Ruusujen sota

Ruusujen sota tai ruusujen sodat on yhteisnimitys vuosina 1455–1487 käydyille monimutkaisille taisteluille Englannin kruunusta Lancasterin ja Yorkin sukujen välillä. Molemmat suvut olivat Plantagenetin suvun haaroja, joiden juuret ulottuivat Edvard III:een. Nimitys ruusujen sota on keksitty jälkikäteen, ja se tulee sukujen tunnusmerkeistä: Lancasterin punaisesta ja Yorkin valkoisesta ruususta. Lancaster-sukua kannatettiin pääosin maan pohjois- ja länsiosissa, kun taas York-suvun kannatus oli suurinta etelässä ja idässä. Ruusujen sota ei kuitenkaan juuri koskettanut väestön valtaosaa, vaan oli aateliston sisäistä valtakamppailua. Ruusujen sota oli eräs tärkeimpiä tekijöitä aateliston vallan heikentymisessä, sillä ylhäisaatelisia kuoli taisteluissa suuret määrät, mikä valmisti maata Tudor-suvun hallintaan, jossa valta oli keskitettyä.