Mannun Vartijain kaarti
Mannun Vartijain kaarti on tiheiden metsien ja korkeiden harjujen Pohjois-Karjalasta ponnistava ryhmä. Ryhmä on osa joensuulaista roolipeli- ja larp-yhdistystä Mannun Vartijat ry:tä (www.mannunvartijat.tk)ja vastaa yhdistyksen bofferitaistelupuolesta.
Kaartilla on läheiset suhteet "oppi-isäänsä" Maahinkaiseen niin perustamisensa kuin Sotahuudossa muodostuneen toveruuden kautta. Toisen erityispaikan Mantujen sydämissä saavat Camulosin Villikarjut, joiden kanssa kaartilla oli hirviömäisen hauskaa Sotahuudossa 2007.
Kaarti on perustamisestaan lähtien luottanut enemmän tiukkaan yhteispeliin kuin loistaviin yksilötaitoihin. Tämä filosofia on tähän asti toiminut erinomaisesti ja Mantu onkin saanut kiitosta erityisesti ryhmätoiminnastaan niin ryhmän sisällä kuin muidenkin ryhmien kanssa. Tämän lisäksi kaarti on vuosien varrella osoittanut muuntautumiskykynsä toimimalla äärimmäisen kevyenä tiedusteluryhmänä, kilpiriviin luottavana linjajyystäjänä ja liikkuvuuteen panostavana kevyehkönä lähitaisteluhäröpallona.
Kaikesta menestyksestä ja maineesta huolimatta kaarti lakkasi olemasta vuonna 2009. Saa nähdä tapahtuuko comebackkia...
Sisällysluettelo
Perustaminen ja Sotahuuto2005
Vuonna 2005 hajanainen joukko boffaajia Joensuun ja Polvijärven alueelta kokoontui erään Sotahuuto 2005 -järjestäjän, Gnomuksen, yhteenpotkimana treenaamaan keskenään. Paikalle saapuneista vain parilla oli aiempaa kokemusta suuremman mittakaavan bofferitaistelusta, satunnaista boffausta oli kuitenkin lähes kaikilla takana joitakin vuosia. Maahinkaisiin kuuluva Gnomus opetti taistelijanplantuille perusteita ryhmätoiminnasta ja taistelutekniikoista. Hajanainen ryhmä hitsautui nopeasti yhteen ja Sotahuuto2005:ssä nämä ensikertalaiset muodostivat Pohjois-Karjalan Prikaatina tunnetun pienen häröpalloryhmän, jonka päätehtävinä oli tiedustelu ja vihollisen häirintä. Resepti toimi yllättävän hyvin ja täysin pusikosta ponkaissut keltanokkaryhmä kipusi tuloslistan kolmannelle sijalle.
Tapahtuman jälkeen ryhmä alkoi vaivihkaa hivuttautua Mannun Vartijat ry:n suojiin ja kevättalvella 2006 ryhmä liitettiin virallisesti osaksi Mannun Vartijat ry:tä. Samalla ryhmän nimi vaihdettiin Mannun Vartijain kaartiksi.
Sotahuuto 2006 - kaarti syntyy
Heti Sotahuuto2005:n jälkeen ryhmä lähti toteuttamaan tulevaa suunnitelmaansa seuraavan vuoden Sotahuutoa varten, vaikka tapahtuman jatkuvuudesta ei vielä ollut varmuutta. Värväys paikkakunnalta sekä viikoittaiset treenit aloitettiin. Kaartin johdon uudesta ihastuksesta johtuen varustusta ja taistelutyyliä alettiin viemään rivitaistelun suuntaan. Aktiivisten treenaajien määrä kohosi nopeasti ja ryhmän vahvuus kipusi 20:n soturin hujakoille. Sotahuuto2006:n alla kaarti valmisti itselleen aiempaa uljaammat sinivalkoiset asetakit.
Sotahuuto 2006:een Mannun Vartijain kaarti saapui 18:n soturin vahvuudella ja osoitti viikonlopun taisteluiden jälkeen oppimiskykynsä. Keskiraskaasti varustautunut kaarti raivasi tiensä vastustajien läpi kolmannelle sijalle, jääden edellisvuoden tapaan vain pisteen päähän toiseksi sijoittuneesta Maahinkaisesta. Tästä alkoi leikillinen herjanheitto puolin jos toisin "oppi-isän" ja "-pojan" välillä.
Sotahuuto 2007 - McMannut possuilevat
Vuonna 2007 Mannun kaarti yhdisti voimansa Camulosin Villikarjujen kanssa ja palasi taistelutyylinsä puolesta hieman historiassaan taaksepäin. Suuret kilvet unohdettiin ja keihäiden lukumäärää vähennettiin, tilalle otettiin liikkuvuus ja armoton möykytys enemmän tai vähemmän häröpalloa muistuttavassa taisteluryhmityksessä. Taistelumenestys jatkui kevennetystä linjasta huolimatta ja ryhmä osoittikin kevyen ja määrätietoisen lähitaisteluryhmän voiman taistelukentällä. Aiemmista sotahuudoista tuttu varman tasainen taistelutyyli oli tiessään, tässä sotahuudossa Mantu kärsi kovimmat tappionsa ja teki pahimmat tuhonsa. Täystuhoon päättyneiden ryntäysten ja eeppisyyttä hiponeiden läpijuoksujen aallottaman viikonlopun jälkeen ryhmä sijoittui sijalle seitsemän.
Suuren inspiraation puuskassa kaartin johto ilmoitti ryhmän tapahtumaan nimellä McMannun klaani, josta saattaa muodostua kantava teema Mantujen taustatarinoille tulevina vuosina.
Sotahuuto 2008 - lippukuningas Mantu
Sotahuutoon 2008 Mantu saapui 16 soturin vahvuudella ja taistelutyyli oli jokseenkin sama kuin 2007. Yhteistyötä Camulosin Villikarjujen kanssa jatkettiin ja osa jousilla varustetuista mannuista pukikin kiltin ylleen muutamien raskaampien possujen vaihtaessa sinivalkotabardiin (jossa kyllä edelleen possulogo). Ruotsin kevyessä armeijassa taistellut Mantu oli tapahtuman tehokkain lipunryöstöyksikkö, mikä tuli kaartin johdolle pienoisena yllätyksenä. Viikonlopun taistelujen päätyttyä Mantu löytyi tuloslistalta sijalta kymmenen.
Mantu nykyisin
Monen aktiivin lähdettyä maailmalle, alkoi kaartin rivi harveta uhkaavasti. Lopulta ennen Sotahuuto 2009:ää, päätimme lopullisesti pitää ainakin välivuoden, ja katsoa jos seuraavana vuonna olisi parempi onni. Kaarti hajosi pääosin Camulosin Villikarjuihin ja Kuolan Kaartiin. Kun vuosi 2010 ei tuonut muutosta, kaarti päätettiin lopullisesti lakkauttaa. Joensuu siirtyi nyt siis vahvasti "possukaupungiksi" suurimman osan mantulaisista siirryttyä Camulosiin.
