Kooste ly�ntien laskeminen

Koko bofferointihistorian on ollut puhetta siitä, minkälaiset osumat pitäisi laskea peliteknisesti osumiksi. Asiasta on useita mielipiteitä laidasta toiseen. Osa laskisi pienimmätkin osumat vaikkea kyse ole miekan varsinaisesta liikkeestä. Osa taas haluaisi lyönnin olevan jossain määrin "oikeasti kunnollinen". Useimpien mielipide osunee johonkin välimaastoon. Herkän laskentatavan puolustajat vetoavat yleensä sääntöjen selkeyteen ja yksikäsitteisyyteen, selkeämpien osumien puolustajat taas siihen, että se kannustaa järkevämmän tekniikan käyttöön, ja että bofferointiyhteisön "kalibraatio" kyllä vakiintuu jos siihen vain tahtoa löytyy.

Säännöt ovat luonnollisesti aina tietysti tietty tasapainotila, joka vallitsee ristiriitaisten tavotteiden välillä kuten realistisuus, tasapuolisuus, yksinkertaisuus ja selkeys. Vahinkoa ei voida täysin realistisesti mallintaa mutta toisaalta ei tarvitse aivan läskiksikään lyödä. Toisaalta voidaan pitää "pelillisyyttä", selkeää pelimekaniikkaa tavoitellumpana asiana.

Tällä sivulla ei oteta kantaa, minkälainen ei-aseellinen kontakti on sallittua (taklaukset, työntäminen, asekäden sitominen jne.). Näille asioille on tarkoitus saada oma sivunsa. Tällä sivulla oleellinen kysymys on, että onko se osuma vai ei?

Nykyinen linjaus

Tämänhetkiset Sotahuudon säännöt sanovat seuraavaa:

* Osumaksi lasketaan mikä tahansa aseen terän tai vaikuttavan osan (kuten sotanuijien kärki) osuma,
  joka osuu taistelijaan asti ja on tullut kunnon liikkeestä. Selvästi vartalosta erillään oleviin 
  vaatteisiin tulleita osumia ei lasketa. Epäselvissä tilanteissa voi selvyyden vuoksi vaikkapa huutaa
  "Rikoit viittani, tämän saat maksaa!" tai nyökätä haarniskaan tulleen osuman merkiksi. On kohteliasta
  yrittää tehdä lyöjällekin selväksi osuiko annettu isku vai ei.

Osumaksi kelpaa siis kevytkin osuma, kunhan se on tullut oikeasta liikkeestä, eli on lyöty.

Foorumikeskustelua aiheesta

• (etsi foorumiketjuja tähän...)

Mahdollisesti epäselvyyttä aiheuttavat asiat

Alla on lueteltu erilaisia tilanteita. Niiden alla on listana kommentteja. Jos kommentti on selkästi laskemista puoltava, on siinä -merkki. Vastustavassa kommentissa -merkki.

Aseen osa tai lyöntitapa

Lapeosumat miekasta. Mikäli varmasti huomataan, että osuma todella tuli lappeesta, pitääkö se laskea vai ei?

• Yleisesti ottaen epäselvissä tilanteissa nämä on totuttu laskemaan. Selkeyden vuoksi usein lasketaan miekan lapeosumatkin.

Lyönti keihään terällä. Mikäli keihäällä ei pistä vaan lyö, pitääkö osuma laskea?

• aiheuttaa rumaa keihästekniikkaa eikä oikeasti välttämättä olisi kovin tehokasta (toki viiltokeihäitäkin on ollut olemassa). "pelidynamiikan" kannalta olisi selkeää että keihäällä vai pistettäisiin.

Miekan pommeli. Tuleeko näitä osumia laskea? Entä väistimen osuma?

• . Aiheuttaa vaarallisia tilanteita.

Varsiaseen perä. Voiko buttspikellä pistää tai lyödä?

• Nykylinjaus on, että hilparin peräpäällä on pistää, mikäli siihen on rakennettu kunnollinen pistokärki. Muuten ei.

Lyönti kilvellä. Lasketaanko osumat kilvestä?

• . Aiheuttaa vaarallisia tilanteita.

Kimmonneet ampuma- ja heittoaseet. Jo kertaalleen muualle osuneet ampumatarvikkeet. Ovatko vielä vaarallisia?

Osumapaikan selkeys

Osuma selkeästi erilläolevaan vaatteeseen. Osuma liehuvaan viittaan tai hevilettiin. Lasketaanko?

• Nykyisten SH-sääntöjen mukaan ei lasketa osumaksi.
• RopeCon'07-turnaussääntöjen mukaan laskettiin osumaksi. (sori Gebu)

Hipaiseva, mutta selkeydeltään hyvä lyönti. Selkeä ja hyvä lyönti voiman ja liikkeen kannalta, mutta hipaisee kevyesti osumakohtaa ja jatkaa matkaa.

• Sääntöjen pysyminen yksinkertaisena ja yksiselitteisenä.
• Hipaisu on määritelmän mukaan tuota kuin pienen naarmun. Eihän siitä kävisi oikeasti mitään.

Osuman liikkeen selkeys

Kevyt mutta selkeä liike. Kevyt ranteella tehty voimaton lyönti, joka on kuitenkin selkeästi liikkeessä.

• Nykyinen sääntökuvaus vastaa tätä.
• Riittävän lyöntivoiman määrittäminen voi olla vaikeaa. Toisaalta käytännössä tämä on mennyt aika hyvin.
• Heikot lyönnit eivät oikeasti aiheuttaisi mitään vahinkoa. Kunnon lyöntiä (mutta ei mitään älytöntä vaan selkää osumaa) vaadittiin SH06:ssa joten tästä on kokemusta.

Osuma ilman selkeää liikettä. Ase ajautuu esim. ahtaassa joukossa vastustajan iholla. Ilman kunnon liikettä. Lasketaanko?

• . Sääntöjen selkeys ja yksiselitteisyys.
• Ei niitä huomaa helposti, eikä erityisesti panssarin kanssa. Oikeasti ei aiheuttaisi yhtään mitään.

Ihollaolevalla aseella (edellinen tilanne) jatkaminen viiltämällä/sahaamalla. Lasketaanko viiltely?

• Osuman alkamis ja loppumisajankohta on vaikea määrittää. Viilto voi olla vaikea huomata. Toisaalta viilto panssaroimattomaan vastustajaan voisi olla kohtalokasta. Rengaspanssari ja monet muut suojaisivat tällaiselta osumalta (oikeasti) erityisen hyvin.

Taputtelu. Nopeita peräkkäisiä lyöntejä minimaalisella liikkeellä.

• Virossa on käytössä ns. metrisääntö. Miekan kärjen on liikuttava metrin verran. Tämä on yksi mahdollinen ohjenuora taputteluun.

Torjutun iskun liu'uttaminen perille. Tällaisissa osumissa kyse on enemmän kosketuksesta kuin lyönnistä. Onko järkeä laskea?

• Se on sanottava, että tässä tapauksessa ase tulee perille edes jonkinlaisesta liikkeestä. Tällaisten salliminen tosin estää monen historiallisen tekniikan käytön jossa luotetaan että pysäytetty ase on käytännössä vaaraton.
• . Sääntöjen selkeys ja yksiselitteisyys.
• Oikeasti ei aiheuttaisi yhtään mitään.

Torjunnan läpi menevä isku. Voidaanko ajatella, että iskuvoimasta absorboituu riittävän suuri osa?

• Yleisesti ajatellaan, että jos torjuntaa ei saa pysäytettyä, se on henkilökohtainen voivoi. Tästä ei yleensä synny juurikaan keskustelua.

Muita sääntökohtia? jatka listaa!