessä olevaa solumuovia kasaan. Kärjen pehmustava vaikutus syntyy näiden kahden ilmiön yhteisvaikutuksena.
  
−
Nykyään nimen ''Suomi'' vastineita käytetään itämerensuomalaisten kielten lisäksi saamelaiskielissä, [[Latvian kieli|latviassa]] ja [[Liettuan kieli|liettuassa]].<ref>Latviaksi [http://lv.wikipedia.org/wiki/Somija Somija], liettuaksi [http://lt.wikipedia.org/wiki/Suomija Suomija], pohjoissaameksi [http://se.wikipedia.org/wiki/Suopma Suopma].</ref> Valtaosassa maailman kieliä maasta käytetään [[Ruotsin kieli|ruotsin]] ja [[Englannin kieli|englannin]] "Finland"-nimeä vastaavaa sanaa. Tämänkään nimen etymologiasta ei ole varmuutta. [[Tacitus|Tacituksen]] antiikin aikana mainitsemat ''[[fennit]]'' ovat todennäköisimmin viitanneet saamelaisiin. Vuoden [[1171]] tai [[1172]] [[bulla]] "[[Gravis admodum]]" saattaa olla ensimmäinen lähde, jossa ''finneillä'' on tarkoitettu suomalaisia. Termi on ''Suomen'' tavoin viitannut aluksi läntisen Suomen alueeseen, kuten nimi ''Fialanda'' paavi [[Innocentius III]]:n kirjeessä vuodelta 1209 ja ''Finland'' [[Egilin saaga]]ssa 1200-luvun alkupuoliskolta, mutta tarkentunut sitten Varsinais-Suomeksi, ensimmäisen kerran 23.1.1229, seuraavaksi tässä merkityksessä vasta 1300-luvulla keskiajan asiakirjoissa.<ref>Suomen varhaiskeskiajan lähteitä, 1989, nro 21, tässäkin asiakirjassa kuitenkin mainitaan Suomen piispa koko läntistä Suomea koskevassa merkityksessä </ref> Ruotsin liitettyä valloitetun Länsi-Karjalan samaan hallintokokonaisuuteen alettiin uutta hallintokokonaisuutta nimittää "Itämaaksi" ({{k-sv|Österland}}), erotuksena läntisestä Suomesta; nimi esiintyy asiakirjoissa ensi kerran vuonna [[1340]]. Kuitenkin termi Finland esiintyy jo 1300- ja 1400-luvuilla toisinaan rinnasteisena Österlandille. Termi "Finland" vakiintui vähitellen koko valloitetun alueen nimeksi ennen muuta 1400-luvun jälkipuoliskolla. Viimeksi termiä Österland käytti Kustaa Vaasa v.1525.<ref>M.G, Schybergson: Suomen Historia,1904 s.32–33, Jarl Gallén: Finland och Österland, Historisk Tidskrift för Finland 1964, Sama: Mera om Österland, Historisk Tidskrift för Finland 1965, Martti Linna: Suomen alueellinen pyhimyskultti ja vanhemmat aluejaot, Vesilahti 1346–1996, 1996 s.151–158, Sama: Suomen vanhemmista aluejaoista, Muinaistutkija 4/1996, Suomi kautta aikojen &ndash; sivut 29, 51 ja 61. Tapa nimetä koko taustamaa ensivaiheessa lähimpien tunnettujen tai tärkeimpien asukkaiden mukaan on säännönmukainen. Näin esim Skåne-Skandinavia, Alemannia-Allemagne (Saksa), Ugandi-Igaunia (Viro), Saksi-Saksa, Roslagen-Ruotsi, Virumaa-Viro, Anglia-Englanti, Schwütz-Sveitsi ym. ym.</ref>
+
Mikäli vaahtomuovin ympärillä ei ole teippiä, on osuman voima huomattavasti kovempi koska vaahtomuovi on niin pehmeää että se painuu osumassa nopeasti kasaan eikä ilmataskua muodostu. Toisaalta, jos bluntti litistää solumuovin ajan kuluessa littanaksi, bluntti tunkeutuu osumatilanteessa ilmataskun puolelle ja tuloksena on jälleen kovempi osuma. Tästä syystä kärjen kaikkien pehmusteiden ja teipin tulee olla aina kunnossa.
  
−
== Historia ==
+
==Tarvitsemasi materiaalit==
−
{{Pääartikkeli|[[Suomen historia]]}}
 
  
−
=== Esihistoria ===
+
* '''Jos olet tekemässä bofferinuolia vanhoista taulunuolista, poista niistä kärjet sahaamalla varsi suoraan poikki. Varsi ei saa jäädä etuosastaan kartiomaiseksi.'''
−
[[Kuva:Astuvansalmi hirvia.jpg|thumb|250px|[[Astuvansalmen kalliomaalaukset]] [[Ristiina]]ssa [[Etelä-Savo]]ssa Suomen esihistorialliselta ajalta ovat Pohjoismaiden laajimmat.]]
 
−
{{Pääartikkeli|[[Suomen esihistoria]]. Nykyisten [[Suomalaiset|suomalaisten]] alkuperää käsittelee artikkeli [[Suomalaisten alkuperä]].}}
 
  
−
==== Kivikausi ====
+
* 8mm tai 10mm halkaisijan kukkakepit ovat edullisin varsimateriaali. Vaihtoehtoisesti (8-10mm) mäntypyöröä eli pyöreää mäntyrimaa saa rautakaupoista. Vältä okssakohtia.
 +
* Lasikuituteippiä varren teippaamiseksi. Muukin jämäkkä teippi käy. Lasikuituteippiä saa Etolasta.
 +
* Bluntiksi koivupyöröä, UHMW-polyeteenitankoa, nailontankoa tai polyoksometeeni (POM)-tankoa,''' halkaisijaltaan vähintään 25 mm. Bluntin pituus vähintään 3 cm'''. Bluntteina ei saa käyttää pelkästään nahanpaloja, kolikoita tai metalliläpysköitä koska ne eivät tue vartta tarpeeksi ja hyvästäkin teippauksesta huolimatta varsi voi luiskahtaa niiden ohi. Koivupyöröä saa rautakaupoista, joskus sopivasti harjanvarsinakin. Harjanvarsien halkaisija saattaa olla ilmoitettua pienempi joten ennen ostamista kannattaa tarkistaa.
 +
* Jos käytät ns. kapeaa blunttia, eli halkaisijaltaan alle 40 mm blunttia, tarvitset '''2 mm paksua nahkaa tai kumimattoa bluntin eteen, ainakin 4 cm halkaisijaltaan'''. Voit myös käyttää nahan tai kumimaton tilalla kymmentä kerrosta ilmastointiteippiä.
 +
* Solumuoviputkieristettä bluntin ympärille. Tätä saa rautakaupoista.
 +
* Solumuovimakuualustaa tai LIMI220-vaahtomuovipuristetta, halkaisijaltaan vähintään 5 cm. Palan paksuus vähintään 2.5 cm. Huom! Ns. "pool noodle" eli uinnissa kellukkeena käytetty, Etolassa myytävä lötköpötkö ei käy. Se on valmistettu materiaalista joka puristuu iskussa liian helposti kasaan.
 +
* Kärkipehmusteeksi superlonia eli vaahtomuovia, halkaisijaltaan 6 cm. Vaahtomuovipalan paksuus vähintään 5 cm. Valitse vaahtomuoviksi mahdollisimman jämäkkää, 50kg/m3 on tähän tarkoitukseen paras vaahtomuovin ominaispaino mutta pehmeämmätkin käyvät. Älä kuitenkaan ota vaahtomuovia vanhasta patjasta koska se on menettänyt kimmoisuutensa.
 +
* Pehmusteiden kiinnittämiseen ilmastointiteippiä.
 +
* Luonnosulkia, kuten kalkkunansulkia, tai pehmeitä synteettisiä sulkia nuolen sulittamiseen. Luonnonsulkia myyvät jousiammuntaliikkeet, esimerkiksi Sherwood Shop. Varmista ettei sulista voi tulla viiltohaavoja. Pienemmät muoviset sulat saattavat olla riittämättömiä lentoradan vakaamiseksi.
 +
* Sulkaliimaa, esimerkiksi pikaliimaa (syanoakrylaattipohjaista liimaa) tai kontaktiliimaa.
 +
* Blunttiliimaa bluntin liimaamiseksi varteen kiinni. Sopivia liimoja ovat epoksi ja Casco Fix It rakennusliima, jota saa rautakaupoista, mutta muutkin käyvät.
  
−
Jos [[Pohjanmaa]]lta esiin kaivetun [[Karijoki|Karijoen]] [[Susiluola]]n löydöt on tulkittu oikein, Suomessa on asunut [[Neandertalinihminen|neandertalinihmisiä]] jo paleoliittisella kivikaudella 130&nbsp;000 vuotta sitten, ennen edellistä jääkautta.<ref>[http://www.nba.fi/fi/susiluola Museovirasto: Susiluola]</ref> Vanhimmat varmat todisteet ihmisasutuksesta Suomen alueella ovat Lahden [[Ristola (Lahti)|Ristola]]sta ja Orimattilasta noin vuodelta 8700 eaa. Väestö saapui etelän ja kaakon suunnasta. Suomen asutus on jatkunut keskeytyksettä jääkauden päättymisestä nykyaikaan.<ref> Museovirasto, väliotsikko Väestön kehitys esihistoriallisella ajalla [http://www.nba.fi/fi/skm_opetus_esihist_tulost_0.]</ref> Mesoliittisen kivikauden jälkeen Suomi kuului 5200 eaa. alkaen [[Kampakeraaminen kulttuuri|kampakeramiikan]] laajaan alueeseen, joka ulottui laajalle alueelle Veikseliltä Uralille.<ref> http://www.nba.fi/fi/skm_opetus_esihist_kivik5</ref> Kivikautisten kulttuurien elämäntapa perustui enimmäkseen metsästykseen ja kalastukseen. Mahdollisesti [[Neoliittinen kivikausi|neoliittisen kivikauden]] lopulla (noin 3200–1500 eaa.) tehtiin silti Suomessakin jo maanviljely- ja karjanhoitokokeiluja. Yleisesti otaksutaan, että [[Suomalais-ugrilaiset kielet|suomalais-ugrilaista kieltä]] on puhuttu Suomen alueella jo jostain kivikauden vaiheesta lähtien, mutta tarkemmasta ajankohdasta on erimielisyyttä.
+
==Varsi==
 +
=== Sopivan riman valitseminen ===
 +
<div class="floatright">[[Kuva:Nuoliohje_008.jpg]]
 +
<br />Reiän poraaminen nokkia varten.</div>
 +
* Riman tulee olla mahdollisimman suora, oksankohdat nostavat katkeamisen ja sälöytymisen todennäköisyyttä joten niitä ei saa varressa olla.
 +
* Sopiva halkaisija puuvarrelle on 8-10 mm. Halkaisijaltaan 8 mm:n varsi voi katketa käytössä helpommin kuin 10 mm:n varsi.
  
−
==== Pronssi- ja rautakausi ====
+
=== Varren sopiva pituus ===
 +
* Itselleen sopivan nuolenvarren pituuden voi mitata virittämällä jousen poskelle tai missä nokkia sitten pitääkään ja lisäämällä näin saatuun vetopituuteen 3-4cm boffokärkeä varten. Nuolien pituus on yleisesti 75-85 cm. Voit myös ampua vetopituuttasi pidemmillä nuolilla kunhan jousen paunamäärä käyttämälläsi vetopituudella ei ylitä sallittua maksimia.
  
−
Suomen [[pronssikausi]] ajoitetaan tavallisesti 1500/1300&ndash;500-luvuille ennen ajanlaskun alkua. Pronssin valmistus levisi Suomen alueelle kahdesta suunnasta: länsirannikolle [[Skandinavia]]sta yhdessä muun muassa [[Hiidenkiuas|uuden hautaustavan]] kanssa, ja maan sisä- ja pohjoisosiin idästä. Kaudella [[maanviljely]]n (pääasiassa ehkä [[kaskiviljely]]ä) merkitys kasvoi pyyntitalouden rinnalla erityisesti rannikolla, ja se yhdessä karjankasvatuksen kanssa vakiinnutti asumista. Pronssikaudella ja vanhemmalla rautakaudella (tarkka määrittely lainan täsmällisestä ajankohdasta on vaikeaa) suomen kieleen omaksuttiin runsaasti germaanisia lainasanoja, jotka kuvaat ajan yhteiskuntaa: kuningas, ruhtinas, valta, vuokra, kunnia, lunnaat, murha, sakko, tuomita. Vanhoiksi pronssikauden lainoiksi on katsottu kuitenkin varmuudella mm. kansa, karja, kaura, kavio, kilpi,liesi, purje, pursi, pyhä, ratsu, rauta, satama, sika, tuoni, väylä. Pronssikaudelle ajoitettuja indo-iranilaisia lainasanoja ovat mm. huhta, varsa, marras, taivas, mana, jumala.<ref>Tapani Lehtinen: Kielen vuosituhannet, Tietolipas 215, 2007</ref>
+
=== Nokki ===
 +
* Poraa toiseen päähän vartta, 1 cm:n päähän varren päästä, halkaisijaltaan 3-4 mm:n reikä. Reikä saa olla aavistuksen verran kapeampi kuin nokkauskohta jänteellä. Porkaa reikä kohtisuoraan vartta vastaan ja varmista että reikä katkaisee puun syyt allaolevan kuvan mukaisesti.
 +
* Sahaa ja vuole nokki varovasti auki.
 +
* Viimeistele viilalla.
 +
* Alan kaupoista saa myös valmiita muovinokkeja jotka voi yksinkertaisesti liimata paikoilleen.
  
−
[[Rauta|Raudan]] valmistustaito saapui Suomeen sekä idästä että lännestä 500-luvulla eaa. [[Roomalainen rautakausi|Roomalaisella rautakaudella]] ja [[Kansainvaellusaika|kansainvaellusajalla]] yhteydet Baltiaan ja Skandinaviaan vilkastuivat. [[Merovingiaika|Merovingi]]- ja [[Viikinkiaika|viikinkiajalla]] etenkin maan eteläalueiden väestö kasvoi ja asutus levisi Hämeessä ja Savossa. Viimeistään 1000-luvulla Suomi päätyi myös [[kristinusko]]n vaikutuspiiriin. Itä-Suomessa ja [[Laatokka|Laatokan]] alueella rautakautinen maanviljelijäkulttuuri syntyi länttä myöhemmin, ja sen kukoistuskausi sijoittuu [[Ristiretkiaika|ristiretkiajalle]] 1000&ndash;1200-luvuille. Karjalan alueelle kristinusko levisi idästä ja samalla [[Novgorod]]in vaikutus kasvoi.
+
=== Varren päällystys ===
 +
* Voit halutessasi sulittaa varren ennen teippaamista. Tällöin sulat pysyvät varressa tiukasti kiinni eikä vartta ei tarvitse teipata sulkien kohdalta.
 +
* Päällystä varsi teipillä (pikittäissuunnassa). Jos sulitit varren ennen teippaamista ja sulkien ja nokin välissä on vain muutama sentti vartta, sen voi jättää teippaamatta.
 +
* Teippi vähentää katkeamisen vaaraa, sekä kun varsi lopulta katkeaa, sälöt jäävät teipin sisään eivätkä vahingoita kohdetta tai sivullisia.  
 +
* Tässä ohjeessa on käytetty paksua, läpinäkyvää pakkausteippiä. Kaupassa kannattaa nimenomaan kysyä paksua ja sitkeää teippiä.
  
−
=== Osana Ruotsia ===
+
==Bluntti==
−
{{Pääartikkeli|[[Ruotsin vallan aika Suomessa]]}}
+
<div class="floatright">[[Kuva:Nuoliohje_030.jpg]]
 +
<br />Kuva - bluntin keskipisteen määrittäminen.</div>
 +
<div class="floatright">[[Kuva:Nuoliohje_027.jpg]]
 +
<br />Kuva - blunttiaihio ja valmis bluntti.</div>
  
−
==== Keskiaika ====
+
* Bluntin tarkoitus on estää varren pääsy pehmusteisiin ja sitä kautta taistelutoveriin.
 +
* Bluntiksi sopivaa materiaalia ovat oksaton kova puu, kuten koivu ja pihlaja, muoveista UHMW- tai HD-polyeteeni, nailon tai polyoksymeteeni (POM).
 +
** Mänty ja muut pehmeät puulajit eivät käy koska ne eivät ole tarpeeksi kestäviä.
 +
** Muoveista ainoastaan edellä mainitut käyvät. Muut, pehmeät muovit eivät ole riittävän kestäviä. Jos et ole täysin varma mitä muovia sinulla on, älä käytä sitä.
 +
** Kevytmetallit, kuten alumiini ja titaani, sekä niiden seokset saattavat käydä mutta ne on testattava ensin. Tähän mennessä testituloksia ei ole, joten metallien käyttöä ei voida suositella.
 +
** Kumit eivät käy koska varsi tunkee niistä vähitellen läpi.
  
−
Läntinen Suomi liitettiin Ruotsiin 1200-luvun kuluessa. Ruotsin ja Novgorodin välinen raja ja samalla Suomen itäraja määriteltiin säilyneiden lähteiden mukaan ensimmäisen kerran [[Pähkinäsaaren rauha]]ssa vuonna [[1323]]. Kirkko, ruotsalaisten siirtolaisuus, lainsäädäntö ja hallinto &ndash; muun muassa verotus, maakuntalaitos ja linnat &ndash; liittivät uudet alueet kiinteämmin osaksi Ruotsia. Vuonna [[1362]] Suomen laamanni sai myös oikeuden osallistua Ruotsin kuninkaanvaaliin. [[Keskiaika|Keskiajalla]] Suomeen syntyivät eurooppalainen [[Sääty|sääty-yhteiskunta]], kaupunkilaitos ja katolinen kirkko-organisaatio. 1300-luvun lopulta 1500-luvulle Suomi oli Ruotsin mukana osa [[Kalmarin unioni]]a, joka hajosi [[Kustaa Vaasa]]n johdolla.
+
===Harjanvarsibluntin teko===
  
−
==== 1500- ja 1600-luvut ====
+
* Sahaa harjanvarresta kohtisuoraan poikki vähintään 3 cm pitkiä pätkiä.
 +
** Sahauksen voi tehdä jiirisahalla tai jiirisahauslaatikossa jotta sahauskohta on varmasti suora. Vannesaha tai sirkkeli ohjuria käyttäen toimii myös.
  
−
Kustaa Vaasan valtakaudella Ruotsiin syntyi vahva keskusvaltio, joka loi perustan maan 1600-luvun suurvalta-asemalle. [[Uskonpuhdistus|Uskonpuhdistuksessa]] katolinen uskonto vaihdettiin [[Martti Luther]]in oppeihin, mikä antoi alkusysäyksen myös suomen kirjakielen kehittämiselle. Suurvalta-aikana Ruotsi onnistui laajentamaan [[Tanska]]a, [[Puola]]a ja [[Venäjä]]ä vastaan käydyissä sodissa alueitaan Itämeren ympärillä; tämä toisaalta laski Suomen merkitystä Ruotsin politiikassa, mutta toisaalta maa ei joutunut sataan vuoteen taistelukentäksi.<ref>Suomi kautta aikojen &ndash; sivut 104 ja 114</ref> 1600-luvulla Suomi kytkettiinkin hallinnollisesti tiukemmin emämaahan, ja ruotsin kielen asema Suomessa vahvistui kun Ruotsista tuli Suomeen virkamiehiä.<ref>[http://virtual.finland.fi/netcomm/news/showarticle.asp?intNWSAID=25909 Virtual Finland]; ''Suomi kautta aikojen'', sivu 123</ref> Hallintoa  kehitettiin: Turkuun perustettiin [[Turun akatemia|yliopisto]] ja [[Turun hovioikeus|hovioikeus]], kaupunkilaitosta uudistettiin ja maahan perustettiin postilaitos [[Pietari Brahe]]n johdolla.
+
* Poraa bluntin keskelle kohtisuora reikä jonka halkaisija on sama kuin teipatulla varrella. Jätä poraamatta 10 mm. Reiän eteen pitää jäädä tarpeeksi puuta jotta varsi ei tule bluntista läpi.
 +
** Poraaminen kannattaa tehdä pylväsporakoneella tai sorvilla jos sellaisen ääreen pääsee.
 +
** Vakiosyvyyden saamiseksi voit käyttää pylväsporakoneen ohjausmittaa, tai voit laittaa poranterään palan teippiä osoittamaan kohtaa jota pidemmälle ei tule porata.
 +
** Voit määrittää bluntin keskipisteen porausta varten laittamalla bluntin sopivanpaksuisen (puolet bluntin halkaisijasta) laudanpätkän viereen. Piirrä viiva käyttäen lautaa viivoittimena, pyöräytä bluntti ympäri ja piirrä toinen samansuuntainen viiva. Tällä tavalla saat siis kaksi vierekkäin kulkevaa viivaa. Kun teet näitä viivapareja 3-4 kappaletta risteämään keskenään, risteämiskohdan pitäisi olla täsmälleen keskellä (jos viivojen väli on iso keskelle jää monikulmainen viivojen rajaama alue, joka on siis pätkän keskikohta). Jälleen kerran on tärkeää että reikä tulisi täsmälleen keskelle, joskin millin heitto ei vielä ole kuolemaksi.
 +
** Useampia bluntteja (15+) valmistaessa kannattaa ensimmäiseen lyödä '''mahdollisimman keskelle''' naula, katkaista se niin että näkyviin jää milli, pari ja painaa loput puubluntit tätä vasten jotta saat jokaiseen samaan kohtaan keskelle reiän poraamisen aloittamiselle.
 +
* Varmista porauksen jälkeen jokaisen bluntin reiän syvyys. Käytitpä miten hienoja laitteita tahansa on mahdollista että jokin meni pieleen.
 +
* Lopuksi pyöristä bluntin etureunaa hieman hiekkapaperilla niin ettei se ole terävä. Reunoiltaan terävä bluntti puree pehmusteisiin ja lyhentää kärjen käyttöikää.
  
−
==== 1700-luku ====
+
===Muut blunttivaihtoehdot===
  
−
[[Kuva:Suomenlinna.jpg|thumb|250px|left|[[Suomenlinna]]n rakentaminen Helsingin edustalle oli yksi niistä toimista, joilla Ruotsi yritti lujittaa Suomen puolustusta hattujen sodan jälkeen.]]
+
Bluntti on kärjen tärkein osa. Se levittää varren pinta-alan bluntin pinta-alalle. Ilman blunttia varsi tulee pehmusteista läpi. Jos harkitset jonkin muun kuin edellä esitetyn blunttimallin käyttämistä, testaa se ensin rasitustestillä ampumalla nuoli 50 kertaa kovaan, joustamattomaan seinään sekä suorassa että viistossa (n. 30 astetta) kulmassa vähintään 1800 paunasentillä. Yhteensä sata laukausta. Pura kärki. Mikäli bluntti ei hajonnut, se luultavasti toimii käyttämässäsi kärjessä hyvin.
−
1700-luvun kuluessa Ruotsin valtapoliittinen asema murentui [[Suuri Pohjan sota|suuressa Pohjan sodassa]]. [[Narvan taistelu]]ssa vuonna [[1700]] Ruotsi saavutti voiton, mutta seuraavina vuosina Venäjän keisarin [[Pietari Suuri|Pietari Suuren]] onnistui rauhassa vallata Ruotsilta [[Inkerinmaa]] ja aloittaa uuden pääkaupungin, [[Pietari (kaupunki)|Pietarin]], rakentaminen alueelle. Sota päättyi vasta vuonna [[1721]] [[Isoviha|isonvihan]], Suomen vuosia kestäneen venäläismiehityksen, jälkeen [[Uudenkaupungin rauha]]ssa. [[Hattujen sota|Hattujen sodassa]] [[1741]]–[[1743]] Suomea miehitettiin jälleen, ja Ruotsin itäraja siirtyi [[Kymijoki|Kymijoelle]]. Sodista huolimatta etenkin 1700-luvun jälkipuolisko oli maalle edellisestä vuosisadasta poiketen suhteellisen kehityksen ja vaurastumisen aikaa.
 
  
−
=== Autonomian aika ===
+
==Kärki==
−
[[Kuva:Diet of Porvoo.jpg|thumb|280px|Suomen liittyminen Venäjään muodollistettiin [[Porvoon valtiopäivät|Porvoon valtiopäivillä]], joissa myös keisari [[Aleksanteri I]] oli paikalla.]]
+
<div class="floatright">[[Kuva:Nuoliohje_033.jpg]]
−
{{Pääartikkeli|[[Suomen suuriruhtinaskunta]]}}
+
<br /> </div>
 +
<div class="floatright">[[Kuva:Nuoliohje_035.jpg]]
 +
<br /> </div>
 +
<div class="floatright">[[Kuva:Nuoliohje_039.jpg]]
 +
<br />Kärjen pehmusteet.</div>
  
−
==== Suomen suuriruhtinaskunnan perustaminen ====
+
===Bluntin liimaus===
 +
* Leikkaa solumuoviputkieristeestä vähintään bluntin pituinen pätkä.
 +
* Liimaa eristeputki bluntin ympärille samalla kun liimaat bluntin varteen kiinni.
 +
** Askarteluliima on hyvä vaihtoehto eristeputken liimaamiseen blunttiin.
 +
** Epokseja on monenlaisia, mutta useilla saat varsin pitävän liimauksen.
 +
** Kuumaliima sulattaa eristeputkea, eikä kestä mitään.
 +
* Eristeputken tehtävä on tukea nuolen kärkeä. Jos liimaus pettää, kärki voi taipua sivulle osumatilanteessa. Tällöin osuman voimasta tulee erittäin kova.
 +
* Putkieriste ei saa ulottua bluntin yli nuolen etupuolella. Varren puolella ylitulo ei haittaa mutta etupuolella putkieristeen ja bluntin tulee olla tasassa keskenään. Tämä siksi koska mikäli näillä on eroa keskenään, bluntti pääsee liikkumaan osumien aikana ja saattaa irrota liimauksistaan käytössä.
 +
* Kestävän liimaustuloksen saat käyttämällä epoksia tai Casco Fix It -rakennusliimaa. Puubluntin puuvarteen liimaaminen onnistuu hyvin puuliimoilla.
  
−
Venäjä [[Suomen sota|hyökkäsi Suomeen]] vuonna [[1808]] Ruotsin kieltäydyttyä liittymästä [[Napoleon]]in Britannian vastaiseen [[Englannin mannermaasulkemus|mannermaasulkemukseen]]. Sodan tuloksena Suomi liitettiin osaksi Venäjän keisarikuntaa ja maasta tehtiin [[Autonomia|autonominen]] suuriruhtinaskunta, joka sai säilyttää Ruotsin vallan aikaisen kielen, uskonnon ja perustuslait, ja jolla oli Ruotsin valtakaudesta poiketen oma hallinto ja oikeusjärjestelmä. Vallanvaihdosta seurasivat uudistukset: [[Vanha Suomi|Vanhan Suomen]] alue liitettiin muuhun Suomeen vuonna 1812, pääkaupunki ja [[Turun palo]]n jälkeen myös yliopisto siirrettiin Turusta [[Helsinki]]in ja maahan perustettiin senaatti ja keskusvirastoja.
+
===Putkieristeen muotoilu===
  
−
==== Modernisoituva Suomi ====
+
* Liiman kuivuttua leikkaa putkieriste kartion muotoiseksi mattoveitsellä (puukot ja keittiöveitset käyvät myös myös).
 +
** Jätä putkieristeen etupää koskematta niin että se jää kauniin pyöreäksi.
  
−
1800-luvun jälkipuoliskoa leimasivat kansallinen herääminen, [[Teollistuminen|teollistumisen]] tuoma taloudellinen nousu ja uuden hallitsijan, [[Aleksanteri II]]:n, myötä syntynyt vapaamielinen ilmapiiri. 1860-luvulla [[valtiopäivät]] alkoivat jälleen kokoontua useiden kymmenien vuosien tauon jälkeen.<ref>Suomi kautta aikojen &ndash; sivut 266–269</ref> Samana vuosikymmenenä maahan avattiin ensimmäinen [[rautatie]] sekä ensimmäinen liikepankki ja elinkeinojen vapautuminen alkoi &ndash; näitä uudistuksia edelsivät [[Suomen markka|oma rahayksikkö]], omat postimerkit ja ensimmäinen lennätinlinja. Keskeinen osa maan teollistumisessa oli sahateollisuudella, jonka osuus kokonaistuotannosta 1900-luvun toisella vuosikymmenellä oli 35 prosenttia.<ref>Suomi kautta aikojen &ndash; sivu 300</ref> Taloudellista kehitystä seurasivat [[Suomen taiteen kultakausi]], naisten aseman kohentuminen ja suomenkielisen kirjallisuuden nousu. Tänä aikana syntyi myös käsitys Suomesta Venäjästä erillisenä valtiona, joka yhdessä Venäjällä 1860-luvulta levinneen [[nationalismi]]n kanssa purkautui 1800-luvun lopussa [[Sortokaudet|sortokausiksi]].<ref>Osmo Jussila: Suomen suuriruhtinaskunta &ndash; sivut 19–20</ref> Ensimmäisen sortokauden päätti [[vuoden 1905 suurlakko]], jonka jälkeen maahan saatiin [[Äänioikeus|yleinen äänioikeus]] &ndash; samoihin aikoihin myös [[Luettelo Suomen puolueista|puoluejärjestelmä]] alkoi syntyä.
+
===Kärjen pehmusteet===
  
−
=== Itsenäinen Suomi ===
+
* Halkaisijaltaan 25-39 mm:n blunttien eteen on laitettava läpäisynestokerrokseksi paksua nahkaa, kumimattoa tai 10 kerrosta ilmastointiteippiä. Läpäisynestokerroksen tarkoitus on estää kapean bluntin etureunan tunkeutuminen solumuovin sisään.
−
{{Pääartikkeli|[[Itsenäinen Suomen tasavalta]]}}
+
* Jos bluntin halkaisija on 40 mm tai suurempi, ei läpäisynestokerrosta tarvita koska näin suuri bluntti ei enää tunkeudu solumuovin sisään.
  
−
==== Lokakuun vallankumous ====
+
* Leikkaa solumuovista tai LIMI220:sta pyöreitä, halkaisijaltaan vähintään 50 mm:n paloja joiden paksuus on vähintään 25 mm. Näiden palojen tulee lisäksi olla halkaisijaltaan vähintään sentin bluntin halkaisijaa suurempia.
 +
** Esimerkiksi jos bluntin halkaisija on 40 mm, leikkaa halkaisijaltaan 50 mm paloja. Jos bluntin halkaisija on 60 mm, leikkaa 70 mm paloja. Ja, jos bluntin halkaisija on 25 mm, leikkaa 50 mm:n paloja koska se on minimihalkaisija näille paloille.
 +
* Leikkaa vaahtomuovista sylinterimäisiä paloja, joiden halkaisija on sentin suurempi kuin leikkaamiesi solumuovipalojen halkaisija.
 +
** Esimerkiksi halkaisijaltaan 50 mm:n solumuovipalojen tapauksessa leikkaa halkaisijaltaan 60 mm:n vaahtomuovisylintereitä.
 +
** Vaahtomuovin halkaisijan on oltava vähintään sentin suurempi kuin solumuovipalan halkaisija siitä syystä että kun vaahtomuovipala teipataan kiinni muuhun kärkeen teippi painaa sitä kasaan ja pitää sen tiukasti kiinni. Lisäksi teipin etureuna jää vaahtomuovin taakse piiloon. Jos teipin etureuna ei jää piiloon se voi osumatilanteessa raapaista silmää.
 +
* Vaahtomuovin paksuuden, siis sen mitan joka osumatilanteessa puristuu kasaan teipin sisällä, tulee olla vähintään 40 mm. Tämän lisäksi teipin eteen pitää jättää vähintään 10 mm teippaamatonta vaahtomuovia. Vaahtomuovin minimipaksuus on siis 50 mm.
 +
* Vaahtomuovin kärjen voi pyöristää tai jättää pyöristämättä. Jos pyöristät kärjen, varmista että pyöristämättömän, teipin sisällä olevan osan paksuus on vähintään 40 mm ja että teipin edessä on vähintään 10 mm pyöristämätöntä vaahtomuovia.
 +
** Leikatessa kannattaa olla mahdollisimman tarkka mittojen suhteen. Mittojen heitellessä on kärki hutiloidun näköinen ja nuolen lento-ominaisuudet heikkenevät.
 +
** '''Suosittelen olemaan pyöristämättä. Tästä ilmeisesti nillitetään tarkastuksessa. /olho'''
  
−
[[Ensimmäinen maailmansota]] aiheutti Venäjän hallinnon [[Helmikuun vallankumous|romahduksen keväällä 1917]]. Seuranneessa sekavassa tilanteessa Suomi julistautui itsenäiseksi [[6. joulukuuta]] [[1917]]. Tilanne maassa jatkui kuitenkin sekavana. Saksalaisten vallattua kesällä 1917 Ukrainan, viljan tuonti Venäjältä oli katkennut, ja maassa vallitsi uhkaava ruokapula. Teollisuus, joka oli ollut riippuvainen Venäjän markkinoista, oli levottomuuksien takia lamassa. Maassa oli edelleen hajoamistilassa olleen Venäjän armeijan joukkoja, ja keisarillisen Venäjän lakeijana pidetty poliisi- ja santarmilaitos oli lakannut olemasta. Järjestysvaltaa hoitamaan oli syntynyt keväästä alkaen järjestyskaarteja, jotka kesän 1917 lakkojen ja levottomuuksien aikana alkoivat jakautua työväen [[Punakaarti|punakaarteiksi]] ja porvaripuolen valkokaarteiksi, [[Suojeluskunta|suojeluskunniksi]].
+
Lopuksi teippaa pehmusteet kiinni kärkeen.
 +
* Käytä teipatessasi lyhyitä teipinpätkiä, pitkiä pätkiä on mahdoton saada rypistymättä paikoilleen.
 +
* Laita enintään kaksi päällekkäistä kerrosta teippiä vaahtomuovin kohdalle ettei kärki mene liian kovaksi.
 +
* Varmista että kärki pysyy kasassa, on kyllin pehmeä eikä pääse heilumaan.
 +
* Tarvittaessa lisää kärjen takaosaan teippiä kunnes heiluminen lakkaa.  
  
−
==== Sisällissota ====
+
* Teippaa kärki siten että vaahtomuovi puristuu hieman kasaan ja teipin etureuna jää vaahtomuovin taakse piiloon. Näin teipin etureuna ei pääse osumatilanteessa raapaisemaan silmää.
 +
* Kokeile kärjen toimivuus vielä lyömällä sitä kämmentäsi vasten noin 45 asteen kulmassa: teipin etureuna ei saa raapaista kämmeneen.
  
−
Tammikuun [[1918]] aikana kesästä asti kiihtynyt vastakkainasettelu puhkesi avoimeksi sodaksi, kun [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|sosiaalidemokraattien]] äärisiipi suoritti vallankaappauksen Helsingissä [[27. tammikuuta]]. Samaan aikaan porvarillisenemmistöisen [[Eduskunta|eduskunnan]] tukema senaatti siirtyi Vaasaan ja nimitti [[kenraaliluutnantti]] [[C. G. E. Mannerheim]]in suojeluskuntien ylipäälliköksi. Seuranneessa [[Suomen sisällissota|sisällissodassa]] valkoiset saivat apua [[Saksa]]sta ja punaiset Venäjän bolševikeilta. Vaikka punaiset hallitsivat aluksi koko Etelä-Suomea, jonne maan teollisuus oli keskittynyt, sodan voittivat valkoiset. Tämä johtui lähinnä siitä, että valkoisella puolella oli käytettävissään huomattavasti enemmän sotilaskoulutusta saanutta päällystöä, mikä mahdollisti [[Asevelvollisuus|asevelvollisten]] joukkojen tehokkaan käytön. Sodan aikana molemmat puolet harjoittivat julmaa terroria ja sodan jälkeen hävinneitä pidettiin vuosia vankileireillä. Ulkomaalaiset uhrit ja vankileireillä sodan jälkeen kuolleet mukaan lukien surmansa sai kaikkiaan noin 36&nbsp;000 ihmistä.
+
==Sulitus==
 +
<div class="floatright">[[Kuva:Nuoliohje_002.jpg]]
 +
<br /> </div>
 +
Olen tilannut sulkani netistä, [http://www.sherwoodshop.fi/ Sherwood Shopin] nuolitarvikemyymälästä. Hämärän tilauslomakkeen takana on hyvinkin toimiva systeemi, joka toimiakseen usein vaatii että soitat myymälään ja varmistat että tilauksesi on tullut perille.
  
−
==== Tasavalta vakiintuu ====
+
Sulkien paikalleen laittamisessa katso että ulkosulka tulee paikoilleen, eli täsmälleen 90 asteen kulmaan nokkilovesta. (=poispäin nokista). Jos tekee enemmän nuolia kannattaa suosiolla ostaa sulituskone, ne eivät ole yhtään liian kalliita hyötyyn nähden.
  
−
Välittömästi sodan jälkeen Suomen ulkopolitiikka oli voimakkaan saksalaismielistä, mutta ensimmäisen maailmansodan päätyttyä syksyllä [[1918]] Saksan tappioon Suomi siirtyi noudattamaan Englantiin ja Ranskaan sekä kollektiiviseen turvallisuuteen nojannutta ulkopolitiikkaa. Sisäpolitiikassa alettiin samaan aikaan luoda sovintoa. Merkittävimmät punaisten toiveet: [[Torpparilaki|torpparivapautus]], [[oppivelvollisuuslaki]], uskonnonvapaus ja kunnallinen yhtäläinen äänioikeus toteutuivat vapaamielisten porvarien ja eduskuntaan palanneiden sosiaalidemokraattien yhteistyönä. Tasavallan ensimmäiseksi presidentiksi valittu [[K. J. Ståhlberg]] vakiinnutti Suomeen perustuslaillisen, presidenttikeskeisen demokratian, jossa kaikilla muilla paitsi kommunisteilla oli toimintavapaus.
+
Sulkien oikean paikan määrittämisen jälkeen sulka liimataan paikoilleen. Kuumaliima on nopeaa muttei kestävää, sulkalimat ja pikaliimat liimaavat paremmin, joskin hitaammin. Puuliimoilla sulat saa kiinnitettyä puuvarsiin hyvin mutta hitaan kuivumisen takia on paras olla samanaikaisesti muuta tekemistä.
  
−
==== Yhteiskunnallinen levottomuus ====
+
Kun sulat ovat ovat liimautuneet, leikkaa sulan molemmista päistä noin puoli senttiä karvoitusta pois, niin että sulan runko kuitenkin jää ehyeksi jotta voit laittaa kumpaankin päähän sulkaa vielä teippiä (tai jos haluaa niin voi käyttää narua) pitämään sulan paikallaan. Tämä vaihe ei ole välttämätön paremmilla liimoilla, mutta sulan eteen kannattaa/tulee laittaa teippiä raapaisemisen estämiseksi.
−
[[Kuva:Pariisin rauha.png|thumb|250px|right|Suomen jatkosodan seurauksena menettämät alueet]]
 
  
−
Vuonna [[1928]] Suomessa alkanut talouslama aiheutti kommunistien ja äärioikeiston voimistumisen. Vahva äärioikeistolainen [[Lapuan liike]] vaati kommunistien toiminnan kieltämistä lainsäädännöllä, mikä myös toteutui. Poliittinen kenttä oikeistolaistui, mikä näkyi [[Kansallinen kokoomus|kokoomuksen]] [[P. E. Svinhufvud]]in valinnassa tasavallan presidentiksi vuonna [[1931]]. Lapuan liikkeen jäsenet sieppasivat ja pahoinpitelivät satoja vasemmistolaisia. Vuonna [[1932]] Lapuan liikkeen toiminta huipentui [[Mäntsälän kapina]]an, joka kukistui verettömästi kansan pääosan ja Puolustusvoimien annettua tukensa tasavaltaa puolustaneelle presidentti Svinhufvudille.
+
Teippi sulan etupäässä säästää myös käsiä mikäli ampuu ilman nuolihyllyä.
 +
  
−
1930-luvun laman synnyttämä työttömyys kasvatti monin paikoin yhteiskunnallista tyytymättömyyttä. Monet suomalaiset liikkuivat maan sisällä työn perässä.
+
==Nokkisuoja==
 +
Nokkisuoja on pakollinen kaikissa nuolissa ja sen tarkoitus on vähentää mahdollisia nokin aiheuttamia kimmokkeista syntyviä vaurioita.
  
−
Noin 10&nbsp;000 suomalaista loikkasi Neuvostoliittoon vuosina 1918–1939. Monet tekivät tämän lama-aikana paremman elämän toivossa. Suuri osa näistä emigranttisuomalaisista surmattiin Stalinin vainoissa [[Tšeljabinsk]]issä vuonna 1938.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Jukka Rislakki, Eila Lahti-Argutina | Nimeke = Meillä ei kotia täällä: Suomalaisten Loikkarien Joukkotuho Uralilla 1938 | Vuosi = 1997 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Otava | Tunniste = ISBN 951-1-14851-6 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = }}</ref><ref>[http://agricola.utu.fi/nyt/arvos/arvostelut.php?hakukohde=&jarjestys=&haku=&sivu=12&vps=100&arvostelu=82]</ref><ref>Olimme joukko vieras vaan: venäjänsuomalaiset vainonuhrit Neuvostoliitossa 1930-luvun alusta 1950-luvun alkuun / Lahti-Argutina, Eila
+
'''Tupsumallisen nokkisuojan valmistusohjeet / Klasu'''
−
Turku: Siirtolaisinstituutti, 2001</ref> Suomalaisten joukkomurha tunnetaan Venäjällä nimellä "Suomalaisten joukkotuho Uralilla".
 
  
−
==== Heikkenevä turvallisuustilanne ====
+
[[Kuva:nokkisuoja01s.jpg]]
  
−
Euroopan poliittinen tilanne kiristyi [[1930-luku|1930-luvulla]], ja vuodesta [[1935]] alkaen oli selvää, että Suomen turvanaan pitämä Kansainliitto ei kyennyt takaamaan vakavasti otettavaa turvallisuutta pienille maille. Tämä johti ulkopolitiikan linjan muuttumiseen. Suomi alkoi varustautua resursseihinsa nähden melko voimakkaasti ja haki turvaa [[Pohjoismaat|pohjoismaisesta]] yhteistyöstä. Sisäpolitiikassa maailmanpoliittinen tilanne näkyi entistä suurempana sovinnollisuutena vasemmiston ja oikeiston välillä. Tämä loi pohjan myöhemmälle [[Talvisodan henki|talvisodan hengelle]].
+
Leikkaa solumuovista 50 mm pitkä, 30 mm leveä ja 10 mm paksu kappale. Muotoile se kiilamaiseksi ja leikkaa kulmat pois takaosasta.
  
−
==== Talvisota ====
+
[[Kuva:nokkisuoja02s.jpg]]
  
−
Vuonna [[1938]] [[Neuvostoliitto]] esitti ensimmäisen kerran epävirallisesti alueluovutuksia [[Karjalan kannas|Karjalan kannaksella]]. Tällöin Suomi kieltäytyi ehdottomasti. Seuraavan vuoden syksyllä, kun [[toinen maailmansota]] oli alkanut, Neuvostoliitto vaati Suomelta tukikohtaa Hangossa ja alueluovutuksia Kannaksella. Samanlaiset vaatimukset esitettiin myös [[Baltian maat|Baltian maille]]. Toisin kuin ne, Suomi ei suostunut vaatimuksiin, minkä seurauksena Neuvostoliitto aloitti marraskuun [[1939]] lopussa [[Talvisota|talvisodan]]. Sota päättyi maaliskuussa [[1940]], kun Neuvostoliitto totesi, ettei se kyennyt miehittämään Suomea. Suomi joutui kuitenkin [[Luovutettu Karjala|luovuttamaan laajoja maa-alueita Karjalasta]] ja Lapin Sallasta. Alueiden väestö evakuoitiin muualle Suomeen.
+
Leikkaa kärkiosa kiilamaiseksi toiseltakin suunnalta. Helpottaa teippaamista.
  
−
==== Välirauhasta jatkosotaan ====
+
[[Kuva:nokkisuoja03s.jpg]]
  
−
[[Välirauha]]n aikana Neuvostoliiton ja Suomen suhteet säilyivät kireinä. Neuvostoliitto painosti Suomea erityisesti Petsamon kaivosalueen suhteen. Saksalaisten miehitettyä Norjan Suomi salli saksalaisten joukkojen kuljetukset alueensa läpi, mikä loi Suomelle ja Natsi-Saksalle läheiset asevelisuhteet. Saksan [[Operaatio Barbarossa|hyökätessä kesällä 1941 Neuvostoliittoon]] Suomi aloitti myös hyökkäyksen. [[Jatkosota|Jatkosodassa]] Suomi valloitti vanhan valtioalueensa takaisin Saksan tuella sekä miehitti [[Itä-Karjala]]n. Kesäkuussa [[1944]] alkaneen Neuvostoliiton suurhyökkäyksen tuloksena rintamalinja siirtyi kuitenkin lähelle nykyistä valtionrajaa, mutta suomalaiset joukot kykenivät pysäyttämään Puna-armeijan etenemisen eikä Suomea miehitetty. Saksalaisten joukkojen jätettyä Viron Suomi teki Neuvostoliiton kanssa [[Moskovan välirauha|rauhan]] syyskuussa [[1944]]. Samalla presidentti [[Risto Ryti]] erosi ja hänen tilalleen nousi sota-ajan ylipäällikkö, Suomen marsalkka C. G. E. Mannerheim.
+
Nokkisuojan aihio edestäpäin.
  
−
Jatkosodan jälkeen Suomen Neuvostoliitolle menettämät maa-alueet liitettiin osaksi [[Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta|Karjalais-suomalaista sosialistista neuvostotasavaltaa]].
+
[[Kuva:nokkisuoja04s.jpg]]
  
−
==== Rauhan tultua ====
+
Teippaa sähköteipillä noin 2/3 solumuovipalasta. Teippi jäykistää nokkisuojan jolloin sen sisään ei tarvitse tunkea puutarhaletkua.
  
−
Sodan jälkeen Suomella oli merkittävä määrä selvitettäviä ongelmia. Saksan kanssa jouduttiin käymään [[Lapin sota]] entisten aseveljien karkottamiseksi Lapista. Karjalasta evakuoitu [[siirtoväki]] sekä rintamamiehet oli [[Maanhankintalaki|asutettava]]. Lisäksi maan oli maksettava suuret sotakorvaukset Neuvostoliitolle, ja estettävä sen vaikutusvallan liiallinen kasvu. Ulkopoliittiseksi linjaksi muodostui [[Paasikiven–Kekkosen linja]]. Linja pyrki ottamaan huomioon Neuvostoliiton turvallisuusintressit, mutta estämään sen liiallisen vaikutuksen sisäpolitiikkaan. Toisin kuin muissa Neuvostoliiton vaikutuspiiriin jääneissä maissa, kommunistit eivät nousseet valtaan Suomessa, vaikka [[Vaaran vuodet|vaaran vuosina]] kommunistien vallankaappauksen uhkaa pidettiin todellisena. Merkittävänä syynä oli se, että Neuvostoliitto ei sotilaallispoliittisen kokonaistilanteen vuoksi halunnut tukea suomalaisten kommunistien mahdollisia vallankaappaussuunnitelmia millään tavoin.<ref>http://personal.inet.fi/koti/jukka.tarkka/06-04-05.htm</ref> Kommunistit joutuivat jättämään hallituksen vuonna [[1948]], Suomi liittyi [[Pohjoismaiden neuvosto]]on ja [[Yhdistyneet kansakunnat|Yhdistyneisiin kansakuntiin]] vuonna [[1955]] ja sai Neuvostoliitolle tukikohdaksi vuokratun Porkkalan takaisin vuonna [[1956]]. Toisaalta Suomi joutui vuonna [[1948]] solmimaan [[YYA-sopimus|YYA-sopimuksen]], joka sitoi Suomen sotilaallisesti Neuvostoliiton vaikutuspiiriin.
+
[[Kuva:nokkisuoja05s.jpg]]
  
−
==== Kekkosen kausi ====
+
Sivulta katsottuna nokkiosuojan tulisi olla hieman kiilamainen.
−
[[Kuva:Norden.jpg|thumb|left|200px|Pohjoismainen yhteistyö leimasi Kekkosen ja Koiviston presidenttikausien ulkopolitiikkaa.]]
 
  
−
[[Urho Kekkonen|Urho Kekkosen]] pitkän presidenttikauden ([[1956]]–[[1981]]) aikana Suomi muuttui maatalousmaasta moderniksi teollisuus- ja palveluyhteiskunnaksi. Tämän seurauksena maaseutu alkoi tyhjetä [[1960]]-luvulta alkaen maaseutuväestön muuttaessa teollisuuskeskuksiin ja Ruotsiin. Samalla yhteiskunnan koulutustaso alkoi merkittävästi nousta [[peruskoulu]]järjestelmään siirtymisen ja korkeakoulutuksen voimakkaan laajenemisen myötä. Taloudellisesti Suomi integroitui länteen liittymällä [[EFTA]]an ja solmimalla vapaakauppasopimuksen [[EEC]]:n kanssa. Poliittisesti Kekkosen pitkä presidenttikausi oli kuitenkin hajanainen. Kekkonen käytti suurempaa valtaa kuin kukaan toinen Suomen presidentti ja hallitukset jäivät lyhytikäisiksi. Vakaan eduskuntaenemmistön saaminen hallituksen taakse oli vaikeaa, sillä eri puolueet olivat eri aikoina paitsiossa ulkopoliittisista syistä. 1970-luvulla Neuvostoliiton vaikutus sisäpolitiikkaan kasvoi.
+
[[Kuva:nokkisuoja06s.jpg]]
  
−
==== 1980-luvulta Euroopan unioniin ====
+
Nokkisuojan aihio tässä vaiheessa edestäpäin katsottuna.
  
−
[[Mauno Koivisto]]n presidenttikaudella Suomi siirtyi parlamentaristiseen hallintoon, jossa hallitukset istuvat koko vaalikauden. Samalla itänaapuriin alettiin ottaa varovaisesti etäisyyttä. Neuvostoliiton hajotessa Suomen idänkauppa tyrehtyi, mikä yhdessä [[1980-luku|1980-luvulla]] toteutetun rahoitusmarkkinoiden hallitsemattoman vapautuksen kanssa syöksi Suomen syvään taloudelliseen [[Suomen 1990-luvun alun lama|lamaan]]. Lamaa seurannut suurtyöttömyys on purkautunut vain hitaasti. Ulospääsytieksi Suomi valitsi talouden voimakkaan liberalisoinnin ja entistä tiiviimmän integraation Eurooppaan. Neuvostoliiton hajoamisen ja Saksan yhdistymisen luomaa tilannetta Koivisto hyödynsi sanomalla irti YYA-sopimuksen sekä [[Pariisin rauha (1947)|Pariisin rauhansopimuksen]] sotilaalliset, Suomen aseistautumista rajoittaneet artiklat. [[Euroopan unioni]]in maa liittyi vuonna [[1995]], minkä jälkeen Suomi on pyrkinyt olemaan mukana kaikissa unionin rakenteissa. Yhteisvaluutta Euron käyttöön Suomi siirtyi ensimmäisten maiden joukossa vuonna [[2002]].
+
[[Kuva:nokkisuoja07s.jpg]]
  
−
== Hallinto ja politiikka ==
+
Teippaa nokkisuoja nuolen varteen kiinni sähköteipillä. Tiukasti!
−
{{pääartikkeli|[[Suomen politiikka]]|[[Suomen hallinto]]}}
 
−
[[Kuva:Parliament House of Finland.jpg|right|thumb|240px|[[Suomen eduskunta]] kokoontuu eduskuntatalolla.]]
 
  
−
Suomen valtiomuoto on [[tasavalta]]. Suomen valtion päämies on [[Suomen presidentti|presidentti]], joka valitaan kuudeksi vuodeksi kerrallaan suoralla kansanvaalilla. Presidentti vahvistaa lait, nimittää korkeimmat virkamiehet ja johtaa ulkopolitiikkaa yhteistyössä [[valtioneuvosto]]n kanssa. Yleensä Euroopan unionia koskevia asioita hoitaa pääministeri.
+
[[Kuva:nokkisuoja08s.jpg]]
  
−
Virallisessa kielenkäytössä pääministeri ja muut ministerit muodostavat [[valtioneuvosto]]n, mutta arkikielessä valtioneuvostoa kutsutaan lähes poikkeuksetta hallitukseksi. Virallisessa kielenkäytössä hallituksen taas muodostaa valtioneuvosto ja [[presidentti]] yhdessä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Honkanen, Tarja; Marjomäki, Heikki; Pakola, Eija; Rajala, Kari | Nimike = Yhteiskunnan Tuulet 9 | Sivu = 120 | Julkaisija = Keuruu: Otava | Vuosi = 2006 | Tunniste = ISBN 951-1-19066-0}}</ref>
+
Teipin tulee kulkea nokin uran kautta. Näin nokkisuoja ei pääse kääntymään sivuun osumatilanteessa.
  
−
===Hallinto===
+
[[Kuva:nokkisuoja09s.jpg]]
−
[[Kuva:Flag of Finland (state).svg|thumb|210px|left|Suomen valtiolippu.]]
 
  
−
Hallitus, jota johtaa pääministeri, käyttää toimeenpanovaltaa eli huolehtii hallinnon juoksevista asioista. Pääministeri valitaan puolueiden välisissä hallitusneuvotteluissa ja pääministeri nimittää hallitukseen yleensä noin tusinan muita ministereitä. Valtion budjetin laatiminen ja lakiehdotusten valmistelu tapahtuu myös osittain ministerien alaisissa ministeriöissä.
+
Jätä 1/3 nokkisuojan takaosasta teippaamatta jotta tupsu pääsee painumaan kasaan osumatilanteessa.
  
−
[[Perustuslaki|Perustuslain]] mukaan valta kuuluu Suomessa kansalle ja korkeinta hallitusvaltaa Suomessa käyttää kansan valitsema [[eduskunta]]. Eduskunta on 200-jäseninen suhteellisella vaalilla valittava yksikamarinen parlamentti. [[Eduskuntavaalit]] pidetään neljän vuoden välein. Eduskunnan enemmistö voi vaihtaa hallituksen antamalla istuvalle hallitukselle epäluottamuslauseen. Eduskunta säätää lait ja hyväksyy valtion budjetin. Suomessa ei ole perustuslaillista tuomioistuinta, vaan eduskunnan perustuslakivaliokunta valvoo valmistavien lakien perustuslain mukaisuutta.
+
[[Kuva:nokkisuoja10s.jpg]]
  
−
Suomi siirtyi ensimmäisten maiden joukossa yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen. Suurimmat puolueet ovat lähes tasavahvat [[Suomen Keskusta]], [[Kansallinen Kokoomus]] ja [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue]]. [[Tulopolitiikka|Tulopolitiikassa]] Suomessa on käytössä ns. kolmikanta, jossa tulonjaosta ja työehdoista sovitaan työmarkkinajärjestöjen ja valtion kesken. Neuvoa antavia kansanäänestyksiä on järjestetty vain kaksi Suomen historiassa: kieltolain kumoamisesta ja Euroopan unionin jäsenyydestä.
+
Jos nuolen varsi katkeaa, nokkisuojan voi käyttää uudelleen. Huomaa miten tiukalle nokkisuoja oli teipattu. Solumuovi oli puristunut varren kohdalla lähes kokonaan kasaan.
  
−
Suomen oikeusjärjestelmä on jaettu tuomioistuimiin ja hallinto-oikeuksiin. Tuomioistuimet käsittelevät siviili- ja rikosjuttuja. Hallinto-oikeudet käsittelevät julkisen hallinnon asioita. Korkeimmat oikeusasteet ovat [[korkein oikeus]] ja [[korkein hallinto-oikeus]].
+
Hyvin tehtynä tämä nokkisuoja kestää pitkään. Nokin uran kautta kulkeva teippi kannattaa tarkistaa silloin tällöin koska se voi nuolta nokatessa kulua vähitellen puhki.
  
−
=== Valtion aluehallinto ===
 
−
{{Pääartikkeli|[[Suomen läänit]]}}
 
−
[[Kuva:Suomi.karttapohja.svg|250px|thumb|Suomen kartta, johon on eritelty läänit tummalla viivoituksella ja maakunnat vaaleammalla viivoituksella.]]
 
  
−
Valtion aluehallintoa varten Suomi on jaettu [[Läänit|lääneihin]], joita on nykyään viisi, sekä Ahvenanmaan itsehallinnolliseen maakuntaan.
+
'''Wizzylin nokkisuojan valmistusohjeet'''
−
* [[Etelä-Suomen lääni]]
 
−
* [[Itä-Suomen lääni]]
 
−
* [[Lapin lääni]]
 
−
* [[Länsi-Suomen lääni]]
 
−
* [[Oulun lääni]]
 
−
* [[Ahvenanmaan maakunta]]
 
  
−
Lääninhallinnossa ei ole vaaleilla valittuja edustajia; presidentti nimittää [[Lääninhallitus|lääninhallituksen]] johtajan, [[maaherra]]n. Nykyinen läänijako on ollut voimassa vuodesta [[1997]], jolloin tehtiin [[lääniuudistus]]. Ennen uudistusta [[Suomen vanhat läänit|läänejä]] oli yksitoista tai kaksitoista riippuen siitä, laskettiinko Ahvenanmaa lääniksi vai erilliseksi maakunnaksi.
+
[[Kuva:nokkisuoja.jpg|200px|thumb|Esimerkkikuva valmiista nokkisuojasta]]
  
−
Valtion paikallishallintoa varten läänit on jaettu edelleen 90 [[kihlakunta]]an.
+
[[Kuva:nokkisuoja_ohje.jpg]]
  
−
=== Paikallishallinto ===
+
Teippauksessa jääkiekkomailateippi on osoittautunut kestäväksi ja sopivan pehmeäksi.
−
{{Pääartikkeli|[[Suomen kunnat]]}}
 
  
−
Itsehallinnollinen perusyksikkö on [[kunta]], joita on vuoden [[2007]] alussa 416. Kunnat perustettiin [[1860-luku|1860-luvulla]] annetun kuntalain mukaisesti. Perustana olivat vanhat kirkkopitäjät. Pitkään kuntien olemassaoloa säätelikin kirkollinen aluejako, ja usein entiset kappeliseurakunnat itsenäistyivät omiksi melko pieniksi kunnikseen. Nykyisin tavoitteena on aiempaa suurempien kuntayksiköiden syntyminen.
+
[[Luokka:Valmistusohjeet]]
  
−
Kuntien hallinnon ja talouden ylin päättävä elin on [[kunnanvaltuusto]], joka valitaan joka neljäs vuosi järjestettävillä yleisillä, yhtäläisillä ja salaisilla [[Kunnallisvaalit|kunnallisvaaleilla]]. Kunnanvaltuuston keskeisin tehtävä on päättää kunnan tuloista ja menoista. Valtuuston päätösten toimeenpanevana elimenä kunnassa toimii [[kunnanhallitus]], jonka jäsenet valitaan suhteellisesti valtuustopaikkojen jakautumisen mukaan. Hallitus myös valmistelee asiat valtuustolle. Kaupunginjohtajat ja muut korkeimmat virkamiehet toimivat kunnanhallituksen esittelijöinä. Erilaiset lautakunnat avustavat hallitusta toimissaan. Lautakuntien kokoonpano noudattelee kunnanhallituksen esimerkkiä. Kunnanhallitus voi alistaa kaikki lautakunnissa tehtävät päätökset omaan päätökseensä.
+
Pikakurssi nokkisuojuksen valmistukseen: https://www.youtube.com/watch?v=gTLEDl0dtmc
−
 
 
−
=== Paikallinen aluehallinto ===
 
−
{{Pääartikkeli|[[Suomen maakunnat]]}}
 
−
 
 
−
Maakunnat toteuttavat kunnallinen itsehallinnon alueellisella tasolla. Läänijaon uudistuksen yhteydessä [[1997]] perustettiin maahan 20 maakuntaa, jotka osittain perustuvat [[Suomen historialliset maakunnat|historiallisiin maakuntiin]]. Nykyiset maakunnat ovat erillään valtionhallinnosta, ja niitä ohjataan ja johdetaan kunnallisen itsehallinnon antamin opastein.
 
−
 
−
Heti perustamisensa jälkeen maakunnilla ei ollut kovin selkeää roolia, ja niiden tehtävät muodostuivat lähinnä aluesuunnittelusta ja seutukaavoituksesta. Euroopan unioni korostaa toimissaan paljon alue- ja maakuntatasoa, mikä on antanut näille itsehallinnollisille yksiköille runsaasti uusia tehtäviä.
 
−
 
 
−
Koska on ehdotettu, että kunnallishallintoon tullaan tekemään muutoksia lähivuosina, on mitä todennäköisintä että myös maakuntatason aluehallinto tulee muuttumaan. Eräiden tavoitteiden mukaan se tulisikin olemaan aluehallinnon perusyksikkö, johon nykyiset kunnat tehtävineen sulautettaisiin, tai korkeintaan kuhunkin maakuntaan kuuluisi vain muutama erillinen kunta, ja maakunta hoitaisi kaikki keskeiset toimialat.
 
−
 
 
−
== Puolustusvoimat ==
 
−
{{Pääartikkeli|[[Suomen puolustusvoimat]]}}
 
−
 
 
−
[[Suomen puolustusvoimat]] jaetaan kolmeen haaraan: [[Suomen maavoimat|maavoimiin]], [[Suomen merivoimat|merivoimiin]] ja [[Suomen ilmavoimat|ilmavoimiin]]. [[Sisäasiainministeriö]]n alainen [[Rajavartiolaitos]] ei kuulu Puolustusvoimiin, mutta voidaan liittää siihen sodan aikana. Suomen puolustusvoimien komentaja on nykyään (2007) amiraali [[Juhani Kaskeala]].
 
−
 
 
−
Suomessa on voimassa yleinen [[Asevelvollisuus Suomessa|asevelvollisuus]] miehille ja naisilla on oikeus värväytyä vapaaehtoisena. Asevelvollisuuden voi täyttää varusmiespalveluksena tai siviilipalveluksena. Varusmiespalvelun suorittavien osuus on Suomessa maailman korkeimpia. Vastuu asepalveluksen järjestämisestä on [[Suomen puolustusvoimat|Puolustusvoimilla]], jonka reserviin koulutetaan miehiä asevelvollisuuden avulla. Asevelvollisuus alkaa sen vuoden alusta, jolloin mies täyttää 18 vuotta, ja päättyy sen vuoden lopussa, kun mies täyttää 60 vuotta. Vastuu siviilipalveluksen järjestämisestä on [[työministeriö]]llä. Vuosittain noin 2&nbsp;500 henkilöä ei valitse aseellista palvelusta. Suomen puolustusvoimien henkilöstön koko on noin 16&nbsp;500, joista 8&nbsp;700 on ammattisotilaita. Valmiustilassa on noin 34&nbsp;000 asepuvullista ja reservin koko on noin 350&nbsp;000.
 
−
 
 
−
== Maantiede ja luonto ==
 
−
{{Pääartikkeli|[[Suomen maantiede]]|[[Suomen luonto]]}}
 
−
[[Kuva:Ev17612 Scandinavia.A2002149.0945.250mFINLANDONLY.jpg|thumb|250px|Kesäinen Suomi satelliittikuvassa.]]
 
−
 
 
−
Suomen pinta-ala on 338&nbsp;419,31 km². [[Maankohoaminen|Maankohoamisen]] vuoksi pinta-ala kasvaa vuosittain n. 7 km². Maa on pääosin [[Metsä|metsien]] ja metsäisten [[Suo|soiden]] peittämää: pinta-alasta 250&nbsp;000 neliökilometriä on joko metsää, kitumaata tai suota. Tämä on useimpiin maihin verrattuna erittäin paljon, ja Suomi onkin maailman yhdeksänneksi metsäisin maa. Suomen metsien valtapuulajit ovat [[mänty]], [[Metsäkuusi|kuusi]] ja [[koivut]].
 
−
 
 
−
Suomen korkein kohta on [[Halti]]tunturi, joka kohoaa 1&nbsp;324 metriin merenpinnasta. Maan eteläosa on tasaista, mutta Keski-Suomessa maasto muuttuu kumpuilevaksi. Nykyiset Itä-Suomen vaarat ja Lapin tunturit ovat jäänne muinoin Itä-Karjalasta Lappiin ulottuneesta [[Karelidit|Karelidien]] vuoristosta. Käsivarren korkeammat tunturit taas kuuluvat [[Skandit|Skandeihin]]. Suomessa sijaitsee maailman korkein [[Harju|soraharju]], Pyynikin harju, joka kohoaa 160 metrin korkeuteen merenpinnasta ja 80 metriä läheisen Näsijärven pinnasta. Valtakunnallisesti arvokkaaksi maisemanähtävyydeksi valittu harju sijaitsee Tampereen kaupungin keskustan tuntumassa.
 
−
 
 
−
Suomessa on poikkeuksellisen paljon [[järvi]]ä. Yhteensä maassa lasketaan olevan 187&nbsp;888 yli 500 neliömetrin kokoista järveä ja kaikkien Suomen järvien yhteenlaskettu vesitilavuus on 230 kuutiokilometriä. Suomen suurin järvi on [[Saimaa]] ja syvin [[Päijänne]]. Suomessa on myös Euroopan toiseksi monisaarisin saaristo, johon kuuluu [[Ahvenanmaa]]. Suomen suurin saari on [[Sääminginsalo]] (1&nbsp;069&nbsp;km²) [[Saimaa]]lla. Sitä seuraa toisena [[Manner-Ahvenanmaa|Ahvenanmaan pääsaari]] (685&nbsp;km²). Suurimmaksi saareksi mainitaan usein [[Soisalo]] (1&nbsp;638&nbsp;km²), jota ei kuitenkaan maantieteellisesti lasketa saareksi, sillä sitä ympäröivä vedenpinta ei ole kauttaaltaan samassa tasossa. Suomen merialueilla ja sisävesillä saaria on yhteensä 179&nbsp;584.
 
−
 
 
−
=== Ilmasto ===
 
−
 
 
−
Suomen ilmasto on sen sijainnin takia [[väli-ilmasto]]. Alueen lämpötilaan vaikuttavat suuresti sen sijainti, lännessä sijaitseva [[Itämeri]] ja pohjoisessa virtaava [[Golfvirta]], jotka kohottavat Suomen lämpötilaa hieman korkeammalle verrattuna muihin saman leveysvyöhykkeen alueisiin.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=Suomen ilmasto | Ajankohta= | Osoite=http://www.fmi.fi/tutkimus_ilmasto/ilmasto_3.html | Julkaisija=Ilmatieteen laitos | Luettu=19. marraskuuta 2006 | Kieli=  }}</ref> Golfvirran aiheuttama lämpötilan korotus on noin 6–11&nbsp;°C.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=Ilmakehä ABC | Ajankohta= | Osoite=http://www.fmi.fi/abc/index.html?N=41#41 | Julkaisija=Ilmatieteen laitos | Luettu=9. heinäkuuta 2007 | Kieli=  }}</ref> Vuotuinen lämpötilan keskiarvo on lounaisimmassa Suomessa 5,5&nbsp;°C. Keskiarvo laskee kuljettaessa koilliseen, mutta on kuitenkin matalimmillaan maan luoteisimmissa osissa.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=Lämpötila | Ajankohta= | Osoite=http://www.fmi.fi/tutkimus_ilmasto/ilmasto_26.html | Julkaisija=Ilmatieteen laitos | Luettu=19. marraskuuta 2006 | Kieli=  }}</ref>
 
−
 
 
−
Lännessä sijaitsevien Skandien ansiosta valtaosa Atlantilta lähtevistä sateista jää [[Föhntuuli|föhn-ilmiö]]n takia Norjaan. Suomeen lännestä tulevat tuulet ovat siis useimmiten kuivia ja sateet lisääntyvät kuljettaessa kohti Kaakkois-Suomea. Sademäärät ovat huipussaan heinä-elokuussa, rannikolla hieman myöhemmin ja kesän jonkin asteista säännöllisyyttä lukuun ottamatta sateet ovat epäsäännöllisiä.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=Suomen ilmasto: Sade | Ajankohta= | Osoite=http://www.fmi.fi/tutkimus_ilmasto/ilmasto_9.html | Julkaisija=Ilmatieteen laitos | Luettu=19. marraskuuta 2006 | Kieli=  }}</ref> Kovia tuulia ei Suomessa ole usein ja varsinkin sisämaassa ne ovat harvinaisia. Sisämaan tuulen keskinopeus on 3–4 m/s ja rannikoilla ja merialueilla 5–7 m/s. Pilviset päivät ovat Suomessa yleisempiä kuin selkeät ja talvisin sekä syksyisin pilvisyys on jopa 65–85&nbsp;%.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=Auringon säteily ja pilvisyys | Ajankohta= | Osoite=http://www.fmi.fi/tutkimus_ilmasto/ilmasto_25.html | Julkaisija=Ilmatieteen laitos | Luettu=19. marraskuuta 2006 | Kieli=  }}</ref>
 
−
 
 
−
=== Vuodenajat ===
 
−
 
 
−
Suomessa on neljä [[vuodenaika]]a, jotka [[Termiset vuodenajat|termisen määrityksen]] mukaan ovat seuraavat:
 
−
* '''[[Talvi]]''': Keskilämpötila on lounaissaaristoa lukuun ottamatta 0&nbsp;°C:n alapuolella. Suomen talvi on pitkä, kylmä ja pimeä. Pohjoisimmassa Lapissa talvi alkaa tyypillisesti lokakuussa ja kestää noin 200 päivää. Etelämpänä talven alku lykkääntyy marraskuulle ja lounaassa jopa joulukuulle, jossa talvi on yleensä Suomen lyhyin, noin 100 päivää. [[Lumi]] on olennainen osa Suomen talvea. Pysyvä lumikerros sataa maahan hieman talven alkamisen jälkeen, ja suurimmillaan kinokset ovat maaliskuussa. Korkeimmillaan ollessaan lumen paksuus vaihtelee lounaan 20–30 senttimetristä pohjoisen jopa 90 senttimetriin. Järvet jäätyvät loppuvuodesta, ja paksuimmillaan jäät ovat huhtikuussa, jolloin jääkerros on keskimäärin 50–65-senttimetrinen. Talven lämpötilat voivat olla Lapissa ja Itä-Suomessa alimmillaan &minus;45&nbsp;°C – &minus;50&nbsp;°C, muualla Suomessa on leudompaa. Alin Suomessa koskaan mitattu lämpötila on &minus;51,5&nbsp;°C ([[28. tammikuuta]] [[1999]] Kittilän Pokassa).<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=Suomen ilmasto: Talvi | Ajankohta= | Osoite=http://www.fmi.fi/tutkimus_ilmasto/ilmasto_6.html | Julkaisija=Ilmatieteen laitos | Luettu=19. marraskuuta 2006 | Kieli=  }}</ref>
 
−
 
 
−
* '''[[Kevät]]''': Keskilämpötila nousee 0&nbsp;°C:n ja +10&nbsp;°C:n välille ja lumipeite sulaa pois. Kevät on Suomen vuodenajoista lyhin, mutta sen aikana tapahtuu paljon. Se alkaa valtaosassa Suomea huhtikuun aikana, pohjoisimmissa osissa vasta toukokuun alussa, ja lounaisimmissa, sekä aivan etelärannikon tuntumassa osissa jo aivan maaliskuun lopulla.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=Suomen ilmasto: Kevät | Ajankohta= | Osoite=http://www.fmi.fi/tutkimus_ilmasto/ilmasto_24.html | Julkaisija=Ilmatieteen laitos | Luettu=19. marraskuuta 2006 | Kieli=  }}</ref>. Ensimmäisiä merkkejä joita voi keväästä lumen sulamisen lisäksi havaita ovat lepän, pähkinäpensaan ja pajun kukinta, tavallisesti huhtikuussa. samaan aikaan alkavat heräillä monet perhoset, kuten neitoperhonen ja nokkosperhonen ja  matelijat, kuten kyyt ja sisiliskot. Puiden lehteen tulo alkaa eteläisimmässä Suomessa jo huhtikuun lopulla, mutta suurimmassa osassa maata toukokuun aikana. Aluksi lehteen tulevat karaistuneemmat lajit, kuten [[koivut]] ja viimeisenä herkemmät vain Etelä-Suomessa kasvavat jalot lehtipuut, kuten [[Metsätammi]] ja [[metsävaahtera]]. Varsinkin Etelä-Suomen keväälle ovat olennaisia kevätkukkijat, kuten valkovuokko, sinivuokko ja leskenlehti. Tällöin metsien pohjat lähes täyttyvät valkovuokoista, ja esimerkiksi moottoriteiden reunakaistaleet leskenlehdistä. Tätä kutsutaan kevätaspektiksi. Kevätkukkijoista ensimmäinen on leskenlehti, jonka kukinta voi alkaa Etelä-Suomessa jo maalis-huhtikuun vaihteessa. Vuokot kukkivat pääosin huhti-tuokokuissa.
 
−
 
 
−
* '''[[Kesä]]''': Keskilämpötila kohoaa yli +10&nbsp;°C. Tyypillisesti kesä kestää toukokuun lopusta syyskuun alkuun. Kesäisin napapiirillä ja sen pohjoispuolisilla alueilla esiintyy [[Keskiyön aurinko|yöttömäksi yöksi]] kutsuttu ilmiö, jolloin aurinko ei vuorokauden aikana laske. Korkein Suomessa mitattu lämpötila on 35,9&nbsp;°C, joka mitattiin Turussa vuonna [[1914]]. Yli 25&nbsp;°C:een hellepäiviä on kesän aikana keskimäärin 10. Määrä vaihtelee vuodesta ja maan osasta riippuen.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä=  | Nimeke=Suomen ilmasto: Kesä | Ajankohta= | Osoite=http://www.fmi.fi/tutkimus_ilmasto/ilmasto_23.html | Julkaisija=Ilmatieteen laitos | Luettu=19. marraskuuta 2006 | Kieli=  }}</ref>
 
−
 
 
−
* '''[[Syksy]]''': Syksyn aikana keskilämpötila laskee 0&nbsp;°C:n ja +10&nbsp;°C:n välille. Syksy alkaa elo-syyskuun lopussa ja kestää talven alkuun loka-marraskuussa. Loppusyksystä maahan sataa ensimmäinen lumikerros, joka todennäköisesti kuitenkin sulaa pois ennen talven alkua.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=Suomen ilmasto: Syksy | Ajankohta= | Osoite=http://www.fmi.fi/tutkimus_ilmasto/ilmasto_22.html | Julkaisija=Ilmatieteen laitos | Luettu=19. marraskuuta 2006 | Kieli=  }}</ref> Ruskaantuminen alkaa Lapissa elo-syyskuiden vaihteessa ja on parhaimmillaan syyskuun puolessa välissä. Etelärannikolla ruskaantuminen alkaa syyskuun puolessa välissä ja on parhaimmillaan lokakuun alkupäivinä.
 
−
 
 
−
== Talous ==
 
−
{{Pääartikkeli|[[Suomen talous]]}}
 
−
[[Kuva:Fin real gdp growth 96 06.png|300px|thumb|Suomen reaalisen bruttokansantuotteen vuosimuutos [[1996]]&ndash;[[2006]].]]
 
−
Suomen teollisuudelle tärkeitä ovat puu-, metalli-, teknologia-, telekommunikaatio- ja elektroniikkateollisuus. Suuret teollisuusyritykset on huomattavassa asemassa, erityisesti [[Nokia (yritys)|Nokia]] ja metsäyhtiöt, minkä vuoksi Suomi nähdään joskus haavoittuvaisena. Suomessa on luonnovaroina puuta ja mineraaleja. Suomen [[palvelusektori]] muodostaa suurimman osan taloudesta. Sitä pidetään muihin OECD-maihin verrattuna monilta osin kehittymättömänä.<ref name="palvelut">[http://www.kilpailuvirasto.fi/cgi-bin/suomi.cgi?sivu=uut/u-2005-3-1 OECD:n raportti suosittelee kilpailun lisäämistä palvelualoilla]</ref> Palvelujen kehittymistä vaikeuttavat verotuksesta ja palkoista johtuva korkea kustannustaso.<ref name="palvelut"/> <ref>[http://www.mckinsey.com/locations/helsinki/pdf/finlands_economy_achievements_challenges_priorities.pdf McKinsey: Finland's Economy]</ref>
 
−
 
 
−
Maan liiketoiminta pohjautuu vahvasti kansainvälisiin markkinoihin. [[Vienti|Viennin]] osuus on kolmasosa koko kansantuotteesta. Suomen tärkeimmät kauppakumppanit ovat [[Saksa]] (15&nbsp;% tuonnista ja 11&nbsp;% viennistä), [[Venäjä]] (14&nbsp;% tuonnista ja 11&nbsp;% viennistä) ja [[Ruotsi]] (11&nbsp;% tuonnista ja 11&nbsp;% viennistä).<ref name="tils">[http://tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_ulkomaankauppa.html Tilastokeskus: Ulkomaankauppa]</ref> Kauppa Euroopan unionin sisällä muodostaa noin 60&nbsp;% koko ulkomaankaupasta.
 
−
 
 
−
===Yritykset ja kulutus===
 
−
[[Kuva:Habbo_Hotel_-_Yksityishuone.png|300px|thumb|[[Habbo Hotel]], yksi Internet-ajan ylikansallisista yrityksistä.]]
 
−
 
 
−
[[Nokia Oyj]] on suurin Suomessa toimiva yritys. Sen liikevaihto oli 45 miljardia euroa, sille työskentelee 65,000 työntekijää suoraan<ref>[http://www.largestcompanies.fi/ largestcompanies.fi]</ref> ja sen muodostamalla klusterilla on suuri vaikutus. [[Stora Enso]] on maailman suurin paperinvalmistaja, jonka lisäksi suuria metsäyhtiöitä ovat muun muuassa [[UPM-Kymmene]] ja [[Metsäliitto]]. [[Neste Oil]] on Suomen ja Itä-Euroopan markkinoille suuntautuva öljy-yhtiö. [[Kone]] valmistaa hissejä ja liukuportaita. [[Wärtsilä]] valmistaa voimalaitoksia ja laivamoottereita. [[Finnair]] on [[Helsinki-Vantaa]]ta kotikenttänään käyttävä lentoyhtiö. [[Nordea]] on Pohjoismaiden ja Itämeren suurin finanssiyhtiö ja [[OKO]] on Suomessa suurin.
 
−
 
 
−
[[Deloitte]]n mukaan vuonna 2007 nopeimmin kasvaviin Suomen yrityksiin kuuluivat Nomovok-konserni (2329,2%), Bluegiga Technologies, Openbit, [[Sulake Corporation]] (muun muuassa [[IRC-galleria]]) ja Nebula-konserni.<ref name="deloitte">[http://www.deloitte.com/dtt/press_release/0,1014,cid%253D187904,00.html Suomalaisyrityksillä vielä matkaa Euroopan kärkeen]</ref>.
 
−
 
 
−
Vuonna 2003 suomalaiset työskentelivät samassa työpaikassa keskimäärin 10.1 vuotta ja luku oli kasvusuunnassa.<ref>[http://www.etk.fi/Page.aspx?Section=58009&Item=60362 Keskustelua suomalaisen työelämän luonteesta ja sen muuttumisesta]</ref>
 
−
 
 
−
Suomessa oli Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2006 noin 1,2 miljoonaa asuinrakennusta. Asumiseen käytettiin noin 25 prosenttia tuloista ja noin 60 prosenttia asui omistusasunnossa. 40 prosenttia asui yksin, 32 prosenttia kaksin ja 28 prosenttia useamman hengen asunnossa. Tilaa oli keskimäärin 38 neliömetriä per henkilö. Asunnot (ilman tontin hintaa) maksoivat keskimäärin 1,187 euroa neliömetriltä ja tontit 8.6 euroa neliömetriltä.<ref>[http://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_asuminen_en.html]</ref> Sähkö maksaa 8-12 centtiä kilowattitunnilta.<ref>[http://www.stat.fi/til/ehkh/2007/03/ehkh_2007_03_2007-12-13_kuv_011.html Sähkön hinta kuluttajatyypeittäin 1994-, c/kWh]</ref> 74 prosentilla väestöstä on auto.<ref name="consumption">[http://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_tulot_en.html Statistics Finland: Income and Consumption]</ref> Henkilöautoja on 2.5 miljoonaa ja muita ajoneuvoja 0.4 miljoonaa.<ref>[http://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_liikenne_en.html Statistics Finland: Transport and Tourism]</ref>
 
−
 
 
−
Noin 92 prosentilla väestöstä on kännykkä ja 58 prosentilla suomalaisista on Internet-yhteys kotona<ref name="consumption"/>. Suomi on saanut huomiota, että poliisi alkoi vuonna 2006 sensuroimaaan Internetiä. Pornosivustojen lisäksi järjestelmää on harkittu muun muuassa [[The Pirate Bay]]n ja [[Veikkaus|Veikkauksen]] monopolin ohittavien [[nettipokeri]]palveluiden sensurointiin.<ref>[http://www.effi.org/julkaisut/tiedotteet/lehdistotiedote-2008-02-12.html KRP sensuroi sensuroinnin vastustajan]</ref>
 
−
 
 
−
Elintarvikkeisiin käytettiin keskimäärin 11 prosenttia kotitalouksien tuloista. Lisäksi alkoholiin ja tupakkaan käytettiin 5 prosenttia.<ref name="consumption"/> Kulttuuriin ja vapaa-aikaan käytettiin 10 prosenttia tuloista. Terveyteen käytettiin 4 prosenttia ja koulutukseen vain 0.4 prosenttia.<ref name="consumption"/>
 
−
 
 
−
===Pohjoismainen malli===
 
−
[[Kuva:Nokia_HQ.jpg|300px|thumb|right|Pohjoismaat ovat olleet globaalin markkinatalouden eturintamassa ja Suomessa toimii monia kansainvälisiä yrityksiä kuten [[Nokia (yritys)|Nokia]].]]
 
−
 
 
−
Suomen ja muiden Pohjoismaiden talouksia kuvastavat turva yksityisomistukselle, avoimuus globalisaatiolle, riskien keskittäminen ja kallis julkinen sektori.<ref name="nordicmodel">[http://www.etla.fi/files/1893_the_nordic_model_kansineen.pdf Nordic Model], tutkijat Torben M. Andersen, Bengt Holmström, Seppo Honkapohja, Sixten Korkman, Hans Tson Söderström, Juhana Vartiainen</ref>
 
−
 
 
−
90-luvulla tuotemarkkinoita vapautettiin. Ne ovat nykyään Euroopan vapaampien joukossa vaikka jäävätkin Tanskan ja Irlannin tasosta.<ref name="nordicmodel"/> Suomi liittyi Euroopan Unioniin vuonna 1995 ja otti ainoana pohjoismaana euron valuutaksi vuonna 2001. Inflaatio on pysynyt alhaisena. Oikeusjärjestelmä on selkeä, korruptio on poikkeuksellisen vähäistä ja byrokratiassa maa kuuluu paremmin pärjäävien joukkoon.<ref name="freedom">[http://www.heritage.org/index/country.cfm?id=Finland Finland economy]</ref> Pohjoismaat ovat olleet Euroopan edelläkävijöitä ulkoistamisessa ja yksityistämisessä.<ref name="nordicmodel"/>
 
−
 
 
−
Työlakeja ja niiden kautta laillistetut [[Tulopolitiikka|tulopoliittiset kokonaisratkaisut]] (TUPO, kolmikanta) yhdistettynä palkanalennuksiin [[devalvointi|devalvoimalla]] perusteltiin toisen maailmansodan jälkeen muun muuassa teollisuuden makrotaloudellisella vakaudella.<ref name="nordicmodel"/> 90-luvun uudistusaallon myötä Ruotsissa sopimukset tehdään enimmäkseen työpaikkakohtaisesti ja Tanskassa työntekijät sopivat enimmäkseen itsenäisesti<ref name="nordicmodel"/>, mutta Suomessa TUPOssa määrätään edelleen lähes kaikkea maassa tehtyä työtä.<ref name="nordicmodel"/> TUPOssa on määrätty työsopimusten lisäksi muun muassa veroista, sosiaalipalveluista ja juhlapyhien paikoista.
 
−
 
 
−
Suomalaisten tulot ovat Euroopan korkeimpia, mutta verot keskimääräistä korkeammat.{{lähde}} Tyypillisen työntekijän tuloista verotetaan lähes 60 prosentin [[verokiila]].<ref name="nordicmodel"/> [[Arvonlisävero]] on 22 prosenttia ja [[yritysvero]] 26 prosenttia. Laman aikana otettua lainaa on noin 10,000 euroa kansalaista kohti.<ref>[http://www.treasuryfinland.fi/public/default.aspx?contentid=18601&nodeid=18401 Valtiovelan rakenne 31.1.2008]</ref>
 
−
 
 
−
Suomessa oli 6.9 prosentin työttömyys ja 67 prosentin työllisyys helmikuussa 2008.<ref>[http://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_tyoelama_en.html Statistics Finland: Labour Market]</ref> [[Suomen eläkejärjestelmä]] on yksityisten vakuutusyritysten hallinnoima. Toisin kuin Ruotsissa, henkilökohtaisia eläketilejä ei ole vielä otettu käyttöön ja ihmisillä on vähän kontrollia eläkkeisiinsä. Luvatut eläkkeet ovat vain osaksi rahastoitu ja nykyisillä maahanmuuttoluvuilla Suomen huoltosuhde on heikentymässä.<ref name="ikääntyminen">[http://www.vnk.fi/julkaisukansio/2007/j10-ikaantymisen-taloudelliset-vaikutukset/pdf/fi.pdf Ikääntymisen taloudelliset vaikutukset ja niihin varautuminen]</ref>
 
−
Luvattujen eläkkeiden rahoittamisen arvioidaan olevan kuitenkin useimpia Länsi-Euroopan maita kestävämmällä pohjalla.<ref name="ikääntyminen"/>
 
−
 
 
−
== Matkailu ==
 
−
[[Kuva:Koli hill view.jpg|thumb|300px|Kolin kansallispuistoa]]
 
−
 
 
−
Vuonna 2005 Suomessa tilastoitiin 5 miljoonaa ulkomaalaista kävijää ja 31 miljoonaa kotimaista vähintään yhden yön matkaa. Eniten matkailijoista hyötyi [[Uusimaa]], jonka osuus matkailusta oli vuonna 2002 noin 3,1 miljardia euroa eli 37,6 prosenttia.<ref>[http://web.archive.org/web/20070125122204/http://www.investinfinland.fi/industries/en_GB/trade_and_services/_files/76347918779942285/default/Travel+and+Tourism+in+Finland.pdf Travel and tourism in Finland]</ref> [[Kaakkois-Suomi|Kaakkois-Suomen]], [[Lapin lääni|Lapin]], [[Pirkanmaa]]n, [[Pohjanmaa]]n ja Ahvenanmaan markkinaosuudet olivat noin 600–400 miljoonaa euroa.
 
−
 
 
−
Suosittu matkakohde on [[Lapin lääni]], jossa järjestetään muun muassa kelkka-ajeluja, hiihtoretkiä, [[Joulupukki|Joulupukin]] tapaamisia ja muuta luontoon liittyvää toimintaa. Kesäisin maassa järjestetään erityisen paljon eri teemoilla toimivia kesäjuhlia, mm. [[festivaali|musiikkifestivaaleja]]. Etelä-Suomessa merkittävintä vapaa-ajan matkailua ovat laivaristeilyt Ruotsiin ja Viroon Helsingistä ja Turusta. Turun ja [[Ahvenanmaa]]n välillä sijaitseva [[Saaristomeri]] on maailman suurin saaristo saarien määrässä mitattuna. Helsingissä pysähtyy vuodessa noin 260 risteilylaivaa<ref name="helsat">[http://www.portofhelsinki.fi/default.asp?docId=12525 Helsingin satama: Matkustajaliikenne]</ref> pääasiallisesti kesällä. Lisäksi oman ryhmänsä muodostavat Suomea välietappina käyttävät matkailijat, jotka jatkavat matkaa laivalla [[Tallinna]]an tai junalla [[Pietari (kaupunki)|Pietari]]in. [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] hajottua matkailu Venäjältä on kasvanut ja ajoittuu vuoden vaihteeseen.<ref>[http://www.talouselama.fi/docview.do?f_id=1115287&s=u&wtm=te-19022007 Talvituristi vaatii laatua. Talouselämä 19.2.2007] Viitattu 23.2.2007</ref>
 
−
 
 
−
== Liikenne ==
 
−
{{Pääartikkeli|[[Liikenne Suomessa]]}}
 
−
[[Kuva:Suomen rataverkko 2006.png|thumb|250px|Suomen rautatiekartta.]]
 
−
 
 
−
=== Tieliikenne ===
 
−
{{Katso myös|[[Tienumerointijärjestelmä]]}}
 
−
 
 
−
Suomen liikenneväylistä vastaa Tiehallinto. Teiden kunnossapito ja rakentaminen on kilpailutettu ja urakoitsijoina toimivat mm. Destia (entinen Tieliikelaitos), Skanska, YIT, Lemminkäinen ja Teho AS. Suomessa käytetään [[tienumerointijärjestelmä]]ä. Suomessa on 29 valtatietä suurimpien kaupunkien välillä, kantateitä jotka täydentävät valtatieverkostoa sekä seutu- ja yhdysteitä pienempien kuntien välillä. Suomi on myös osa [[Eurooppatiesopimus]]ta ja Suomessa on muutama [[Eurooppatie]]. Autoliikenne teillä on vilkkainta [[Juhannus|juhannuksen]] ja [[joulu]]n aikaan, mutta vilkastuu myös viikonloppujen edellä tai niiden jälkeen, riippuen ajasta ja tapahtumista.
 
−
 
 
−
=== Rautatieliikenne ===
 
−
{{Pääartikkeli|[[Rautatieliikenne Suomessa]]}}
 
−
 
 
−
[[Suomen rataverkko|Suomen rataverkosta]] vastaa rautatieviranomaisena toimiva, [[liikenne- ja viestintäministeriö]]n alainen [[Ratahallintokeskus]]. Suomen koko rataverkon pituus on 5&nbsp;851&nbsp;km, josta sähköistettyä 2&nbsp;619&nbsp;km. Koko verkosta liikennöityä rataa on 5&nbsp;741&nbsp;km.<ref name="rhkr">[http://www.rhk.fi/rataverkko/ Ratahallintokeskus]</ref> Toistaiseksi ainoa vakituinen liikennöitsijä valtion rataverkolla on valtionyhtiö [[VR-Yhtymä|VR]], joka omistaa suurimman osan rataverkolla liikkuvasta kalustosta, mukaan lukien myös [[Pääkaupunkiseudun lähiliikenne|pääkaupunkiseudun lähijunat]]. Ennen liikennöinnin ja radanpidon hoiti Valtionrautatiet-niminen valtion keskusvirasto, joka oli 1991–1994 [[valtion liikelaitos]], joka muutettiin vuonna 1995 Ratahallintokeskukseksi ja VR-Yhtymä Oy:ksi. Ratoja on melko kattavasti koko [[Etelä-Suomi|Etelä-Suomessa]] sekä tärkeimmillä reiteillä [[Pohjois-Suomi|Pohjois-Suomessa]] napapiirille asti. Suomen tavaraliikenteestä kulkee rautateitä pitkin noin 25&nbsp;%.<ref name="ljvr">[http://www.lvm.fi/scripts/cgiip.exe/WService=lvm/cm/pub/showdoc.p?docid=2033&menuid=119 Liikenne- ja viestintäministeriö – Rautatieliikenne]</ref>
 
−
 
 
−
=== Lentoliikenne ===
 
−
{{Katso myös|[[Suomen lentoasemat ja -paikat]]}}
 
−
[[Kuva:Helsinki-Vantaan kiitotie 33.jpg|thumb|300px|Helsinki-Vantaan lentoasema]]
 
−
 
 
−
Suomeen lentää noin 20 kansainvälistä lentoyhtiötä. Suomen valtionlentoyhtiö on [[Finnair]] (entinen Aero). Finnair operoi lentoja Suomessa muun muassa Helsinkiin, Kuopioon, Tampereelle, Ouluun sekä Rovaniemelle. Suomessa operoi myös yksityinen lentoyhtiö [[Finncomm Airlines]], joka tekee yhteistyötä Finnairin kanssa. Lisäksi Finnairin omistuksessa oleva Aero ([[Aero Airlines]]) liikennöi lyhimpiä reittejä Suomessa. Suomessa on 28 lentoasemaa, joista suurin on [[Vantaa]]lla sijaitseva [[Helsinki-Vantaan lentoasema]]. Tavaraliikenteen osalta, 14&nbsp;% Suomen viennistä kulkee lentoteitse.<ref name="ljvl">[http://www.lvm.fi/scripts/cgiip.exe/WService=lvm/cm/pub/showdoc.p?docid=2035&menuid=121 Liikenne- ja viestintäministeriö – Ilmailu]</ref>
 
−
 
 
−
=== Laivaliikenne ===
 
−
 
 
−
Meriliikenne on tärkeä osa Suomen ulkomaankauppaa, sillä meriteitse kulkee jopa 90&nbsp;% maan viennistä ja 70&nbsp;% tuonnista.<ref name="ljv">[http://www.lvm.fi/scripts/cgiip.exe/WService=lvm/cm/pub/showdoc.p?docid=2034&menuid=120 Liikenne- ja viestintäministeriö – Merenkulku]</ref> Matkustajalaivayhtiöistä suurimmat, jotka liikennöivät Helsinkiin, ovat [[Viking Line]] ja virolainen [[Tallink]] (johon myös [[Silja Line]] nykyään kuuluu). Lisäksi Suomesta liikennöivät muun muassa välillä Vaasa&ndash;Uumaja [[RG Line]], välillä Helsinki&ndash;Tallinna [[Eckerö line]], sekä välillä Maarianhamina&ndash;Tukholma [[Birka Line]]. Laivaliikenteestä tekee erittäin suosittua [[tax-free]]-myynti, joka tarkoittaa verovapaiden tuotteiden myyntiä. Tämä tekee tuotteista halvempia, kuin "maista" ostetut. Tax-free-myymälöissä myydään lähinnä alkoholituotteita, juotavia, karkkeja sekä leluja.
 
−
 
 
−
Suomessa liikenne- ja viestintäministeriön alaisuudessa toimiva [[Merenkulkulaitos]] vastaa vesiliikenteen toimimisen edellytysten täyttymisestä. Sen vastuualuetta ovat väylänpito, merikartoitus, talvimerenkulku, meriliikenteen ohjaus ja meriturvallisuus.
 
−
 
 
−
== Väestö ==
 
−
{{Pääartikkeli|[[Suomen väestö]]}}
 
−
 
 
−
{{Valtion väestötiedot|
 
−
|vuosi=2007<ref name="cia">{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=Finland | Ajankohta=päivitetty 31. toukokuuta 2007 | Osoite=https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/geos/fi.html | Julkaisija=CIA - The World Factbook | Luettu=13. kesäkuuta 2007 | Kieli= {{en}} }}</ref>
 
−
|0_14=16,9
 
−
|15_64=66,7
 
−
|yli 64=16,4
 
−
|mediaani-ikä=41,6
 
−
|väestönkasvu=0,127
 
−
|syntyvyys=10,42
 
−
|kuolleisuus=9,93
 
−
|maahanmuuttonopeus=0,78
 
−
|eliniänodote-ka=78,66
 
−
|eliniänodote-miehet=75,15
 
−
|eliniänodote-naiset=82,31
 
−
|lapsikuolleisuus=3,52
 
−
|hiv=<0,1
 
−
|lukutaito=100
 
−
}}
 
−
 
 
−
Suomessa asuu noin 5,3 miljoonaa ihmistä. Asukastiheys on suhteellisen alhainen, noin 15 ihmistä neliökilometrillä. Yli kolmannes Suomen alueesta on pohjoisen [[napapiiri]]n pohjoispuolella, jossa asuu valtaosa Suomen saamelaisista. Suurin osa väestöstä elää etelässä, noin miljoona [[Pääkaupunkiseutu|pääkaupunkiseudulla]]. Muuttoliike kaupunkialueille on ollut selkeä suuntaus, joka edelleen keskittää asumista suurimpien kasvukeskusten ympärille. Suomi kaupungistui verrattain myöhään, minkä seurauksena väestörakenteen kaupungistumisen odotetaan jatkuvan vielä vuosikymmeniä.
 
−
 
 
−
Suomeen muuttaneiden osuus väestöstä on EU-maiden pienimpiä, vaikka se onkin noussut merkittävästi viimeisen 20 vuoden aikana. Vain noin kaksi prosenttia maassa asuvista ihmisistä on muiden maiden kansalaisia. Pääosa tästä joukosta asuu [[pääkaupunkiseutu|pääkaupunkiseudulla]] ja muissa suurissa kaupungeissa. Suomesta muutetaan eniten [[Pohjoismaat|Pohjoismaihin]], muuhun [[Eurooppa]]an, [[Yhdysvallat|Yhdysvaltoihin]] ja [[Aasia]]an.
 
−
 
 
−
=== Väestöryhmät ===
 
−
 
 
−
Väestö kansalaisuuden mukaan 31.12.2006. Suomen väestöstä oli ulkomaiden kansalaisia 2,31&nbsp;%. Väestöstä 3,5&nbsp;% oli ulkomailla syntyneitä.
 
−
*[[suomalaiset]] 97,69&nbsp;% (5&nbsp;155&nbsp;216)
 
−
*[[venäläiset]] 0,48&nbsp;% (25&nbsp;326)
 
−
*[[virolaiset]] 0,33&nbsp;% (17&nbsp;599)
 
−
*[[ruotsalaiset]] 0,16&nbsp;% (8&nbsp;265)<ref name="vaesto2006" />
 
−
 
 
−
Suomen [[Vähemmistöryhmä|vähemmistöryhmistä]] suurimmat ovat [[suomenruotsalaiset]], [[romanit]] ja [[saamelaiset]].
 
−
 
 
−
=== Kielet ===
 
−
{{pääartikkeli|[[Suomen kielipolitiikka]]}}
 
−
 
 
−
Suomen perustuslain mukaan maan kansalliskielet ovat [[suomen kieli|suomi]] ja [[ruotsin kieli|ruotsi]].<ref>Suomen perustuslaki 11.6.1999/731 2 luku 17 § 1 mom.</ref> Suomea puhuu äidinkielenään 91,7&nbsp;% ja ruotsia 5,5&nbsp;% väestöstä. Suomi on Viron ja [[Unkari]]n ohella yksi kolmesta itsenäisestä valtiosta, jonka valtakieli on [[uralilaiset kielet|suomalais-ugrilainen]]. Ruotsinkielinen väestö on keskittynyt etelärannikolle ja [[Pohjanmaa]]n rannikkoseudulle sekä [[Ahvenanmaa]]lle. Muita Suomessa perinteisesti puhuttuja vähemmistökieliä ovat kolme [[saame]]laiskieltä: [[inarinsaame]], [[pohjoissaame]] ja [[koltta]] (äidinkielenä yhteensä noin 1&nbsp;750:llä) sekä fennoromani, tataari ja [[suomalainen viittomakieli]]. Saamelaisten sekä romanien ja muiden ryhmien oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan on turvattu [[Suomen perustuslaki|perustuslaissa]], mutta viralliseksi vähemmistökieleksi luetaan yleensä vain saamen kieli. Vironkielisiksi katsotaan vain 1900-luvun loppupuolelta lähtien maahan Virosta muuttaneet vironkieliset asukkaat. [[venäjän kieli|Venäjänkielisiä]] Suomessa on asunut [[autonomian aika|autonomian ajalla]] enimmillään noin 50&nbsp;000, 2000-luvun alussa noin 35&nbsp;000 – enimmäkseen 1990-luvulla alkaneen muuttoliikkeen matkassa tulleina. Kasvaneen maahanmuuton seurauksena Suomessa ainakin 23 kielellä on yli 1&nbsp;000 puhujaa.
 
−
[[Kuva:Vaestonkeskittyminen suomessa.png|thumb|Suomen väestön pääosa on keskittynyt verrattain pienelle alueelle maan pinta-alasta. Kuvassa korostetulla alueella asuu suomalaisista 62% eli 3 250 786 asukasta. Mukana ovat Etelä-Suomen lääni, Pirkanmaa, Varsinais-Suomi sekä Satakunta.]]
 
−
 
 
−
==== Väestö kielen mukaan ====
 
−
 
 
−
20 suurinta ryhmää 31.12.2005. Suomalainen viittomakieli lisätty 19.12.2006:<ref>[http://pxweb2.stat.fi/Dialog/varval.asp?ma=005_vaerak_002_1990_001&ti=Kieli+i%E4n+ja+sukupuolen+mukaan+maakunnittain+1990%2D2005&path=../Database/V%E4est%F6/V%E4est%F6rakenne/&lang=3 Tilastokeskus]</ref>
 
−
{| class="prettytable" width=500
 
−
|-
 
−
|align="right"|'''Sija'''
 
−
|'''Kieli'''
 
−
|align="right"|'''Puhujamäärä'''
 
−
|align="right"|'''Sija'''
 
−
|'''Kieli'''
 
−
|align="right"|'''Puhujamäärä'''
 
−
|-
 
−
|align="right"|1.
 
−
|[[suomen kieli|suomi]]
 
−
|align="right"|4&nbsp;819&nbsp;819
 
−
|align="right"|11.
 
−
|[[suomalainen viittomakieli]]
 
−
|align="right"|5&nbsp;000
 
−
|-
 
−
|align="right"|2.
 
−
|[[ruotsin kieli|ruotsi]]
 
−
|align="right"|289&nbsp;675
 
−
|align="right"|12.
 
−
|[[vietnamin kieli|vietnam]]
 
−
|align="right"|4&nbsp;202
 
−
|-
 
−
|align="right"|3.
 
−
|[[venäjän kieli|venäjä]]
 
−
|align="right"|39&nbsp;653
 
−
|align="right"|13.
 
−
|[[saksan kieli|saksa]]
 
−
|align="right"|4&nbsp;114
 
−
|-
 
−
|align="right"|4.
 
−
|[[viron kieli|viro]]
 
−
|align="right"|15&nbsp;336
 
−
|align="right"|14.
 
−
|[[turkin kieli|turkki]]
 
−
|align="right"|3&nbsp;595
 
−
|-
 
−
|align="right"|5.
 
−
|[[englannin kieli|englanti]]
 
−
|align="right"|8&nbsp;928
 
−
|align="right"|15.
 
−
|[[persian kieli|persia]]
 
−
|align="right"|3&nbsp;165
 
−
|-
 
−
|align="right"|6.
 
−
|[[somalin kieli|somali]]
 
−
|align="right"|8&nbsp;593
 
−
|align="right"|16.
 
−
|[[thain kieli|thai]]
 
−
|align="right"|3&nbsp;033
 
−
|-
 
−
|align="right"|7.
 
−
|[[arabian kieli|arabia]]
 
−
|align="right"|7&nbsp;117
 
−
|align="right"|17.
 
−
|[[espanjan kieli|espanja]]
 
−
|align="right"|2&nbsp;937
 
−
|-
 
−
|align="right"|8.
 
−
|[[kurdi]]
 
−
|align="right"|5&nbsp;123
 
−
|align="right"|18.
 
−
|[[ranskan kieli|ranska]]
 
−
|align="right"|2&nbsp;071
 
−
|-
 
−
|align="right"|9.
 
−
|[[albanian kieli|albania]]
 
−
|align="right"|5&nbsp;076
 
−
|align="right"|19.
 
−
|[[saamelaiskielet|saame]]
 
−
|align="right"|1&nbsp;752
 
−
|-
 
−
|align="right"|10.
 
−
|[[kiinan kieli|kiina]]
 
−
|align="right"|4&nbsp;613
 
−
|align="right"|20.
 
−
|[[puolan kieli|puola]]
 
−
|align="right"|1&nbsp;445
 
−
|-
 
−
|}
 
−
 
 
−
=== Uskonnot ===
 
−
{{Katso myös|[[Luettelo Suomen rekisteröidyistä uskonnollisista yhdyskunnista|Suomen rekisteröidyt uskonnolliset yhdyskunnat]]}}
 
−
 
 
−
{{#switch: {{Rand|11|{{#time:z}}|113}}
 
−
| 4 = [[Kuva:Orthodox Church of Tampere.jpg|200px|thumb|[[Tampereen ortodoksinen kirkko]]. Idän kirkko on vaikuttanut Suomessa suunnilleen yhtä kauan kuin läntinenkin.]]
 
−
| 5 = [[Kuva:Uspenski Cathedral Helsinki.jpg|200px|thumb|Helsingin [[Uspenskin katedraali]] on Suomen tunnetuin ortodoksinen kirkkorakennus]]
 
−
| 6 = [[Kuva:Uspenski Cathedral iconostasis.jpg|200px|thumb|[[Uspenskin katedraali]]n [[ikonostaasi]]. Ortodoksinen kirkko on säilyttänyt alkuperäistä värikkyyttään ja koristeellisuuttaan enemmän kuin [[uskonpuhdistus|uskonpuhdistuksen]] läpikäynyt läntinen kirkko]]
 
−
| 7 = [[Kuva:Lohjan Pyhän Laurin kirkko maaliskuussa 2007.jpg|thumb|200px||[[Lohjan kirkko]]. Ei ole täyttä varmuutta, milloin tämän kaltaisia, [[Lounais-Suomi|Lounais-Suomessa]] tyypillisimpiä harmaakivikirkkoja alettiin rakentaa. Aivan ensimmäiset kirkkorakennukset lienevät olleet puisia.]]
 
−
| 8 = [[Kuva:Church.20051224 PM.hollola of finland.ojp.jpg|thumb|200px||[[Hollolan kirkko]]. Ei ole täyttä varmuutta, milloin tämän kaltaisia, [[Lounais-Suomi|Lounais-Suomessa]] tyypillisimpiä harmaakivikirkkoja alettiin rakentaa. Aivan ensimmäiset kirkkorakennukset lienevät olleet puisia.]]
 
−
| 9 = [[Kuva:Turun Tuomiokirkko.jpg|thumb|200px|[[Turun tuomiokirkko]]]]
 
−
| 10 = [[Kuva:Porvoon Tuomiokirkko.jpg|200px|thumb|Historiallisesti arvokas [[Porvoon tuomiokirkko]] ennen tuhopolttoa toukokuussa 2006. Kirkko korjataan entiseen asuunsa.]]
 
−
}}
 
−
Kristinusko saapui Suomeen 1000-luvulta lähtien, mutta maaseudun kansanuskossa säilyi esikristilliseltä ajalta juontuvia piirteitä 1800-luvulle saakka. Nykypäivän suomalaisten valtaosan arkipäivässä uskonnot eivät ole merkittävässä roolissa, mutta silti 81,7&nbsp;% kansasta kuuluu [[Suomen evankelis-luterilainen kirkko|evankelis-luterilaiseen kirkkoon]].<ref>{{Verkkoviite | Tekijä=Suomen evankelis-luterilainen kirkko | Nimeke=Kirkkoon kuuluu lähes 82 prosenttia suomalaisista | Ajankohta= | Osoite=http://evl.fi/EVLUutiset.nsf/Documents/1C34395412FF53A5C22573C4003F4A9E?OpenDocument&lang=FI | Julkaisija= | Luettu= 2.1.2008 | Kieli=  }}</ref> Suomen perustuslaissa ja valtiosäädännössä luterilaisella kirkolla on erityisasema, mutta se ei ole virallinen valtionuskonto ja uskonnonvapaus eli mahdollisuus muiden uskontojen harjoittamiseen on turvattu lailla. Toiseksi suurin kirkkokunta on [[Suomen ortodoksinen kirkko|ortodoksinen kirkko]], johon kuuluvia on noin 1,1&nbsp;%. Väestöstä noin 15&nbsp;% on uskontokuntiin kuulumattomia.<ref>[http://tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html Tilastokeskus: Suomi lukuina]</ref>
 
−
 
 
−
Muut yli tuhannen jäsenen uskonnolliset yhdyskunnat 31. joulukuuta 2006 olivat<ref>[http://www.vaestorekisterikeskus.fi/vrk/files.nsf/files/BA725014CB2B438DC22573100026CD39/$file/rekuskonnolliset_yhd_31122006_web.htm Väestörekisterikeskus: Rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien jäsenmäärät]</ref>
 
−
# [[Jehovan todistajat]] 18&nbsp;186
 
−
# [[Suomen Vapaakirkko]] 13&nbsp;718
 
−
# [[Katolinen kirkko Suomessa]] 8&nbsp;730
 
−
# [[Suomen Adventtikirkko]] 3&nbsp;949
 
−
# [[Mormonismi|Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen
 
−
Kristuksen Kirkko]] 3&nbsp;254
 
−
# [[Suomen Helluntaikirkko]] 2&nbsp;320
 
−
# [[Suomen baptistiyhdyskunta]] 1&nbsp;511
 
−
# [[Ortodoksinen Pyhän Nikolauksen seurakunta]] 1&nbsp;453
 
−
# [[Islam|Helsinki Islam Keskus]] 1&nbsp;251
 
−
# [[Juutalaisuus|Helsingin juutalainen seurakunta]] 1&nbsp;069
 
−
 
 
−
=== Terveys ===
 
−
 
 
−
Suomen terveydenhuolto vastaa [[Euroopan unioni]]n keskitasoa. Kaikille yhteistä terveydenhuoltoa on tarjolla, minkä lisäksi on laajaa ennalta ehkäisevää terveysvalistusta. Odottaville äideille on tarjolla ilmainen terveydenhuolto ja "äitiyspakkaus", joka sisältää joko rahaa tai vauvan perustarvikkeita kuten vaatteita, vaippoja, tuttipulloja (25&nbsp;% perheistä valitsee rahan.<ref name="äp">[http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/130302123032PB?OpenDocument Kelan tiedote: "Äitiyspakkauksen arvostus pysyy korkealla"]</ref> Perheet, joissa on alle 17-vuotiaita lapsia, saavat myös avustuksia valtiolta. Lapset saavat ilmaisen terveyden- ja hammashuollon 18 vuoden ikään saakka.
 
−
 
 
−
=== Suurimpia kuntia ===
 
−
{{Katso myös|[[Luettelo Suomen kaupungeista]]}}
 
−
 
 
−
Suomen suurimmat kunnat 31. lokakuuta 2007.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.vaestorekisterikeskus.fi/vrk/files.nsf/files/8A2A752D27F84A6FC2257391003A9C0B/$file/071031.htm | Nimeke = Kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 5.12.2007 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Väestörekisterikeskus | Viitattu = 5.12.2007 | Kieli = }}</ref>
 
−
 
 
−
{| class="prettytable" width=500
 
−
|-
 
−
|align="left"|'''Sija'''
 
−
|'''Kaupunki'''
 
−
|align="left"|'''Asukasluku'''
 
−
|align="left"|'''Sija'''
 
−
|'''Kaupunki'''
 
−
|align="left"|'''Asukasluku'''
 
−
|-
 
−
|align="left"|1.
 
−
|[[Helsinki]]
 
−
|align="left"|568&nbsp;146
 
−
|align="left"|11.
 
−
|[[Lappeenranta]]
 
−
|align="left"|59&nbsp;339
 
−
|-
 
−
|align="left"|2.
 
−
|[[Espoo]]
 
−
|align="left"|237&nbsp;581
 
−
|align="left"|12.
 
−
|[[Rovaniemi]]
 
−
|align="left"|58&nbsp;785
 
−
|-
 
−
|align="left"|3.
 
−
|[[Tampere]]
 
−
|align="left"|207&nbsp;697
 
−
|align="left"|13.
 
−
|[[Vaasa]]
 
−
|align="left"|58&nbsp;029
 
−
|-
 
−
|align="left"|4.
 
−
|[[Vantaa]]
 
−
|align="left"|192&nbsp;226
 
−
|align="left"|14.
 
−
|[[Joensuu]]
 
−
|align="left"|57&nbsp;713
 
−
|-
 
−
|align="left"|5.
 
−
|[[Turku]]
 
−
|align="left"|175&nbsp;642
 
−
|align="left"|15.
 
−
|[[Kotka (kaupunki)|Kotka]]
 
−
|align="left"|54&nbsp;626
 
−
|-
 
−
|align="left"|6.
 
−
|[[Oulu]]
 
−
|align="left"|131&nbsp;228
 
−
|align="left"|16.
 
−
|[[Mikkeli]]
 
−
|align="left"|48&nbsp;832
 
−
|-
 
−
|align="left"|7.
 
−
|[[Lahti]]
 
−
|align="left"|99&nbsp;236
 
−
|align="left"|17.
 
−
|[[Hämeenlinna]]
 
−
|align="left"|48&nbsp;328
 
−
|-
 
−
|align="left"|8.
 
−
|[[Kuopio]]
 
−
|align="left"|91&nbsp;350
 
−
|align="left"|18.
 
−
|[[Porvoo]]
 
−
|align="left"|47&nbsp;753
 
−
|-
 
−
|align="left"|9.
 
−
|[[Jyväskylä]]
 
−
|align="left"|85&nbsp;268
 
−
|align="left"|19.
 
−
|[[Hyvinkää]]
 
−
|align="left"|44&nbsp;640
 
−
|-
 
−
|align="left"|10.
 
−
|[[Pori]]
 
−
|align="left"|76&nbsp;203
 
−
|align="left"|20.
 
−
|[[Nurmijärvi]]
 
−
|align="left"|38&nbsp;559
 
−
|-
 
−
|}
 
−
 
 
−
== Koulutus ==
 
−
{{pääartikkeli|[[Koulutus Suomessa]]}}
 
−
[[Kuva:Helsingin yliopiston päärakennus 2.jpg|250px|thumb|Helsingin yliopiston päärakennus.]]
 
−
 
 
−
Suomessa on lainsäädännöllinen oppivelvollisuus 7&ndash;16-vuotiaille. Suurin osa aloittaa seitsemän vuoden iässä tyypillisesti yhdeksänvuotisen [[peruskoulu]]n. Peruskoulutuksen jälkeen nuorten suosituimmat toisen asteen koulutusvalinnat ovat ammatillinen perustutkinto ja [[lukio]] , joiden suorittaminen kestää yleensä 2–4 vuotta. Kunnat hallitsevat alueensa peruskouluja, lukioita ja osaa ammatillisista oppilaitoksista.<ref>[http://www.kunnat.net/k_peruslistasivu.asp?path=1;29;351;9184 Kunnat.net: Ammatillinen koulutus]</ref>
 
−
 
 
−
Korkeakoulujärjestelmä jakautuu [[yliopisto]]ihin ja [[ammattikorkeakoulu]]ihin samaan tapaan kuin Saksassa. Yliopistojen tehtävänä on omien alojensa ylin opetus ja tutkimus. Ammatillisesti suuntautunutta koulutusta annetaan lisäksi [[ammattikorkeakoulu]]issa, jotka ovat kuntien ja yksityisten säätiöiden omistamia. Korkeakoulujen rahoitus määräytyy opetusministeriön kanssa tehdyillä tulossopimuksilla, joissa määritetään korkeakoulun tutkintotavoitteet. Tutkimusta korkeakoulut tekevät pääasiassa [[Suomen akatemia]]n ja [[Teknologian kehittämiskeskus|Teknologian kehittämiskeskuksen]] myöntämällä rahoituksella. Korkeakoulujärjestelmä on hajautettu alueellisesti, jotta voitaisiin taata koulutuksen tasa-arvoinen saanti maan eri osissa.
 
−
 
 
−
Korkeakoulujen opetuskieli on pääasiallisesti suomi, mutta ruotsinkielisen väestönosan tarpeisiin järjestetään myös ruotsinkielistä yliopisto- ja ammattikorkeakoulutusta. Kansainvälistymisen myötä käytännössä kaikki korkeakoulut tarjoavat opetusta myös vierailla kielillä, pääasiassa englanniksi. Henkilökuntaa on opiskelijaa kohti kansainvälisesti vähän. Opetus on ilmaista yliopistotasolle saakka, ja lisäksi opiskelijat saavat [[Opintotuki|opintotukena]] opintorahaa, asumistukea sekä valtion takaamaa lainaa. Korkeakoulututkinnon suorittavien osuus ikäluokasta on kansainvälisesti katsoen korkea. Pääasiallisena tutkintona yliopistoissa on [[maisteri]]n tai [[ylempi korkeakoulututkinto]], ammattikorkeakouluissa puolestaan [[ammattikorkeakoulututkinto]], joka rinnastetaan useimmissa yhteyksissä [[alempi korkeakoulututkinto|alempaan korkeakoulututkintoon]]. Keskeytysprosentit vaihtelevat voimakkaasti aloittain. Yleisintä keskeyttäminen on yliopistoissa humanistisella ja luonnontieteellisellä alalla, ammattikorkeakouluissa puolestaan tekniikan alalla. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaminen vie keskimäärin 5,1 vuotta tehollista työaikaa, mutta opiskelijoiden työnteko pidentää opintoihin kuluvaa kokonaisaikaa.<ref>[http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2003/liitteet/opm_146_tr27.pdf?lang=fi Korkeakoulujen opintoaikojen lyhentämisen toimenpideohjelma. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2003:27] Viitattu 23.2.2007]</ref>
 
−
 
 
−
Suurin osa [[peruskoulu]]n käyneistä suomalaisista osaa hyvin [[Englannin kieli|englannin kieltä]] ja hieman [[ruotsin kieli|ruotsia]]. [[Suomen kieli|Suomea]] ja [[Ruotsin kieli|ruotsia]] opetetaan kaikille suomalaisille äidinkielenä tai vieraana kielenä. Lisäksi [[Saksan kieli|saksaa]] on opiskeltu lukioissa melko yleisesti. Suomen 15-vuotiaiden koululaisten saamien pisteiden keskiarvot olivat [[Hongkong]]in, [[Japani]]n ja [[Etelä-Korea]]n ohella yksiä korkeimmista eräässä [[PISA]]-tutkimuksessa. Suomalaisten menestystä PISA-kokeissa on selitetty kansallisella vuonna 1996 käynnistetyllä ''luonnontieteet ja matematiikka'' -ohjelmalla (LUMA), heikoimpienkin koululaisten hyvillä suorituksilla ja tasa-arvoisuudella koulutuksessa perheen sosioekonomisesta taustasta huolimatta.<ref>[http://ktl.jyu.fi/arkisto/publications/ierpd056.htm The Finnish Success in PISA - And Some Reasons Behind It] (jyu.fi; PDF)</ref> Suomalaisista yliopistoista kansainvälisissä vertailuissa parhaiten on menestynyt [[Helsingin yliopisto]], joka erään arvion mukaan on maailman 76. paras yliopisto.<ref>[http://ed.sjtu.edu.cn/rank/2005/ARWU2005_Top100.htm Top 500 World Universities]</ref>
 
−
 
 
−
Vuosittain yli 40 % Suomen työvoimasta osallistuu epämuodolliseen työhön liittyvään koulutukseen tai harjoitteluun. Tämä vastaa monia teollisuusmaita kuten Tanska ja Yhdysvallat.
 
−
 
 
−
== Kulttuuri ==
 
−
[[Kuva:Smoke sauna.JPG|thumb|250px|right|[[Savusauna]] [[Enonkoski|Enonkoskella]]. Saunominen on merkittävä alkuperäisväestön perinteen muoto.]]
 
−
 
 
−
<!--{{Pääartikkeli|[[Suomen kulttuuri]]}}-->
 
−
Laajassa mielessä Suomi on ollut lähes koko historiansa ajan läntisen sivistyksen piirissä. Kulttuuriin on keskeisesti vaikuttanut läntinen kristillinen perinne katolisessa ja protestanttisessa muodossaan.
 
−
 
 
−
Suomalainen kulttuuri sai vanhastaan vaikutteita varsinkin Saksasta sekä Ruotsista, jonka osa Suomi oli noin 700 vuotta. Itä-Suomen ja Karjalan alueille tuli jo varhain vaikutusta myös venäläis-ortodoksiselta kulttuurialueelta. Myöhemmin suomalaiseen kulttuuriin on vaikuttanut voimakkaasti [[Yhdysvallat| yhdysvaltalainen]] ja kansainvälinen populaarikulttuuri. Suomalaiset itse luonnostelevat kulttuuriaan usein mielellään esimerkiksi [[sauna]]lla, [[sisu]]lla ja luonnonläheisyydellä.
 
−
 
 
−
Suomalaisessa kulttuurissa on ollut jakoja maantieteellisesti ja väestöryhmittäin, mutta kulttuurit ovat sittemmin voimakkaasti sulautuneet. Esimerkiksi alueittaiset [[murre]]-erot ovat edelleen havaittavissa. Vähemmistöt ylläpitävät omia kulttuurisia piirteitään, huomattavina saamelaisten, romanien ja suomenruotsalaisten alakulttuurit. Koska maan kaupungistuminen on myöhäistä perua, suurella osalla suomalaista on sidos maaseutuun ja syrjäisiin asuinkeskuksiin. Suurempiin asutuskeskuksiin muuttaneet suomalaiset esimerkiksi viettävät usein vapaa-aikaa maaseudulla, erityisesti vesistöjen äärellä.
 
−
 
 
−
=== Viestimet ===
 
−
{{Katso myös|[[Luettelo Suomen sanomalehdistä]], [[luettelo Suomessa näkyvistä televisiokanavista]]}}
 
−
 
 
−
Suomessa toimii noin 200 uutislehteä ja 320 aikakauslehteä, sekä useita televisio- ja radiokanavia.<ref name="viestimet">[http://virtual.finland.fi/netcomm/news/showarticle.asp?intNWSAID=27113 Virtual Finland – The Finnish Media: outlets increase, audiences diversify ]</ref> Suomen luetuin päivälehti on [[Helsingin Sanomat]], jonka levikki vuonna 2006 oli 426&nbsp;117.<ref>[http://www.levikintarkastus.fi/levikintarkastus/tilastot.php Levikintarkastus Oy: Levikkitilastot]</ref> Lehdellä on keskimäärin 1&nbsp;046&nbsp;000 lukijaa.<ref>[http://www.levikintarkastus.fi/mediatutkimus/lukijamaarat.php Levikintarkastus Oy: KMT Lukijamäärät]</ref> Helsingin Sanomien julkaisija [[SanomaWSOY]] on pohjoismaiden johtava viestintäkonserni, jonka muita Suomessa julkaisemia sanomalehtiä ovat [[Ilta-Sanomat]] ja [[Taloussanomat]]. Toinen Suomen journalismin merkittävimmistä tekijöistä, [[Alma Media]], julkaisee yli 30 sanomalehteä, mukaan lukien [[Aamulehti]], [[Iltalehti]] ja [[Kauppalehti]].
 
−
 
 
−
Suomen katsotuin [[kaupallinen televisiokanava]] on vuonna 1957 perustettu, nykyisin ruotsalaisen [[Nordic Broadcasting]]in omistuksessa oleva [[MTV3]]. Suomessa, kuten monissa Euroopan maissa, television käyttö on maksullista. Laskutuksen hoitaa Viestintävirasto, ja televisiomaksut käytetään valtiollisen viestintäyhtiö [[Yleisradio]]n toiminnan kustantamiseen. Suomen kuunnelluin radiokanava on Yleisradion tuottama [[Radio Suomi]], joka koostuu 20 maakuntaradiosta sekä valtakunnallista ohjelmaa lähettävästä kanavatoimituksesta. Suosituin kaupallinen radiokanava on pääosin Alma Median omistama [[Radio Nova]].
 
−
 
 
−
=== Kirjallisuus ===
 
−
{{Pääartikkeli|[[Suomen kirjallisuus]]}}
 
−
[[Kuva:Aleksis Kivi.jpg|thumb|140px|left|Suomen kansalliskirjailija [[Aleksis Kivi]].]]
 
−
 
 
−
Suomessa on kirjoitettu suomenkielisiä kirjoja kirjakielen luomisesta ja käyttöönotosta 1500-luvulta lähtien, 1800-luvulle asti tosin lähinnä vain virsiä ja muuta uskonnollista kirjallisuutta sekä lakitekstejä. Maan kansallisrunoilija on [[Johan Ludvig Runeberg]], jonka tunnetuin teos on ''[[Vänrikki Stoolin tarinat]]''. Suomen kansalliseepoksen ''[[Kalevala]]n'' koonnut [[Elias Lönnrot]] eli kuitenkin 1800-luvulla, ja aloitti näihin aikoihin suomenkielisen kirjallisuuden perinteen kokoamalla kirjan karjalaisista kansallislauluista. Suomenkielisen romaanikirjallisuuden perustaja oli [[Aleksis Kivi]] vuonna [[1870]] ilmestyneellä ''[[Seitsemän veljestä|Seitsemällä veljeksellään]]''. Häntä seurasivat muun muassa [[Juhani Aho]] ja yhteiskunnallisiin epäkohtiin huomionsa keskittänyt [[Minna Canth]]. Lyriikan puolella [[Eino Leino]] kehitti kalevalaisvaikutteista, kansallisromanttista tyyliä. [[Frans Eemil Sillanpää|F. E. Sillanpää]] sai [[Nobelin kirjallisuuspalkinto|Nobelin kirjallisuuspalkinnon]] vuonna 1939 etenkin maaseutuväestön kuvauksistaan. Toisen maailmansodan jälkeen [[Mika Waltari]]n ja [[Tove Jansson]]in kirjat tulivat hyvin suosituiksi myös ulkomailla.
 
−
 
 
−
Ruotsinkielisessä runoudessa vuosisadan alkupuolen modernistit, kuten [[Edith Södergran]] ja [[Elmer Diktonius]] saavuttivat kansainvälistäkin huomiota. Suomenkielinen lyriikka siirtyi modernismiin sotien jälkeen tärkeimpinä niminään muun muassa [[Paavo Haavikko]] ja myöhemmin [[Pentti Saarikoski]]. [[Väinö Linna]] kuvasi kansakunnan kohtalonvuosia uusista näkökulmista romaaneissaan ''[[Tuntematon sotilas]]'' ja ''[[Täällä Pohjantähden alla]]''. Nykykirjailijoista tunnettuja ovat muun muassa humoristit [[Arto Paasilinna]], [[Jari Tervo]], [[Veikko Huovinen]] ja [[Kari Hotakainen]] sekä lukuisat kotimaiset [[dekkari]]stit kuten [[Ilkka Remes]]. Myös historialliset romaanit ovat Suomessa suosittu tyylilaji, jota edustavat esimerkiksi [[Kaari Utrio]] ja [[Laila Hirvisaari]] (ent. Hietamies).
 
−
 
 
−
=== Musiikki ===
 
−
{{Pääartikkeli|[[Suomalainen musiikki]]}}
 
−
 
 
−
Suomen kansallislaulu on [[Maamme]]-laulu, jonka on säveltänyt [[Fredrik Pacius]]. Sama sävel on käytössä myös [[Viro]]n ja [[Namibia]]n kansallislaulussa. Suomen kansallissäveltäjä on [[Jean Sibelius]], jonka suomalaisille tunnetuin sävellys on [[Finlandia (sävelruno)|Finlandia]]. Suomea on kutsuttu ''"[[taidemusiikki|taidemusiikin]] suurvallaksi"'', koska toisen maailmansodan jälkeen rakennetun [[musiikkiopisto]]- ja [[konservatorio]]-järjestelmän avulla Suomesta on tullut väkilukuun suhteutettuna suuri määrä maailmanluokan [[kapellimestari|kapellimestareita]] kuten [[Esa-Pekka Salonen]], [[Osmo Vänskä]] ja [[Mikko Franck]]; [[ooppera]]laulajia kuten [[Karita Mattila]], [[Soile Isokoski]], [[Martti Talvela]] ja [[Matti Salminen]], [[Olli Mustonen|Olli Mustosen]] ja [[Pekka Kuusisto]]n kaltaisia solisteja ja säveltäjiä kuten [[Einojuhani Rautavaara]], [[Magnus Lindberg]] ja [[Kaija Saariaho]].
 
−
 
 
−
[[Taidemusiikki|Taidemusiikin]] juuret Suomessa eivät ole niin syvät kuin esimerkiksi Keski-Euroopan maissa ja [[renessanssin musiikki|renessanssin]] ja [[barokkimusiikki|barokin]] ajalta ei tunneta suomalaisia säveltäjiä. Musiikkielämä alkoi syntyä vasta [[Klassismin musiikki|wieniläisklassismin]] lopulla: muun muassa Turun Soitannollinen Seura -seura perustettiin vuonna [[1790]]. Tämän aikakauden merkittävin säveltäjä oli [[Bernhard Henrik Crusell]]. Varhaisromantiikan ajan keskeinen vaikuttaja oli nykyisin "Suomen musiikin isäksi" nimitetty saksalaissyntyinen [[Fredrik Pacius]], joka toimi Helsingin yliopistossa musiikinopettajana. 1800-luvun puolesta välistä aina toiseen maailmansotaan asti keskeinen Suomen taidemusiikin tyylisuunta oli [[romantiikka|myöhäisromantiikka]] ja etenkin kansallisromantiikka, jonka keulahahmo oli [[Jean Sibelius]]. Kansainvälisestikin laajalti tunnetun Sibeliuksen vaikutus Suomen musiikkielämään oli mittava. Ensimmäiset suomalaiset [[modernismi|modernisti]]t, muun muassa [[impressionismi]]sta ja [[ekspressionismi]]sta vaikutteita saaneet [[Väinö Raitio]] (1891–1945) ja [[Aarre Merikanto]] ilmaantuivat musiikkielämään jo 1920-luvulla, mutta heidän modernisminsa ei kuitenkaan horjuttanut romantiikan valta-asemaa.
 
−
 
 
−
1950-luvulla modernismi rantautui Suomeen toden teolla niin sanotun modernismin toisen aallon myötä, jossa siirryttiin jo [[12-säveljärjestelmä]]än ja muihin uusiin sävellystekniikoihin. Ensimmäisiä suomalaisia kaksitoistasäveljärjestelmää käyttäneitä säveltäjiä oli [[Erik Bergman]]. 1950-luvulla käytettiin myös [[sarjallisuus|sarjallisuutta]] ja sointi- ja kenttätekniikoita. 1970-luvulla alkoi suomalaisen [[ooppera]]n renessanssi [[Aulis Sallinen|Aulis Sallisen]] ja [[Joonas Kokkonen|Joonas Kokkosen]] sointimaailmaltaan perinteisten, niin sanottujen [[karvalakkiooppera|karvalakkioopperoiden]] myötä, mutta toisaalta nuoret säveltäjät ja muusikot toivat eurooppalaista radikaalia modernismia Suomeen muun muassa [[Korvat auki]] -yhdistyksen piirissä. Monet näistä 1970-luvun nuorista radikaaleista, kuten [[Kaija Saariaho]], [[Magnus Lindberg]] ja [[Esa-Pekka Salonen]] ovat nousseet kansainväliseen kuuluisuuteen 1980- ja 1990-lukujen aikana. Jean Sibelius on Suomen kuuluisin säveltäjä.
 
−
 
 
−
Populaarimusiikkiin syntyi käsite [[suomirock]], jonka tunnetuimpia edustajia ovat muun muassa [[Juice Leskinen]], [[Dingo (yhtye)|Dingo]], [[Hurriganes]] ja [[Eppu Normaali]]. Suomalaiset rock-yhtyeet ovat tavoitelleet ulkomaisen yleisön suosiota 1970-luvulta lähtien, mutta esimerkiksi [[Wigwam (yhtye)|Wigwamin]] saamat myönteiset arvostelut eivät johtaneet läpimurtoon. Ensimmäinen ulkomailla lyhytaikaista menestystä saanut yhtye oli [[Hanoi Rocks]], joka oli 1980-luvun [[glam rock]]in edelläkävijöitä maailmalla. 1990-luvun lopulta alkaen suomalainen populaarimusiikki on saanut laajempaa menestystä ulkomailla. Konemusiikkiyhtyeistä [[Bomfunk MC's]] teki yhden singlehitin Euroopassa ja [[Darude]] kaksi. Rockyhtye [[The Rasmus]] sekä raskaan rockin yhtyeet [[HIM]], [[Nightwish]], [[Sonata Arctica]], [[Children of Bodom]] ja [[Stratovarius]] ovat julkaisseet albumeita, jotka ovat menestyneet eri puolilla maailmaa. HIM myi jopa kultaa [[Yhdysvallat|USA]]:ssa. Selloilla metallia soittava [[Apocalyptica]] on saanut myös suurta suosiota. [[Kansanmusiikki]]yhtye [[Värttinä]] on sekin menestynyt ulkomailla [[maailmanmusiikki]]genressä. Suomen menestys [[Eurovision laulukilpailu]]issa on ollut pääosin huonoa, mutta vuonna [[2006]] [[Lordi]] voitti kisat kappaleellaan ''[[Hard Rock Hallelujah]]'' tehden uuden piste-ennätyksen, 292 pistettä. Kisoissa Suomi myös vahvisti julkisuuskuvaansa raskaan rockin maana.
 
−
 
 
−
=== Elokuva ===
 
−
{{Pääartikkeli|[[Suomen elokuvataide]]}}
 
−
 
 
−
Suomalainen elokuva syntyi 1900-luvun alkupuoliskolla pian itse elokuvan keksimisen jälkeen. Ensimmäinen suomalainen näytelmäelokuva oli ''[[Salaviinanpolttajat]]'', joka sai ensi-iltansa vuonna 1907. Ensimmäisen maailmansodan syttyminen kuitenkin tyrehdytti suomalaisen elokuvateollisuuden väliaikaisesti. Sodan jälkeen elokuva koki Suomessa nousukauden kun [[Erkki Karu]] perusti elokuvayhtiö [[Suomi-Filmi]]n (entinen ''Suomen Biografi'') vuonna 1919. Ensimmäinen ulkomaillakin esitetty suomalaiselokuva on vuonna 1922 valmistunut ''[[Anna-Liisa (elokuva)|Anna-Liisa]]'', jota esitettiin myös Ruotsissa. Äänielokuva löi itsensä läpi maailmalla 1920-luvun loppupuoliskolla ja ensimmäinen täysin suomalaisvoimin valmistunut äänielokuva ''[[Tukkipojan morsian]]'' valmistui 1931. Vuonna 1933, Suomi-Filmistä lähtenyt Karu perusti uuden elokuvayhtiön [[Suomen Filmiteollisuus|Suomen Filmiteollisuuden]]. SF:n alkuaikoina julkaisemia elokuvia olivat muun muassa ''Meidän poikamme ilmassa'' ja ''Pohjalaisia'' ja 1936 yritys kohosi tuotantoluvuissaan samalle tasolle siihen asti Suomen elokuva-alaa yksin hallinneen Suomi-Filmin kanssa.<ref name="elokhist">{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=Suomalaisen elokuvan historiaa | Ajankohta= | Osoite=http://www.yle.fi/ikimuistoinen/historia.html | Julkaisija=YLE | Luettu=2.12.2006 | Kieli=  }}</ref> Ajan tunnettuja näyttelijöitä olivat muun muassa [[Ansa Ikonen]] ja [[Tauno Palo]], jotka säilyttivät suosionsa aina 1950-luvulle asti.
 
−
 
 
−
Toinen maailmansota vuosina 1939–1944 pysäytti jälleen suomalaisen elokuvan kehityksen. Suuremmat yhtiöt onnistuivat tuottamaan muutamia elokuvia kuten SF:n ''[[Kaikki rakastavat]]'', ''[[Kulkurin valssi]]'' ja ''Suomisen perhe''. Sodan jälkeen tilanne kuitenkin alkoi parantua ja kymmenen vuotta sodan päättymisen jälkeen valmistui [[Väinö Linna]]n samannimiseen romaaniin perustuva elokuva [[Tuntematon sotilas (vuoden 1955 elokuva)|Tuntematon sotilas]].<ref name="elokhist"/> 1955 julkaistun elokuvan ohjasi [[Edvin Laine]] ja se on edelleen kaikkien aikojen katsotuin elokuva Suomen elokuvateattereissa.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke= Katsotuimmat kotimaiset elokuvat kautta aikojen | Ajankohta= | Osoite= http://www.sea.fi/lahikuvassa/katsotuimmat_kotimaiset.html | Julkaisija= Suomen elokuva-arkisto | Luettu= 10.3.2007 | Kieli=  }}</ref> Tuntematon sotilas keräsi suosiota myös ulkomailla.
 
−
 
 
−
Tunnettuja suomalaisia elokuvantekijöitä ovat muun muassa näyttelijä ja käsikirjoittaja [[Spede Pasanen]], jonka suosituimpia luomuksia on muun muassa ''[[Uuno Turhapuro]]'' -elokuvasarja, sekä kansainvälistäkin suosiota kerännyt elokuvaohjaaja [[Aki Kaurismäki]]. Kaurismäen ''[[Mies vailla menneisyyttä]]'' on maailmanlaajuisesti menestyneimpiä, ellei jopa menestynein kotimainen elokuva. Kansainväliseen levitykseen on päässyt myös vuonna 2006 julkaistu suomalais-kiinalaisena yhteistyönä valmistunut [[Jadesoturi]], joka julkaistiin Suomen lisäksi myös [[Kiina]]ssa. Suomalaisista näyttelijöistä on maailmanlaajuisesti parhaiten menestynyt [[Matti Pellonpää]], joka palkittiin muun muassa [[Berliinin elokuvajuhlat|Berliinin elokuvajuhlilla]] 1993 parhaana eurooppalaisena näyttelijänä Aki Kaurismäen elokuvasta ''[[Boheemielämää]]''.
 
−
 
 
−
=== Valokuvaus ===
 
−
{{Pääartikkeli|[[Suomalainen valokuvaus]]}}
 
−
[[Kuva:Päijänne.jpg|thumb|250px|I. K. Inha: Päijänne,1913–1914. Suomen valokuvataiteen museo.]]
 
−
 
 
−
Tammikuussa 1840 varhaisia valokuvia esiteltiin suomalaisille. [[Henrik Cajander]] kuvasi 3. marraskuuta 1842 Turussa ensimmäisen suomalaisen [[dagerrotypia|dagerrotyypin]]. Pian [[Henrik Rehnström]]in kaltaiset ammattilaiset kiertelivät eri paikkakunnilla. 1850-luvulla jo kaikissa suurimmissa kaupungeissa toimi valokuvaajia. Yleisempää merkitystä [[valokuvaus]] sai 1860-luvulla, jolloin etenkin muotokuvia ja kaupunkikuvia voitiin alkaa monistaa. 1880-luvulla painopiste siirtyi ateljeesta luontoon. Tehdasvalmisteiset materiaalit ja helposti liikuteltavat kamerat pystyivät vastaamaan nousevan kansallisuusliikkeen herättämään kotimaisen kuvaston kysyntään. Huippu koettiin 1890-luvun alussa, kun [[Daniel Nyblin]], Vivi Richter, K. E. Ståhlberg ja [[I. K. Inha]] kuvasivat laajat maisemasarjat. [[Maisema]]sta tuli suomalaisen valokuvauksen keskeisalue. Inhan klassinen kuvateos [[Suomi kuvissa]] painettiin vielä Wienissä, mutta pian suomalaiset kirjapainot aloittivat painamalla monistettujen valokuvien tuotannon.
 
−
 
 
−
1800-luvun lopulla valokuvaus oli vakiinnuttanut paikkansa myös [[maantiede|maantieteen]], [[kansatiede|kansatieteen]] ja [[tähtitiede|tähtitieteen]] käytössä. Perinteentutkimuksen piirissä etenkin [[Samuli Paulaharju]]n ja [[Sakari Pälsi]]n kuvatuotannolla on pysyvä arvonsa. Sanomalehtien kuvankäyttö kehittyi hitaasti, mutta vuonna 1921 [[Suomen Kuvalehti|Suomen Kuvalehden]] käyttöön tullut syväpainokone aloitti varsinaisen [[kuvajournalismi]]n. Niin lehdillä kuin kuvakirjoillakin oli suuri kysyntä. Valokuvaus ankkuroitui kansalaisyhteiskuntaan monin sitein.
 
−
 
 
−
Maailmansotien välisen ajan kuvaajia olivat mm. [[Vilho Setälä]], [[Eino Mäkinen]], [[Heikki Aho]] ja [[Björn Soldan]]. Sekä talvi-, että jatkosodasta reportaaseja tehneillä TK-kuvaajilla oli jo käytössään pienkamerat ja jonkin verran myös värifilmiä. Sodan jälkeinen valokuvamateriaalien pula rajoitti valokuvien käytön minimiin. 1950-luvulla [[valokuvataide]] miellettiin omaksi, usein [[Kameraseura| kameraseuroissa]] vaalituksi erilliseksi alueekseen. Johtavia valokuvaajia olivat [[Matti A. Pitkänen]], [[Pauli Huovila]], [[Matti Poutvaara]], [[Salme Simanainen]] sekä [[Otso Pietinen|Otso]] ja [[Matti Pietinen]]. Suomalaisen taideteollisuuden menestys toi työtilaisuuksia ja korkealaatuisen kuvaston. Keskeisiä kuvajournalisteja ovat [[Caj Bremer]] ja [[Seppo Saves]]. 1960-luvun alku ja 1970-luku oli sosiaalisesti kantaaottavan dokumentarismin leimaama. [[Matti Saanio]], [[Ismo Hölttö]] ja [[Mikko Savolainen]] avasivat silmät syrjäseutujen oloille. Valokuvataiteesta tuli aktiivinen osa [[kuvataide|kuvataiteita]] 1980-luvulta lähtien. [[Nykytaide|Nykytaiteessa]] valokuvaa käyttävien tekijöiden ja yleisön lukumäärä on moninkertaistunut, kenttä kansainvälistynyt ja valokuvaus on digitalisoituneessa kulttuurissa, osana uutta [[media]]a saanut 2000-luvun alkua leimanneita ilmenemismuotoja ja toimintatapoja. Tunnetuin uudemmista valokuvaa ilmaisukeinonaan käyttävistä nykytaiteilijoista on [[Elina Brotherus]].
 
−
 
 
−
=== Kuvataide ===
 
−
{{Pääartikkeli|[[Suomen taide]]}}
 
−
 
 
−
Kuuluisia suomalaistaiteilijoita ovat esimerkiksi [[Akseli Gallen-Kallela]], [[Albert Edelfelt]] ja [[Helene Schjerfbeck]]. Helsingissä sijaitsevat muun muassa [[Valtion taidemuseo]]on kuuluvat [[Ateneum (museo)|Ateneumin taidemuseo]], nykytaiteen museo [[Kiasma]] ja [[Sinebrychoffin taidemuseo]]. Nykytaiteilijoista kansainvälisesti toimivia ovat esimerkiksi [[Eija-Liisa Ahtila]] ja [[Osmo Rauhala]].
 
−
 
 
−
=== Tietokonepelit ===
 
−
 
 
−
Suomi on tunnettu kansainvälisesti korkeatasoisten tietokonepelien kehittäjämaana. Suomi pääsi peliteollisuuden maailmankartalle kuitenkin vasta 2000-luvulla, kun [[espoo]]lainen [[Remedy Entertainment]] sai valmiiksi noin viisi vuotta kehitetyn [[Max Payne]]-räiskinnän. Max Paynesta tuli välitön hitti ja peli keräsi huippuarvosanoja pelimedioilta. Suomessa on myös monia muita hyvin menestyneitä peliyrityksiä, kuten [[helsinki]]läiset [[Bugbear]] ja [[Housemarque]]. Suomen peliteollisuus on kasvusuhdanteinen. Mainittakoon, että Suomen kaikkien aikojen suurin viihdetuotanto on Remedyn kehittämä ja [[Microsoft]]in julkaisema [[Alan Wake]].
 
−
 
 
−
=== Urheilu ===
 
−
{{Pääartikkeli|[[Suomen urheilu]]}}
 
−
 
 
−
Suomalaiset pitävät itseään urheilukansana,<ref>[http://www.yle.fi/radiopeili/sivu.php?uname=kimi Laitaneva, J. Me suomalaiset olemme urheilukansaa] Radio Peili. Yleisradio. Viitattu 21.2.2007</ref> ja monien muiden vastaitsenäistyneiden kansojen tavoin suomalaiset muodostivat erityisesti 1900-luvun alussa kansallista identiteettiään urheilusaavutusten avulla.<ref>[http://www.lts.fi/?sid=34&tid=81&LTS_reg=tg37t9b9mhmja6lknbk3prg6q3 Kokkonen, J. (2003) Urheilu uskoo nationalismiin] Liikuntatieteellinen seura. Viitattu 21.2.2007</ref> [[Lauri Pihkala|Lauri "Tahko" Pihkala]]n kehittämä [[pesäpallo]] oli suosittu urheilulaji, mutta sen paikan seuratuimpana urheilulajina on sittemmin ottanut [[jääkiekko]]. Määrällisesti eniten harrastajia on [[pyöräily]]ssä, [[hiihto|hiihdossa]], [[uinti|uinnissa]], [[voimistelu]]ssa, [[jalkapallo]]ssa ja [[salibandy]]ssä.<ref>[http://www.kihu.fi/faktapankki/lisenssit/ Lajien harrastaja- ja lisenssimäärät] Huippu-urheilun faktapankki. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU. Viitattu 14.3.2007</ref>
 
−
 
 
−
1920-luvulla suomalaiset juoksijat [[Paavo Nurmi]], [[Hannes Kolehmainen]] ja [[Ville Ritola]] olivat aikansa parhaimpia juoksijoita. Nurmi on edelleen yksi [[olympialaiset|olympiahistorian]] menestyneimpiä urheilijoita yhdeksällä kultaisella olympiamitalillaan. Yksi kuuluisimmista suomalaisista juoksijoista on [[Lasse Viren]], joka menestyi kolmissa olympialaisissa 5&nbsp;000 ja 10&nbsp;000 metrin matkoilla.
 
−
 
 
−
Nykyisin suomalaiset menestyvät [[yleisurheilu]]n sijaan esimerkiksi [[mäkihyppy|mäkihypyssä]] ja muissa talviurheilulajeissa ([[jääkiekko]], [[curling]]) sekä [[moottoriurheilu]]ssa. Eräitä viime aikojen menestyneitä suomalaisurheilijoita ovat olleet mäkihyppääjät [[Matti Nykänen]] ja [[Janne Ahonen]], formulakuljettajat [[Mika Häkkinen]] ja [[Kimi Räikkönen]], jääkiekkoilijat [[Jari Kurri]], [[Teemu Selänne]] ja [[Saku Koivu]], ralliautoilijat [[Juha Kankkunen]], [[Tommi Mäkinen]] ja [[Marcus Grönholm]], sekä jalkapalloilijat [[Jari Litmanen]] ja [[Sami Hyypiä]].
 
−
 
 
−
== Katso myös ==
 
−
 
 
−
* [[Suomen juhlapäivät]]
 
−
* [[Liikenne Suomessa]]
 
−
* [[Suomalainen keittiö]]
 
−
* [[Suomalaiset eurokolikot]]
 
−
* [[Suomalainen musiikki]]
 
−
* [[Suomen Puolustusvoimat]]
 
−
* [[Suomen Rajavartiolaitos]]
 
−
* [[Suomi-neito]]
 
−
 
 
−
== Lähteet ==
 
−
 
 
−
*{{Kirjaviite|Tekijä=Seppo Zetterberg ja Allan Tiitta (toim.)|Nimeke=Suomi kautta aikojen|Julkaisija=Otava|Vuosi=1992|Tunniste=ISBN 951-1-11078-0}}
 
−
*{{Kirjaviite|Tekijä=Osmo Jussila|Nimeke=Suomen suuriruhtinaskunta|Julkaisija=WSOY|Vuosi=2004|Tunniste=ISBN 951-0-29500-0}}
 
−
 
 
−
== Viitteet ==
 
−
 
 
−
<div class="references-small" style="-moz-column-count:2; column-count:2;">
 
−
{{Viitteet}}
 
−
</div>
 
−
 
 
−
== Aiheesta muualla ==
 
−
{{Commons|Category:Finland}}
 
−
 
 
−
=== Hallinto ===
 
−
*[http://www.government.fi/etusivu/fi.jsp Suomen valtioneuvosto]
 
−
*[http://www.president.fi/ Suomen presidentti]
 
−
*[http://web.eduskunta.fi/Resource.phx/eduskunta/index.htx?lng=fi Suomen eduskunta]
 
−
*[http://www.eu2006.fi/en_GB/ Suomen EU-puheenjohtajuus]
 
−
 
 
−
=== Muut ===
 
−
*[http://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/index.html Suomi lukuina]
 
−
*[http://www.infopankki.fi Tietoa Suomesta 15 kielellä]
 
−
*[http://agricola.utu.fi/ Agricola – Suomen historiaverkko]
 
−
*[http://www3.intermin.fi/PPA/PPA Suomi-tietokanta]
 
−
*[http://kartat.eniro.fi/ Suomi Eniron kartoissa]
 
−
*[http://maps.google.com/maps?ll=63.975961,12.919922&spn=17.321181,64.863281&z=13&t=h&hl=en Suomi Google Mapsissa]
 
−
*[http://www.lib.hel.fi/Page/3156f7ee-682f-4b68-82ea-ec756f214f22.aspx?groupId=f6a59db9-bce1-4f22-bad3-7eca2addfe4a&announcementId=7fa1b3e7-33dd-4fbe-979b-6d428517347d&refererUrl=%2ffi-FI%2faihepaketit%2f%3fgroupId%3df6a59db9-bce1-4f22-bad3-7eca2addfe4a%26refererUrl%3d%252f Helsingin kaupunginkirjaston Suomi muiden silmin -aihepaketti]
 
−
*[http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=5&ag=82&t=00535 Ylen Elävän arkiston Suomi 90 vuotta -sivusto (mm. videoleikkeitä)]
 
−
*[http://www.suomifani.com Discover Finland with Suomifani.com] {{en}}
 
−
*{{Wikitravel|Finland}}
 
−
*[http://virtual.finland.fi Virtual Finland] {{en}}
 
−
*[http://www.finlandforum.org Finland Forum] {{en}}
 
−
*[http://www.suomi.ru Suomitietoutta venäjäksi] {{ru}}
 
−
 
 
−
{{Eurooppa}}
 
−
{{EU-maat}}
 
−
 
 
−
[[Luokka:Suomi|*]]
 
−
 
 
−
{{Link FA|cs}}
 
−
{{Link FA|de}}
 
−
{{Link FA|sk}}
 
−
{{Link FA|th}}
 
−
 
 
−
[[af:Finland]]
 
−
[[als:Finnland]]
 
−
[[am:ፊንላንድ]]
 
−
[[ang:Finnland]]
 
−
[[ar:فنلندا]]
 
−
[[an:Finlandia]]
 
−
[[arc:ܦܢܠܢܕܐ]]
 
−
[[roa-rup:Finlanda]]
 
−
[[frp:Finlande]]
 
−
[[ast:Finlandia]]
 
−
[[gn:Hĩlandia]]
 
−
[[az:Finlandiya]]
 
−
[[id:Finlandia]]
 
−
[[ms:Finland]]
 
−
[[bn:ফিনল্যান্ড]]
 
−
[[zh-min-nan:Suomi]]
 
−
[[be:Фінляндыя]]
 
−
[[be-x-old:Фінляндыя]]
 
−
[[bo:ཧྥིན་ལན]]
 
−
[[bs:Finska]]
 
−
[[br:Finland]]
 
−
[[bg:Финландия]]
 
−
[[ca:Finlàndia]]
 
−
[[ceb:Finlandia]]
 
−
[[cv:Финлянди]]
 
−
[[cs:Finsko]]
 
−
[[co:Finlandia]]
 
−
[[cy:Y Ffindir]]
 
−
[[da:Finland]]
 
−
[[de:Finnland]]
 
−
[[dv:ފިންލޭންޑު]]
 
−
[[dz:ཕིན་ལེནཌ་]]
 
−
[[et:Soome]]
 
−
[[na:Finland]]
 
−
[[el:Φινλανδία]]
 
−
[[en:Finland]]
 
−
[[es:Finlandia]]
 
−
[[eo:Finnlando]]
 
−
[[eu:Finlandia]]
 
−
[[ee:Finland]]
 
−
[[fa:فنلاند]]
 
−
[[fo:Finnland]]
 
−
[[fr:Finlande]]
 
−
[[fy:Finlân]]
 
−
[[ga:An Fhionlainn]]
 
−
[[gv:Finlynn]]
 
−
[[gd:Suòmaidh]]
 
−
[[gl:Finlandia - Suomi]]
 
−
[[got:𐍆𐌹𐌽𐌽𐌰𐌻𐌰𐌽𐌳]]
 
−
[[hak:Fûn-làn]]
 
−
[[ko:핀란드]]
 
−
[[haw:Pinilana]]
 
−
[[hy:Ֆինլանդիա]]
 
−
[[hi:फ़िनलैंड]]
 
−
[[hsb:Finska]]
 
−
[[hr:Finska]]
 
−
[[io:Finlando]]
 
−
[[ilo:Finlandia]]
 
−
[[bpy:ফিনল্যান্ড]]
 
−
[[ia:Finlandia]]
 
−
[[ie:Finland]]
 
−
[[os:Финлянди]]
 
−
[[is:Finnland]]
 
−
[[it:Finlandia]]
 
−
[[he:פינלנד]]
 
−
[[kl:Finlandi]]
 
−
[[pam:Finland]]
 
−
[[kn:ಫಿನ್‍ಲ್ಯಾಂಡ್]]
 
−
[[ka:ფინეთი]]
 
−
[[ks:फिन्लैंड]]
 
−
[[csb:Fińskô]]
 
−
[[kk:Финландия]]
 
−
[[kw:Pow Finn]]
 
−
[[rw:Finirande]]
 
−
[[sw:Ufini]]
 
−
[[ht:Fenlann]]
 
−
[[ku:Fînlanda]]
 
−
[[la:Finnia]]
 
−
[[lv:Somija]]
 
−
[[lb:Finnland]]
 
−
[[lij:Finlandia]]
 
−
[[lt:Suomija]]
 
−
[[li:Finland]]
 
−
[[jbo:suom]]
 
−
[[hu:Finnország]]
 
−
[[mk:Финска]]
 
−
[[mt:Finlandja]]
 
−
[[mr:फिनलंड]]
 
−
[[nah:Fintlālpan]]
 
−
[[nl:Finland]]
 
−
[[nds-nl:Finlaand]]
 
−
[[ne:फिनल्याण्ड]]
 
−
[[new:फिनल्याण्ड]]
 
−
[[ja:フィンランド]]
 
−
[[ce:Финлянди]]
 
−
[[no:Finland]]
 
−
[[nn:Finland]]
 
−
[[nrm:Fînlande]]
 
−
[[nov:Finlande]]
 
−
[[oc:Finlàndia]]
 
−
[[ug:فىنلاندىيە]]
 
−
[[uz:Finlandiya]]
 
−
[[ps:فېنلانډ]]
 
−
[[pms:Finlandia]]
 
−
[[nds:Finnland]]
 
−
[[pl:Finlandia]]
 
−
[[pt:Finlândia]]
 
−
[[ksh:Finnlandt]]
 
−
[[ro:Finlanda]]
 
−
[[rmy:Finland]]
 
−
[[qu:Phinsuyu]]
 
−
[[ru:Финляндия]]
 
−
[[se:Suopma]]
 
−
[[sa:फिन्लैंड]]
 
−
[[sc:Finlandia]]
 
−
[[sco:Finland]]
 
−
[[sq:Finlanda]]
 
−
[[scn:Finlandia]]
 
−
[[simple:Finland]]
 
−
[[sk:Fínsko]]
 
−
[[cu:Соумь]]
 
−
[[sl:Finska]]
 
−
[[so:Finland]]
 
−
[[sr:Финска]]
 
−
[[sh:Finska]]
 
−
[[sv:Finland]]
 
−
[[tl:Finland]]
 
−
[[ta:பின்லாந்து]]
 
−
[[tt:Finlândiä]]
 
−
[[tet:Finlándia]]
 
−
[[th:ประเทศฟินแลนด์]]
 
−
[[vi:Phần Lan]]
 
−
[[tg:Финланд]]
 
−
[[tpi:Pinlan]]
 
−
[[tr:Finlandiya]]
 
−
[[udm:Финляндия]]
 
−
[[uk:Фінляндія]]
 
−
[[ur:فن لینڈ]]
 
−
[[vec:Finlandia]]
 
−
[[vo:Suomiyän]]
 
−
[[fiu-vro:Soomõ]]
 
−
[[wa:Finlande]]
 
−
[[war:Finlandya]]
 
−
[[wo:Finlaand]]
 
−
[[yi:פינלאנד]]
 
−
[[zh-yue:芬蘭]]
 
−
[[diq:Finlanda]]
 
−
[[bat-smg:Soumėjė]]
 
−
[[zh:芬兰]]
 
−
[[bar:Finnlånd]]
 
−
[[crh:Finlandiya]]
 
−
[[dsb:Finska]]
 

Nykyinen versio 19. maaliskuuta 2016 kello 20.50

Alkuperäinen, testattu ohje: Pasi Jumppanen.

Klasun nuolenkärkivertailut

Nuolenkärkivertailuihin liityvä foorumikeskustelu

Yleistä

Bofferinuolia ammutaan tyypillisesti noin 25 paunalla ja 85 sentin vetopituudella. Jos nuolia ei pehmustettaisi lainkaan, ne olisivat osuessaan tappavia. Pehmustaminen tehdään laittamalla nuolen kärkeen iskupinta-alaa levittävä kova palikka, eli bluntti, ja sen eteen joustavaa materiaalia. Lisäksi nuolen nokin kohdalle laitetaan nokkisuoja jonka tarkoitus on vähentää pomppaavasta nuolesta aiheutuvaa vammautumisriskiä.

Nuolenkärjen pehmustamisen tavoite on pienentää riski sille tasolle että nuolesta ei voi tulla punaista silmää pahempaa vammaa käytetyllä maksimipaunamäärällä ja vetopituudella. Pehmustaminen taas perustuu siihen että pyritään maksimimoimaan se aika joka kuluu nuolen osumasta sen pysähtymiseen. Mitä pidempi pysähtymiseen kulunut aika, sitä pehmeämmältä osuma tuntuu.

Pehmustaminen tehdään silmäosumia silmällä pitäen :) Osumasta tuleva maksimivoima / pinta-ala ei saisi ylittää raja-arvoa 20 kg/cm2.

Kärkirakenteissa käytetyt pehmusteet toimivat siten että osumatilanteessa vaahtomuovin ja sen ympärillä olevan teipin kohdalle muodostuu ilmatasku joka toimii kaasujousen tapaan. Lisäksi nuolenvarren edessä oleva bluntti painaa sen edessä olevaa solumuovia kasaan. Kärjen pehmustava vaikutus syntyy näiden kahden ilmiön yhteisvaikutuksena.

Mikäli vaahtomuovin ympärillä ei ole teippiä, on osuman voima huomattavasti kovempi koska vaahtomuovi on niin pehmeää että se painuu osumassa nopeasti kasaan eikä ilmataskua muodostu. Toisaalta, jos bluntti litistää solumuovin ajan kuluessa littanaksi, bluntti tunkeutuu osumatilanteessa ilmataskun puolelle ja tuloksena on jälleen kovempi osuma. Tästä syystä kärjen kaikkien pehmusteiden ja teipin tulee olla aina kunnossa.

Tarvitsemasi materiaalit

  • Jos olet tekemässä bofferinuolia vanhoista taulunuolista, poista niistä kärjet sahaamalla varsi suoraan poikki. Varsi ei saa jäädä etuosastaan kartiomaiseksi.
  • 8mm tai 10mm halkaisijan kukkakepit ovat edullisin varsimateriaali. Vaihtoehtoisesti (8-10mm) mäntypyöröä eli pyöreää mäntyrimaa saa rautakaupoista. Vältä okssakohtia.
  • Lasikuituteippiä varren teippaamiseksi. Muukin jämäkkä teippi käy. Lasikuituteippiä saa Etolasta.
  • Bluntiksi koivupyöröä, UHMW-polyeteenitankoa, nailontankoa tai polyoksometeeni (POM)-tankoa, halkaisijaltaan vähintään 25 mm. Bluntin pituus vähintään 3 cm. Bluntteina ei saa käyttää pelkästään nahanpaloja, kolikoita tai metalliläpysköitä koska ne eivät tue vartta tarpeeksi ja hyvästäkin teippauksesta huolimatta varsi voi luiskahtaa niiden ohi. Koivupyöröä saa rautakaupoista, joskus sopivasti harjanvarsinakin. Harjanvarsien halkaisija saattaa olla ilmoitettua pienempi joten ennen ostamista kannattaa tarkistaa.
  • Jos käytät ns. kapeaa blunttia, eli halkaisijaltaan alle 40 mm blunttia, tarvitset 2 mm paksua nahkaa tai kumimattoa bluntin eteen, ainakin 4 cm halkaisijaltaan. Voit myös käyttää nahan tai kumimaton tilalla kymmentä kerrosta ilmastointiteippiä.
  • Solumuoviputkieristettä bluntin ympärille. Tätä saa rautakaupoista.
  • Solumuovimakuualustaa tai LIMI220-vaahtomuovipuristetta, halkaisijaltaan vähintään 5 cm. Palan paksuus vähintään 2.5 cm. Huom! Ns. "pool noodle" eli uinnissa kellukkeena käytetty, Etolassa myytävä lötköpötkö ei käy. Se on valmistettu materiaalista joka puristuu iskussa liian helposti kasaan.
  • Kärkipehmusteeksi superlonia eli vaahtomuovia, halkaisijaltaan 6 cm. Vaahtomuovipalan paksuus vähintään 5 cm. Valitse vaahtomuoviksi mahdollisimman jämäkkää, 50kg/m3 on tähän tarkoitukseen paras vaahtomuovin ominaispaino mutta pehmeämmätkin käyvät. Älä kuitenkaan ota vaahtomuovia vanhasta patjasta koska se on menettänyt kimmoisuutensa.
  • Pehmusteiden kiinnittämiseen ilmastointiteippiä.
  • Luonnosulkia, kuten kalkkunansulkia, tai pehmeitä synteettisiä sulkia nuolen sulittamiseen. Luonnonsulkia myyvät jousiammuntaliikkeet, esimerkiksi Sherwood Shop. Varmista ettei sulista voi tulla viiltohaavoja. Pienemmät muoviset sulat saattavat olla riittämättömiä lentoradan vakaamiseksi.
  • Sulkaliimaa, esimerkiksi pikaliimaa (syanoakrylaattipohjaista liimaa) tai kontaktiliimaa.
  • Blunttiliimaa bluntin liimaamiseksi varteen kiinni. Sopivia liimoja ovat epoksi ja Casco Fix It rakennusliima, jota saa rautakaupoista, mutta muutkin käyvät.

Varsi

Sopivan riman valitseminen

Nuoliohje 008.jpg
Reiän poraaminen nokkia varten.
  • Riman tulee olla mahdollisimman suora, oksankohdat nostavat katkeamisen ja sälöytymisen todennäköisyyttä joten niitä ei saa varressa olla.
  • Sopiva halkaisija puuvarrelle on 8-10 mm. Halkaisijaltaan 8 mm:n varsi voi katketa käytössä helpommin kuin 10 mm:n varsi.

Varren sopiva pituus

  • Itselleen sopivan nuolenvarren pituuden voi mitata virittämällä jousen poskelle tai missä nokkia sitten pitääkään ja lisäämällä näin saatuun vetopituuteen 3-4cm boffokärkeä varten. Nuolien pituus on yleisesti 75-85 cm. Voit myös ampua vetopituuttasi pidemmillä nuolilla kunhan jousen paunamäärä käyttämälläsi vetopituudella ei ylitä sallittua maksimia.

Nokki

  • Poraa toiseen päähän vartta, 1 cm:n päähän varren päästä, halkaisijaltaan 3-4 mm:n reikä. Reikä saa olla aavistuksen verran kapeampi kuin nokkauskohta jänteellä. Porkaa reikä kohtisuoraan vartta vastaan ja varmista että reikä katkaisee puun syyt allaolevan kuvan mukaisesti.
  • Sahaa ja vuole nokki varovasti auki.
  • Viimeistele viilalla.
  • Alan kaupoista saa myös valmiita muovinokkeja jotka voi yksinkertaisesti liimata paikoilleen.

Varren päällystys

  • Voit halutessasi sulittaa varren ennen teippaamista. Tällöin sulat pysyvät varressa tiukasti kiinni eikä vartta ei tarvitse teipata sulkien kohdalta.
  • Päällystä varsi teipillä (pikittäissuunnassa). Jos sulitit varren ennen teippaamista ja sulkien ja nokin välissä on vain muutama sentti vartta, sen voi jättää teippaamatta.
  • Teippi vähentää katkeamisen vaaraa, sekä kun varsi lopulta katkeaa, sälöt jäävät teipin sisään eivätkä vahingoita kohdetta tai sivullisia.
  • Tässä ohjeessa on käytetty paksua, läpinäkyvää pakkausteippiä. Kaupassa kannattaa nimenomaan kysyä paksua ja sitkeää teippiä.

Bluntti

Nuoliohje 030.jpg
Kuva - bluntin keskipisteen määrittäminen.
Nuoliohje 027.jpg
Kuva - blunttiaihio ja valmis bluntti.
  • Bluntin tarkoitus on estää varren pääsy pehmusteisiin ja sitä kautta taistelutoveriin.
  • Bluntiksi sopivaa materiaalia ovat oksaton kova puu, kuten koivu ja pihlaja, muoveista UHMW- tai HD-polyeteeni, nailon tai polyoksymeteeni (POM).
    • Mänty ja muut pehmeät puulajit eivät käy koska ne eivät ole tarpeeksi kestäviä.
    • Muoveista ainoastaan edellä mainitut käyvät. Muut, pehmeät muovit eivät ole riittävän kestäviä. Jos et ole täysin varma mitä muovia sinulla on, älä käytä sitä.
    • Kevytmetallit, kuten alumiini ja titaani, sekä niiden seokset saattavat käydä mutta ne on testattava ensin. Tähän mennessä testituloksia ei ole, joten metallien käyttöä ei voida suositella.
    • Kumit eivät käy koska varsi tunkee niistä vähitellen läpi.

Harjanvarsibluntin teko

  • Sahaa harjanvarresta kohtisuoraan poikki vähintään 3 cm pitkiä pätkiä.
    • Sahauksen voi tehdä jiirisahalla tai jiirisahauslaatikossa jotta sahauskohta on varmasti suora. Vannesaha tai sirkkeli ohjuria käyttäen toimii myös.
  • Poraa bluntin keskelle kohtisuora reikä jonka halkaisija on sama kuin teipatulla varrella. Jätä poraamatta 10 mm. Reiän eteen pitää jäädä tarpeeksi puuta jotta varsi ei tule bluntista läpi.
    • Poraaminen kannattaa tehdä pylväsporakoneella tai sorvilla jos sellaisen ääreen pääsee.
    • Vakiosyvyyden saamiseksi voit käyttää pylväsporakoneen ohjausmittaa, tai voit laittaa poranterään palan teippiä osoittamaan kohtaa jota pidemmälle ei tule porata.
    • Voit määrittää bluntin keskipisteen porausta varten laittamalla bluntin sopivanpaksuisen (puolet bluntin halkaisijasta) laudanpätkän viereen. Piirrä viiva käyttäen lautaa viivoittimena, pyöräytä bluntti ympäri ja piirrä toinen samansuuntainen viiva. Tällä tavalla saat siis kaksi vierekkäin kulkevaa viivaa. Kun teet näitä viivapareja 3-4 kappaletta risteämään keskenään, risteämiskohdan pitäisi olla täsmälleen keskellä (jos viivojen väli on iso keskelle jää monikulmainen viivojen rajaama alue, joka on siis pätkän keskikohta). Jälleen kerran on tärkeää että reikä tulisi täsmälleen keskelle, joskin millin heitto ei vielä ole kuolemaksi.
    • Useampia bluntteja (15+) valmistaessa kannattaa ensimmäiseen lyödä mahdollisimman keskelle naula, katkaista se niin että näkyviin jää milli, pari ja painaa loput puubluntit tätä vasten jotta saat jokaiseen samaan kohtaan keskelle reiän poraamisen aloittamiselle.
  • Varmista porauksen jälkeen jokaisen bluntin reiän syvyys. Käytitpä miten hienoja laitteita tahansa on mahdollista että jokin meni pieleen.
  • Lopuksi pyöristä bluntin etureunaa hieman hiekkapaperilla niin ettei se ole terävä. Reunoiltaan terävä bluntti puree pehmusteisiin ja lyhentää kärjen käyttöikää.

Muut blunttivaihtoehdot

Bluntti on kärjen tärkein osa. Se levittää varren pinta-alan bluntin pinta-alalle. Ilman blunttia varsi tulee pehmusteista läpi. Jos harkitset jonkin muun kuin edellä esitetyn blunttimallin käyttämistä, testaa se ensin rasitustestillä ampumalla nuoli 50 kertaa kovaan, joustamattomaan seinään sekä suorassa että viistossa (n. 30 astetta) kulmassa vähintään 1800 paunasentillä. Yhteensä sata laukausta. Pura kärki. Mikäli bluntti ei hajonnut, se luultavasti toimii käyttämässäsi kärjessä hyvin.

Kärki

Nuoliohje 033.jpg
Nuoliohje 035.jpg
Nuoliohje 039.jpg
Kärjen pehmusteet.

Bluntin liimaus

  • Leikkaa solumuoviputkieristeestä vähintään bluntin pituinen pätkä.
  • Liimaa eristeputki bluntin ympärille samalla kun liimaat bluntin varteen kiinni.
    • Askarteluliima on hyvä vaihtoehto eristeputken liimaamiseen blunttiin.
    • Epokseja on monenlaisia, mutta useilla saat varsin pitävän liimauksen.
    • Kuumaliima sulattaa eristeputkea, eikä kestä mitään.
  • Eristeputken tehtävä on tukea nuolen kärkeä. Jos liimaus pettää, kärki voi taipua sivulle osumatilanteessa. Tällöin osuman voimasta tulee erittäin kova.
  • Putkieriste ei saa ulottua bluntin yli nuolen etupuolella. Varren puolella ylitulo ei haittaa mutta etupuolella putkieristeen ja bluntin tulee olla tasassa keskenään. Tämä siksi koska mikäli näillä on eroa keskenään, bluntti pääsee liikkumaan osumien aikana ja saattaa irrota liimauksistaan käytössä.
  • Kestävän liimaustuloksen saat käyttämällä epoksia tai Casco Fix It -rakennusliimaa. Puubluntin puuvarteen liimaaminen onnistuu hyvin puuliimoilla.

Putkieristeen muotoilu

  • Liiman kuivuttua leikkaa putkieriste kartion muotoiseksi mattoveitsellä (puukot ja keittiöveitset käyvät myös myös).
    • Jätä putkieristeen etupää koskematta niin että se jää kauniin pyöreäksi.

Kärjen pehmusteet

  • Halkaisijaltaan 25-39 mm:n blunttien eteen on laitettava läpäisynestokerrokseksi paksua nahkaa, kumimattoa tai 10 kerrosta ilmastointiteippiä. Läpäisynestokerroksen tarkoitus on estää kapean bluntin etureunan tunkeutuminen solumuovin sisään.
  • Jos bluntin halkaisija on 40 mm tai suurempi, ei läpäisynestokerrosta tarvita koska näin suuri bluntti ei enää tunkeudu solumuovin sisään.
  • Leikkaa solumuovista tai LIMI220:sta pyöreitä, halkaisijaltaan vähintään 50 mm:n paloja joiden paksuus on vähintään 25 mm. Näiden palojen tulee lisäksi olla halkaisijaltaan vähintään sentin bluntin halkaisijaa suurempia.
    • Esimerkiksi jos bluntin halkaisija on 40 mm, leikkaa halkaisijaltaan 50 mm paloja. Jos bluntin halkaisija on 60 mm, leikkaa 70 mm paloja. Ja, jos bluntin halkaisija on 25 mm, leikkaa 50 mm:n paloja koska se on minimihalkaisija näille paloille.
  • Leikkaa vaahtomuovista sylinterimäisiä paloja, joiden halkaisija on sentin suurempi kuin leikkaamiesi solumuovipalojen halkaisija.
    • Esimerkiksi halkaisijaltaan 50 mm:n solumuovipalojen tapauksessa leikkaa halkaisijaltaan 60 mm:n vaahtomuovisylintereitä.
    • Vaahtomuovin halkaisijan on oltava vähintään sentin suurempi kuin solumuovipalan halkaisija siitä syystä että kun vaahtomuovipala teipataan kiinni muuhun kärkeen teippi painaa sitä kasaan ja pitää sen tiukasti kiinni. Lisäksi teipin etureuna jää vaahtomuovin taakse piiloon. Jos teipin etureuna ei jää piiloon se voi osumatilanteessa raapaista silmää.
  • Vaahtomuovin paksuuden, siis sen mitan joka osumatilanteessa puristuu kasaan teipin sisällä, tulee olla vähintään 40 mm. Tämän lisäksi teipin eteen pitää jättää vähintään 10 mm teippaamatonta vaahtomuovia. Vaahtomuovin minimipaksuus on siis 50 mm.
  • Vaahtomuovin kärjen voi pyöristää tai jättää pyöristämättä. Jos pyöristät kärjen, varmista että pyöristämättömän, teipin sisällä olevan osan paksuus on vähintään 40 mm ja että teipin edessä on vähintään 10 mm pyöristämätöntä vaahtomuovia.
    • Leikatessa kannattaa olla mahdollisimman tarkka mittojen suhteen. Mittojen heitellessä on kärki hutiloidun näköinen ja nuolen lento-ominaisuudet heikkenevät.
    • Suosittelen olemaan pyöristämättä. Tästä ilmeisesti nillitetään tarkastuksessa. /olho

Lopuksi teippaa pehmusteet kiinni kärkeen.

  • Käytä teipatessasi lyhyitä teipinpätkiä, pitkiä pätkiä on mahdoton saada rypistymättä paikoilleen.
  • Laita enintään kaksi päällekkäistä kerrosta teippiä vaahtomuovin kohdalle ettei kärki mene liian kovaksi.
  • Varmista että kärki pysyy kasassa, on kyllin pehmeä eikä pääse heilumaan.
  • Tarvittaessa lisää kärjen takaosaan teippiä kunnes heiluminen lakkaa.
  • Teippaa kärki siten että vaahtomuovi puristuu hieman kasaan ja teipin etureuna jää vaahtomuovin taakse piiloon. Näin teipin etureuna ei pääse osumatilanteessa raapaisemaan silmää.
  • Kokeile kärjen toimivuus vielä lyömällä sitä kämmentäsi vasten noin 45 asteen kulmassa: teipin etureuna ei saa raapaista kämmeneen.

Sulitus

Nuoliohje 002.jpg

Olen tilannut sulkani netistä, Sherwood Shopin nuolitarvikemyymälästä. Hämärän tilauslomakkeen takana on hyvinkin toimiva systeemi, joka toimiakseen usein vaatii että soitat myymälään ja varmistat että tilauksesi on tullut perille.

Sulkien paikalleen laittamisessa katso että ulkosulka tulee paikoilleen, eli täsmälleen 90 asteen kulmaan nokkilovesta. (=poispäin nokista). Jos tekee enemmän nuolia kannattaa suosiolla ostaa sulituskone, ne eivät ole yhtään liian kalliita hyötyyn nähden.

Sulkien oikean paikan määrittämisen jälkeen sulka liimataan paikoilleen. Kuumaliima on nopeaa muttei kestävää, sulkalimat ja pikaliimat liimaavat paremmin, joskin hitaammin. Puuliimoilla sulat saa kiinnitettyä puuvarsiin hyvin mutta hitaan kuivumisen takia on paras olla samanaikaisesti muuta tekemistä.

Kun sulat ovat ovat liimautuneet, leikkaa sulan molemmista päistä noin puoli senttiä karvoitusta pois, niin että sulan runko kuitenkin jää ehyeksi jotta voit laittaa kumpaankin päähän sulkaa vielä teippiä (tai jos haluaa niin voi käyttää narua) pitämään sulan paikallaan. Tämä vaihe ei ole välttämätön paremmilla liimoilla, mutta sulan eteen kannattaa/tulee laittaa teippiä raapaisemisen estämiseksi.

Teippi sulan etupäässä säästää myös käsiä mikäli ampuu ilman nuolihyllyä.


Nokkisuoja

Nokkisuoja on pakollinen kaikissa nuolissa ja sen tarkoitus on vähentää mahdollisia nokin aiheuttamia kimmokkeista syntyviä vaurioita.

Tupsumallisen nokkisuojan valmistusohjeet / Klasu

Nokkisuoja01s.jpg

Leikkaa solumuovista 50 mm pitkä, 30 mm leveä ja 10 mm paksu kappale. Muotoile se kiilamaiseksi ja leikkaa kulmat pois takaosasta.

Nokkisuoja02s.jpg

Leikkaa kärkiosa kiilamaiseksi toiseltakin suunnalta. Helpottaa teippaamista.

Nokkisuoja03s.jpg

Nokkisuojan aihio edestäpäin.

Nokkisuoja04s.jpg

Teippaa sähköteipillä noin 2/3 solumuovipalasta. Teippi jäykistää nokkisuojan jolloin sen sisään ei tarvitse tunkea puutarhaletkua.

Nokkisuoja05s.jpg

Sivulta katsottuna nokkiosuojan tulisi olla hieman kiilamainen.

Nokkisuoja06s.jpg

Nokkisuojan aihio tässä vaiheessa edestäpäin katsottuna.

Nokkisuoja07s.jpg

Teippaa nokkisuoja nuolen varteen kiinni sähköteipillä. Tiukasti!

Nokkisuoja08s.jpg

Teipin tulee kulkea nokin uran kautta. Näin nokkisuoja ei pääse kääntymään sivuun osumatilanteessa.

Nokkisuoja09s.jpg

Jätä 1/3 nokkisuojan takaosasta teippaamatta jotta tupsu pääsee painumaan kasaan osumatilanteessa.

Nokkisuoja10s.jpg

Jos nuolen varsi katkeaa, nokkisuojan voi käyttää uudelleen. Huomaa miten tiukalle nokkisuoja oli teipattu. Solumuovi oli puristunut varren kohdalla lähes kokonaan kasaan.

Hyvin tehtynä tämä nokkisuoja kestää pitkään. Nokin uran kautta kulkeva teippi kannattaa tarkistaa silloin tällöin koska se voi nuolta nokatessa kulua vähitellen puhki.


Wizzylin nokkisuojan valmistusohjeet

Pienoiskuvan luominen epäonnistui: Tiedosto puuttuu
Esimerkkikuva valmiista nokkisuojasta

Nokkisuoja ohje.jpg

Teippauksessa jääkiekkomailateippi on osoittautunut kestäväksi ja sopivan pehmeäksi.

Pikakurssi nokkisuojuksen valmistukseen: https://www.youtube.com/watch?v=gTLEDl0dtmc

Noudettu kohteesta http://wiki.sotahuuto.fi/index.php?title=Nuolen_teko-ohjeet&oldid=15412