Eteln Imperiumi
Uusia tuulia etelän perukoilta – Imperiumin perillinen
2015 – Etelän hallitsija
Vuosi 2014 ei ollut tuonut vieläkään haluttuja tuloksia sijoituksen suhteen Keisarilliselle armeijalle. Niittoväki siirtyi omaksi joukkueekseen, joiden tukeen sai Etelän Imperiumi tukeutua tämänkin vuoden Sotahuudossa. Kuitenkin suuren ja raskaan taistelija määrän poistuminen jättää jälkensä. Aktiivinen rekryäminen toi tulosta taas kerran ja 33% taistelijoista, eli 16 kpl, oli ensikertalaisia Sotahuudossa. Tämän lisäksi Vornan ja Riskiretkeläisten tuleminen palkkasotureiksi kasvattivat joukkueen taas yli 50 henkilön kokoiseksi. Kuten Noxbon treenileiri oli antanut ymmärtää, niin tänä vuonna Etelän Imperiumi haki tulosta taistelukentiltä. Maahinkainen sai huudettua Etelän Imperiumin Kalmarin Unionin joukkoihin ensimmäisellä huutokierroksella. Tämä lopulta varmisti Etelä-Suomen ja Keski-Suomen suurimpien hedelmällisen yhteistyön hakemisen jota ei tulla näkemään varmaan kauhean nopeasti. Sotahuudossa Etelän Imperiumin alku oli vaikea, mutta henki oli kova. Sen takia ei lopetettu parin häviön jälkeen vaan jatkettiin. Lopulta tappelu alkoi sujua ja jopa vastustajat tajusivat, että tykistön osumat pitää ottaa ensimmäisestä osumasta kuolettaviksi. Kun lopulta päästiin palkintojenjakoon asti, kuului voimakas Keisari huuto kun Etelän Imperiumi pääsi sijalle 4. Kaikki työ palkittiin vihdoin, mutta kilpi ei ole vielä löytänyt oikeaa kotiaan.
Sotahuuto 2014 - Uusi, Keisarillinen järjestys
Karjala ei saanut Etelän Imperiumia mitenkään luovuttamaan. Suuret joukot eivät pysähdy toisten sortoon ja sama pätee Etelän miehiin. Uusi sotien täyttämä vuosi toi mukanaan uudet haasteet ja uudet liittolaiset. Niittoväki liittyi taistelemaan Paavijoukkoihin Etelän Imperiumin väreihin. Joukkue panosti ja panosti. Panostus näkyi selkeästi jo paperilla. Uudet legioona kilvet, suurempi joukkue, pidemmät keihäät ja raskaammat panssarit olivat selkeä kehitys edelliseen vuoteen. Paavin armeijan selkäranka lähti yli 50 soturin voimin valloittamaan Italiaan itselleen. Itsetuntoa ja taistelutahtoa uhkuen skenaariot lähtivät hyvin käyntiin ja viholliset eivät voineet kävellä Etelän Imperiumin yli samalla tavalla kuin edellisinä vuosina. Uudistukset olivat purreet. Kuitenkin monen asian summana, mahtava Imperiumi ei päässyt siihen tulokseen mihin halusi. Pisimmät seipäät katkesivat, monet taistelijat tippuivat pelistä kesken kaiken. Ainut asia mikä ei milloinkaan tippunut pois oli taistelutahto. Vuosi ei ollut taistelukenttiä kahlanneelle joukkueelle tulosta tuova, ainakaan sijoitusten mukaan. Kuitenkin pohja oikealle tyylille löydettiin ja sen takia Imperiumi tulee valloittamaan Sotahuudon itselleen!
Sotahuuto 2013 - Imperiumin vastaisku
2012 Sotahuuto oli todellinen pohjanoteeraus ja Keisarin pakenevat joukot lähettivät hätähuutonsa vieraille maille ja huutoon vastattiin. Coronan toinen kenttäkomentaja saapui merten takaa kokoamaan miehet uutta taistelua varten. Yhdellä miehellä ei sotaa voiteta, joten tarvittiin lisää liittolaisia. Keisarin katse kääntyi itään, jossa soturikansa Leviaattanin tiedettiin asustavan. Nämä viher-mustat nopsajalkaiset kirkonmiehet näkivät mahdollisuuksia pyhässä liitossa missä kolmesta tulee yksi.
Sotahuuto 2013 taistellaan elokuussa ja ajankohta osoittautui hankalaksi. Vain hieman reilut 40 taistelijaa saapuu palauttamaan Keisarillista järjestystä Suomen perukoille. Karjalan armeijan kasannut Etelän Imperiumi janoaa kostoa. Panssaria on tilattu, taottu ja ommeltu. Panssaria kaikille, huusi Kenraali Savonen. Tänä vuonna linja ei murru, moraali ei pirstoudu. Vastaisku. Viimeinen taisto.
Vuoteen 2013 lähdettiin uusilla tuulilla, mutta vaikeista lähtökohdista. Leviaattanin mukaan tuleminen aiheutti sen, että linja ryhmä sulautui skirmish-joukkueen kanssa. Kevät ja kesä eivät olleet helppoja, mutta joukkue lähti suurella innolla Sotahuutoon noin 40 henkilön voimin, ollen toisiksi suurin joukkue koko tapahtumassa, Maahinkaisen jälkeen.
Sekalaisella varustuksella liikkellä oleva Etelän Imperiumi lähti kaikesta vaikeudesta riippumatta Sotahuuton taistelutahto kohdillaan. Taistelu taistelun jälkeen Karjalan armeija kohtasi voittajansa lauantain skenaarioissa, mutta moraali ei missään vaiheessa kadonnut. Suurten taistelujen jälkeen lähdettiin kuitenkin joukkueturnaukseen.
Joukkueturnauksen kokoonpano laitettiin kasaan sitä mukaan kun löydettiin sopivat henkilöt. Ensimmäisenä kaatui Kuolan Kaarti, minkä jälkeen Keisarillinen joukkue innostui. Galenien jäädessä vajaaksi 10 henkilön joukkueesta, päätti keisarillinen kaarti tasata tilannetta. Tämä ei vaikuttanut tulokseen, vaan Etelän Imperiumi pääsi jatkoon. Sherab debiä vastaan taistellessa Etelän Imperiumi koki ensimmäisen tappionsa, mutta onnistui vääntämään taistelut hyväkseen päästessään jatkoon. Toisiksi viimeisenä Etelän Imperiumi sai vastaansa Camulosin Villikarjut, joiden voittaminen sai aikaan suuremmoisen ryhmähalauksen. Joukkue pääsi siis finaaliin. Hopee ei oo häpee sai realistisen tunnelman, kun Maahinkaiskaarti väänsi itsensä voittoon puhtaalla pelillä Etelän Imperiumista. Kuitenkin tämän turnauksen tulos veti joukkueen semmoiseen tulokseen, ettei sitä lannistanut mikään. Mainittakoon myös, että monet Ryhmä Rämän joukkueen taistelijoista olivat Etelän Imperiumin joukoista.
Sunnuntai ei helpottanut joukkueen ongelmaa voittojen suhteen. Taistelut kulkivat tappiosta tappioon ja koko tapahtuman voitti ainut armeija joka voitti yhdenkin skenaarion Karjalan kanssa. Torjuntavoitto tuli kuitenkin saavutettua ja Karjalan armeija saavutti legendaarisen statuksen voittojen (puutteen) puolesta. Jopa tähän astinen vuosi 2009 jäi Karjalan varjoon. Karjala Never forget!
Sotahuuto 2012
Sotahuutoon 2012 saadaan uutta väriä Corona Muraliksen ja Valdyrin (ent. pk-Ulfnar) yhdistäessä voimansa Bysantin lipun alle nimellä Imperiumi. Liitto on kokeilu ja tulee alustavasti kestämään Sotahuudon ajan, ryhmien säilyttäessä itsenäisyytensä. Tämä Etelän Imperiumina tunnettava voima syntyi lokakuussa Sohu-aftereiden huumassa, kun Helsingin ylle lipui pelon pilvi pohjoisen punaisesta vaarasta. Lännessä sivistyneisyyttä uhkaa mustavalkoinen barbaariheimo ja Valdyrin sekä Coronan johtajat paiskasivat kättä liiton merkiksi. Coronan ruusu-viitat ja Helsingin susi jäävät syrjään purppuran peittäessä haarniskat ja kaksipäisen kotkan liehuessa viirissä.
Taustasta lisää:
Valdyr sai Helsingistä treenitilat syksyllä 2010, mutta treeneihin tarvittiin lisää matsaajia. Etsubon treeneissä satunnaisesti käyneet Valdyrilaiset katselivat itselleen sopivaa treenikumppania ja valinta päätyi ristiretkeläisiin. Sisäsiittoisenakin pidetty Corona päätti uhmata tapojaan ja lähteä kokeilemaan harjoittelua muiden kanssa ja lopputulos oli yllättävä: yhteistyö sujui ja harjoittelu osoittautui mukavaksi. Yhdessä alettiin viihtyä paremmin ja paremmin ja Sotahuudon jälkeen Valdyrit osallistuivat Coronan Sohu-aftereihin, täällä syntyi ajatus yhteisestä armeijasta (ehkä alkoholin myötävaikutuksella). Coronan yritys liittää Valdyr itseensä epäonnistui, Keisarikunnan onneksi: Etelän Imperiumi oli syntynyt.
Teema:
Ristiretkeläisten ja viikinkien yhdistäminen oli haasteellista, mutta historiasta onneksi löytyi hyvä kompromissi: Bysantin Keisarikunta. Bysantissa armeija koostui pääosin lähialueiden palkkasotureista ja omasta koulutetusta armeijasta, jonka takia erilaisia varusteyhdistelmiä oli lukuisia. Väriteemaltaan purppura oli myös omiaan luomaan uutta väriä Sotahuudon melskeeseen. Logona toimii Bysantin kaksipäinen kotka. Keskiraskaaseen varusteluun päädyttiin lyhyissä neuvotteluissa. Neuvottelut olivat raskaita, ainakin lompakolle ja maksalle. Rakkaat vastustajat mielessämme pyrimme kehittämään varusteluamme ja harjoitukset pyörivät viikottain.
Väkimäärä ja aseistus
Vahvuus Sotahuuto 2012 27, Sotahuuto 2013 40-45, Sotahuudot 2014 ja 2015 50+. Isoja kilpiä, pitkiä keihäitä, heittokeihäitä ja tykistö. Raskas panssarointi.
