HUOM! Viralliset säännöt löytyvät seuraavilta sivuila:

• Järjestyssäännöt
• Sääntötiivistelmä
• Taistelusäännöt

Taistelusäännöt

Muutokset taistelusääntöihin vuodelle 2013 on lihavoitu tekstissä.

1. Yleiset periaatteet

1.1. Taistelusääntöjen tarkoitus

Näiden taistelusääntöjen tarkoitus on määrittää yhteisesti hyväksytty tapa toteuttaa taistelunmallinnusta Sotahuuto-tapahtumassa järjestelmällisesti ja turvallisesti.

1.2. Sotahuuto-tapahtuman periaatteet

Sotahuuto-tapahtuman taistelutoiminnassa noudatetaan näitä taistelusääntöjä. Säännöt takaavat osallistujien turvallisuuden ja toiminnan tasapuolisuuden. Kaikessa taistelutoiminnassa edellytetään sekä taistelijoilta että valvojilta kunniallista toimintaa.

Taistelijoiden tulee noudattaa valvojien antamia ohjeita.

1.3. Käsitteet

Taistelijalla tarkoitetaan näissä säännöissä sellaista henkilöä, joka osallistuu Sotahuuto-tapahtuman taistelutoimintaan.

Hyökkääjällä tarkoitetaan näissä säännöissä taistelijaa, joka suorittaa hyökkäyksen jollain aseella tai aseyhdistelmällä kohdetta vastaan.

Kohteella tarkoitetaan näissä säännöissä taistelijaa, jota vastaan hyökkääjä suorittaa hyökkäyksen jollain aseella tai aseyhdistelmällä.

Kuolleella tarkoitetaan näissä säännöissä taistelijaa, joka käynnissä olevan skenaarion aikana on myöhemmin 2.3.2 Kuoleminen ja kuolleena oleminen – luvussa määritellyllä tavalla kuollut.

Skenaariolla tarkoitetaan näissä säännöissä yksittäistä taistelutapahtumaa, jonka aikana taistelutoiminta jatkuu yhtäjaksoisesti, ellei sitä turvallisuussyistä väliaikaisesti keskeytetä.

Sivullisella tarkoitetaan näissä säännöissä sellaista henkilöä, joka jostain syystä on Sotahuuto-tapahtuman taistelutoiminta-alueella taistelutoiminnan ollessa käynnissä, mutta ei ole taistelija tai valvoja.

Valvojalla tarkoitetaan näissä säännöissä sellaista henkilöä, jonka Sotahuuto-tapahtuman vastuullinen pääjärjestäjä on valtuuttanut ohjaamaan tapahtuman taistelutoimintaa.

Haavurilla tarkoitetaan henkilöä, jolla skenaarion alkaessa on hallussaan järjestäjien virallisia siteitä.

2. Taistelutoiminta

2.1. Osumapaikat

Taistelija jaetaan kuuteen osumapaikkaan: päähän, vartaloon, vasempaan käteen, oikeaan käteen, vasempaan jalkaan, sekä oikeaan jalkaan. Osumapaikka pää käsittää ihmisen kaulan ja pään. Osumapaikka vartalo käsittää hartiat hauiksen yläpuolelta ja vartalon pakaroista ja nivusista kaulaan saakka. Osumapaikat vasen ja oikea käsi käsittävät kunkin käden olkapään nivelestä sormenpäihin. Osumapaikat vasen ja oikea jalka käsittävät kunkin jalan vartalon pakaroiden ja nivusten alapuolelta varpaiden kärkiin saakka.

2.2. Hyökkääminen ja hyökkäysten osuminen

2.2.1. Hyökkäämistavat

Hyökkäämistapoja ovat lyönti, pisto, heitto, sekä laukaiseminen. Käytetty ase rajoittaa sille käytettävissä olevia hyökkäämistapoja. Muita kuin aseelle käytettävissä olevia tapoja ei saa käyttää. Asekohtaiset hyökkäämistavat on määritelty luvussa 3 Aseet ja aseyhdistelmät.

Lyönti ja pisto alkavat soveltuvan lähitaisteluaseen havaittavalla liikkeellä ja loppuvat havaittavaan palauttavaan liikkeeseen. Osuman tulee luvussa 2.2.3 Kohde ja hyökkäyksen osuminen määritetyllä tavalla tapahtua tällaisen hyökkäyksen alettua ennen sen loppumista. Jatkuva työntävä liike aseen hyökkäyksen alun havaitun liikkeen aiheuttaman osuman jälkeen on edelleen samaa hyökkäystä eikä aiheuta lisävauriota kyseiseen osumakohtaan. Sahaava tai pumppaava aseen terän liike tämän kuitenkin pysyessä havaittavasti kontaktissa kohteeseen on myös osa alkuperäistä hyökkäystä eikä aiheuta lisävauriota kyseiseen osumakohtaan. Liu’uttaen tehtyä hyökkäys voi yhden näin määritetyn hyökkäyksen aikana osua useampaan kuin yhteen osumakohtaan, jolloin osuma myös kohdistuu niihin kaikkiin.

Heitolla ja laukaisemisella tarkoitetaan näissä säännöissä kaikkia kantamalta tehtyjä hyökkäyksiä. Heittoaseet heitetään ja erilaisilla jousiaseilla ja sotakoneilla laukaistaan ammuksia. Kummallakin tavalla toteutettu hyökkäys alkaa aseen irtoamisesta lähettäjänsä hallinnasta heiton tai laukaisun voimasta. Onnistunut osuma tapahtuu edellä mainitun aseen teräosan osuessa kohteeseen.

Aseen liu'uttaminen kohteeseen mitään kiinteää rakennetta tai pintaa pitkin on kielletty.

2.2.2. Hyökkääjä ja hyökkäyksen toteuttaminen

Hyökkääjä toteuttaa hyökkäyksen käyttämälleen aseelle ominaisella tavalla. Yhdellä kädellä saa hyökätä vain yhdellä aseella kerrallaan. Hyökkäykseen käytetyn voiman säätely on aina hyökkääjän vastuulla ja hyökkääjältä edellytetään harkintaa voimankäytössä. Hyökkääjän tulee käyttää sellaisia hyökkäämistapoja, jotka voidaan hyökkäämiseksi havaita. Hyökkääjä ei valvo hyökkäyksistään seuraavien osumien havaitsemista, mutta voi huomauttaa asiallisesti osumia ottamatta jättänyttä taistelijaa skenaarion jälkeen tämän osumien havaitsemisen puutteellisuudesta. Hyökkääjää voidaan huomauttaa skenaarion jälkeen liiallisesta voimankäytöstä. Valvojat voivat poistaa taistelijan tapahtumasta tämän varoituksesta huolimatta jatkuvasta liiallisesta voimankäytöstä.

Yllättävät tai olosuhteista johtuen vaikeasti havaittavat hyökkäykset tulee toteuttaa poikkeuksellista varovaisuutta noudattaen sekä voimankäytön että hyökkäyksen kohdentamisen osalta, välttäen näin vauriolle erityisen alttiita ruumiinosia kuten jalkoväliä, munuaisia ja takaraivoa.

2.2.3. Kohde ja hyökkäyksen osuminen

Osuma aseen terästä hyväksytyllä hyökkäämistavalla mihinkään osaan taistelijaa aiheuttaa osumapaikasta ja -kerrasta riippuen joko haavoittumisen tai kuoleman. Hyökkäyksestä aiheutuvan osuman vastaanottaminen ja sen seuraamuksia koskevien sääntöjen noudattaminen on aina kohteen vastuulla. Kohteena oleva taistelija voi skenaarion jälkeen huomauttaa liiallista voimaa hyökkäyksissään käyttävää taistelijaa tämän liiallisesta voimankäytöstä. Osumien tietoinen huomiotta jättäminen mistään syystä ei ole sallittua. Osuman tahaton huomaamattomuus on inhimillistä. Osumien huomiotta jättämisestä voidaan huomauttaa kohteena ollutta taistelijaa skenaarion jälkeen. Vartalosta selvästi irrallaan olevaan vaatekappaleeseen kohdistunutta osumaa ei lasketa osumaksi kohteena olevaan taistelijaan. Osuma muuhun kuin kädessä oleviin lähitaisteluaseeseen tai kilpeen lasketaan osumaksi osumakohtaan jonka se peittää poislukien osumat, jotka kohde voi kiistatta havaita sellaiseksi, ettei osuma muuten olisi osunut kohteeseen (esimerkiksi nuolten päät olkapään yläpuolella).

2.3. Haavoittuminen ja kuoleminen

2.3.1. Haavoittuminen

Osuma mihinkään raajaan aiheuttaa taistelijan haavoittumisen. Kyseistä raajaa ei osuman jälkeen saa enää käyttää. Vahingoittunut käsi on pidettävä selän takana, eikä sillä saa käyttää kilpeä. Vahingoittunut jalka on nostettava ilmaan, eikä sille saa laskea painoa. Vahingoittuneesta kädestä saa siirtää aseen tai kilven terveeseen käteen.

2.3.2. Kuoleminen ja kuolleena oleminen

Osuma vartaloon tai päähän aiheuttaa taistelijan välittömän kuoleman. Toinen osuma jo haavoittuneeseen raajaan aiheuttaa välittömän kuoleman. Molempien käsien tai molempien jalkojen haavoittuminen aiheuttaa kuoleman välittömästi jälkimmäisen käden tai jalan haavoituttua. Toisen jalan ja toisen käden haavoittumisesta tätä vastoin ei aiheudu kuolemaa.

Kuollut taistelija ei saa osallistua taistelutoimintaan, kunnes valvojat toisin määräävät. Kuolleen taistelijan tulee osoittaa olevansa kuollut alla määritetyllä tavalla niin kauan kuin hän on taistelutoimintaan käytetyllä alueella.

Kuolleena oleminen osoitetaan välittömästi kuolemaan johtaneen tapahtuman jälkeen ensisijaisesti kaikilla tai tämän ollessa mahdotonta vähintään yhdellä seuraavista tavoista: 1. ilmoittamalla kuolemasta ääneen, 2. nostamalla ja tämän jälkeen pitämällä vähintään toista kättä pään päällä, tai 3. kääntämällä ja pitämällä aseen terä maata kohden osoitettuna ja nostamalla aseen kahva vähintään kasvojen tasolle mahdollisuuksien mukaan terästä kiinni pitäen.

Kun kuollut taistelija pääsee välittömästä taistelukontaktista, tulee hänen taistelualueella yhä ollessaan osoittaa kuolemaansa nostamalla tähän tarkoitukseen hyväksytty merkkiliina päänsä yläpuolelle tai kiinnittämällä liina päänsä ympärille.

Liinan tulee olla kokonsa puolesta selkeästi erottuva, sekä väriltään kirkkaan oranssi kangas.

Kuolleen taistelijan tulee poistua valvojien kuolleita varten osoittamalle alueelle välttäen aiheuttamasta häiriötä yhä käynnissä olevalle taistelutoiminnalle. Poistuminen tulee tehdä taistelun niin salliessa viivyttelemättä, mutta kuitenkin välttäen muita taisteluun osallistuvia, yhä oletettavasti elossa olevia taistelijoita.

Mikäli poistuminen taistelutoiminnan välittömästä läheisyydestä ei kuolemisen jälkeen edellä mainitulla tavalla onnistu, on taistelijan hakeuduttava esteeksi soveltuvan maastonkohdan kuten muurin, kiven tai puun viereen, sekä istuttava alas tai mentävä polvelle osoittaen samalla edellä määritetyllä tavalla olevansa kuollut, kunnes tilanne sallii poistumisen sääntöjä noudattaen.

Kysyttäessä tai oletettavasti eläviä taistelijoita kohdattaessa kuolleen taistelijan on oma-aloitteisesti ilmoitettava olevansa kuollut. Kuolleen teeskenteleminen tahallisesti ei ole sallittua.

2.3.3. Haavurit

Järjestäjien osoittamassa skenaarioissa voi olla käytössä haavureita. Haavureilla on käytettävissään järjestäjien antama määrä haavasiteitä. Haavuri saa käyttää vain skenaarion alussa hallussa pitämiään siteitä. Nämä on sidottava haavoittuneen raajan ympärille siteen koko pituudelta. Haavuri tai sidottava eivät saa sitomisen aikana osallistua taistelutoimintaan. Haavuri ei saa sitoa itseään. Sitominen palauttaa raajan käyttökelpoisuuden.

Sidoksen purkautuminen tai osuma sidottuun raajaan johtaa kuolemaan.

2.4. Puolustautuminen

2.4.1. Toiminnallinen - kilven käyttäminen

Kilpi on muista puolustusvälineistä poikkeava aktiivinen puolustusväline, joka tulee erikseen sellaisena tähän tarkoitukseen hyväksyttää. Kilpeä voi käyttää vain yhdellä tai kahdella haavoittumattomalla kädellä. Näin käytettynä osuma kilpeen ei koskaan aiheuta luvussa 2.3 Haavoittuminen ja kuoleminenkuvattuja seuraamuksia ellei asesäännössä erikseen niin määrätä. Tämä kilven suojaamiskyky on pysyvä ja siihen kohdistuneiden osumien määrästä riippumaton.

Haavoittuneessa kädessä pidettyyn kilpeen tullut osuma lasketaan osumaksi haavoittuneeseen käteen, mistä seuraa kuolema.

Taistelijalla saa olla vain yksi kilpi. Kilvestä täytyy pitää kämmenen kohdalta kiinni kilven kahvasta, eikä kilpeä pitävä kämmen saa näkyä kilven reunan yli.

Kilven rakenteesta säädetään luvussa 4. Puolustusvälineet.

2.4.2. Passiivinen haarniskan käyttäminen

Haarniska suojaa kussakin osumapaikassa yhdeltä luvussa 2.2.2 Hyökkääjä ja hyökkäyksen toteuttaminen määritellyllä tavalla saadulta osumalta, mikäli osuma kohdistuu vain haarniskaan. Suojaamattomaan osumapaikkaan kohdistuvaan osumaan haarniska ei vaikuta. Skenaarion aikana tällä tavoin menetetty haarniskan suojaava vaikutus palautuu vasta taistelijan kuoltua.

Haarniskan rakenteesta säädetään luvussa 4. Puolustusvälineet.

2.5. Kontakti

2.5.1. Taistelijoiden välinen kontakti

Hallittu kehokontakti taistelijoiden välillä on sallittu. Tarkoituksellinen toiseen taistelijaan tarrautuminen, tämän kaataminen, lyöminen muulla kuin tarkastetulla lyömäaseella, sitominen, tämän kanssa painiminen tai muun kontaktitaistelumenetelmän käyttäminen on ehdottomasti kiellettyä. Hallitsematon kontakti, esimerkiksi päin hyppääminen on kielletty.

2.5.2. Aseilla toteutettu kontakti

Kilpien ja muiden aseiden työntäminen on sallittua aseita käyttäen. Aseen varrella ei saa lyödä muita taistelijoita, eikä asetta saa käyttää painimiseen tai kaatamiseen.

2.5.3. Vastustajan aseeseen tarttuminen

Vastustajan eli toisen taistelijan aseeseen tarttuminen aseen hallitsemiseksi on sallittua aseen varresta tai kahvasta, ei milloinkaan sen terästä. Tarttuminen aseen rikkomiseksi ei ole sallittua. Tarttujan tulee päästää irti, mikäli tilanne ei ole ratkennut viidessä sekunnissa. Mikäli tartuntatilanne aiheuttaa vaaraa kenellekään tai edellisessä kohdassa mainittua lyömistä, painia, on vastustajan aseesta päästettävä irti.

2.5.4. Kilpikontakti

Kilpeä saa käyttää hallitun kontaktin ottamiseen toisiin taistelijoihin, sekä näiden työntämiseen. Kilvellä ei saa lyödä eikä kaataa muita taistelijoita. Hallitsematon ryntäily ja muiden taistelijoiden kaatamisen yrittäminen on kielletty. Kilpeä käyttävä taistelija on vastuussa käyttämästään voimasta, ja häntä voidaan huomauttaa liiallisesta voimankäytöstä skenaarion jälkeen. Taistelijan varoituksesta huolimatta jatkuvasta liiallisesta voimankäytöstä voivat valvojat poistaa hänet tapahtumasta.

Tarkoituksellinen toisen taistelijan kilpeen tarttuminen käsin on kielletty.

2.6. Turvallisuus ja valvonta taistelutoiminnan aikana

2.6.1. Skenaarion aloittaminen ja lopettaminen

Valvojat aloittavat ja lopettavat jokaisen skenaarion selvillä ja taistelijoille ennen taistelutoiminnan alkamista selvästi ohjeistetuilla merkeillä.

2.6.2. Hold ja Jatkuu – komennot

Hold-komennon tarkoituksena on purkaa taistelutoiminnan aikaiset vaaratilanteet ja estää osallisten hengelle tai terveydelle aiheutuvat vauriot. Jokaisen taistelutoimintaan valvojana tai taistelijana osallistuvan tulee tällaisen vaaratilanteen havaitessaan huutaa Hold ja toimia tätä alla säädetyn mukaisesti. Hold-komennon käytössä tulee harjoittaa harkintaa.

Hold-komento keskeyttää välittömästi kaiken taistelutoiminnan. Komennon kuullessaan taistelijan on välittömästi lopetettava kaikki liike, tämän jälkeen toistettava Hold-komento ja käytävä polvelle odottamaan taistelun jatkumista.

Näin toteutetun tauon aikana on luvussa 2.3.2 Kuoleminen ja kuolleena oleminen määritetyllä tavalla kuolleiden taistelijoiden poistuttava taistelutoiminta-alueelta. Elossa olevien taistelijoiden tulee välttää liikkumista sijoiltaan polvelle käyntiä lukuun ottamatta.

Taistelutoiminta jatkuu vasta, kun valvojat ovat selvittäneet Hold –komennon syyn ja ratkaisseet sen aiheuttaneen vaaratilanteen tai todenneet vaaratilanteen muuten ratkaistuksi. Valvojat käynnistävät taistelutoiminnan Jatkuu-komennolla. Taistelijan tulee toistaa Jatkuu-komento ennen taistelutoiminnan jatkamista.

Hold- ja Jatkuu – komentojen antamiseen voivat valvojat käyttää sellaisia merkinantovälineitä, jotka on ennen taistelutoiminnan alkamista taistelijoille selvästi ohjeistettu. Tällä tavoin annettuihin merkkeihin taistelijat suhtautuvat samalla tavalla kuin Hold- ja Jatkuu – komentoihinkin.

Hold-komennon minkäänlainen käyttö muulla kuin edellä kuvaillulla tavalla on ehdottomasti kielletty.

2.6.3. Loukkaantumiset ja henkilövauriot

Taistelijoiden tulee välttää taistelemasta selvästi loukkaantuneiden henkilöiden läheisyydessä. Loukkaantuneita tulee aina tarvittaessa auttaa ensiapupisteelle riippumatta pelillisistä tapahtumista tai tekijöistä.

2.6.4. Valvojien tehtävät ja sääntövalvonta

Valvojat vastaavat taistelutoiminnan turvallisuudesta. Valvoja voi keskeyttää skenaarion, mikäli osallistujien turvallisuus sitä edellyttää. Valvoja voi huomauttaa yksittäistä taistelijaa tämän vaarantavasta käytöksestä tai tämän liiallisesta voimankäytöstä, sekä poistaa sellaisen taistelijan, jota on jo huomautettu ja joka tästä huolimatta asettaa toistuvasti muiden turvallisuuden tieten tahtoen vaaralle alttiiksi, skenaarion ajaksi tai erittäin raskauttavien asianhaarojen vallitessa koko tapahtumasta. Valvojan tunnukset ilmoitetaan tapahtuman aluksi.

3. Aseet ja asejärjestelmät

3.1. Aseita koskevat yleiset säännöt

3.1.1. Aseiden hyväksyminen käyttöön

Kaikki tapahtumassa käytettävät aseet on hyväksyttävä tähän tehtävään erityisesti nimetyillä tarkastajilla. Hyväksytyt aseet tulee merkitä sellaisella tavalla, joka on toiminnan aikana havaittavissa. Tarkastajat voivat kieltää vaaralliseksi arvioimansa aseen, vaikka se kirjaimellisesti katsottuna täyttäisikin asetyypilleen asetetut rakennevaatimukset. Aseiden hyväksymiseen liittyvissä kysymyksissä lopullinen, tapahtuman ajan kestävä päätösvalta on tapahtuman pääjärjestäjän nimeämällä päätarkastajalla.

Tapahtuman järjestäjillä on oikeus hyväksyä tai hylätä kaiken tyyppisiä aseita joko niiden historiallisten esikuvien, niiden puutteen tai kyseessä olevien aseiden tapahtumaan soveltuvuuden tai soveltumattomuuden perusteella.

3.1.2. Vaurioituneet aseet

Vaurioitunutta asetta ei saa käyttää. Kesken skenaarion vaurioituvan aseen käyttö on välittömästi lopetettava, eikä asetta saa enää käyttää skenaarion kestäessä. Tapahtuman aikana vaurioitunut ja tämän jälkeen korjattu ase on hyväksytettävä uudelleen ennen sen uudelleen käyttöönottoa.

3.1.3. Aseiden jaottelu

Aseet jaetaan seuraaviin ryhmiin: lähitaisteluaseet, pitkän kantaman aseet ja sotakoneet. Kutakin ryhmää sitovat omat toiminnalliset, turvallisuus- ja rakennesääntönsä.

3.1.4. Aseita koskevat materiaalikäsitteet

Asesäännöissä on aseissa käytettävät pehmustemateriaalivahvuudet määritetty solumuovin ja vaahtomuovin perusteella. Muita vastaavia materiaaleja voidaan aseen pehmustamiseen käyttää edellyttäen, että ase täyttää mallimateriaaleja käyttäen asetetun suojaavuusarvon.

3.2. Lähitaisteluaseet

3.2.1. Lähitaisteluaseiden käyttö ja yleiset säädökset

Lähitaisteluaseella tarkoitetaan kädessä tai käsissä pidettävää lyömä-, pisto- tai lyömä- ja pistoyhdistelmäasetta. Yhdessä kädessä ei saa pitää kahta asetta. Hyväksyttävä lähitaisteluase perustuu aina johonkin historialliseen asemalliin ellei tätä asemallia erikseen ole vaikean mallinnettavuuden, vaarallisuuden tai muun vastaavan perusteen takia kielletty. Kiellettyjä aseita ovat sauvat, sekä pienet heittoaseet kuten tikarit ja heittotähdet.

Lähitaisteluaseiden minimipituus on 40 cm.

Sellaiset osat asetta, joilla ei tarkoituksellisesti lyödä mutta jotka saattavat silti vahingossa osua kohteeseen, on pehmustettava vähintään 15 mm paksuisella solumuovilla.

Lähitaisteluaseen pistokärki tulee rakentaa siten, että runkoputki on tulpattu ja tulpan päällä on vähintään 21 mm solumuovia ja vaahtomuovipehmuste. Runkoputken kahvaosan puoleinen pääty tulee pehmustaa vähintään 14 mm solumuovia ellei toisin alempana säädetä.

Aseen runkomateriaali ei saa tuntua kokoon painettaessa pistokärjestä läpi. Tämän pehmusteen runkokiinnitys on tuettava siten, ettei se pistettäessä voi taittua sivuun. Pistokärjen saa teipata siten, että se säilyy pehmeänä ja piston suunnassa joustavana ja muotoonsa piston jälkeen palautuvana.

Lateksiaseita ei saa käyttää.

3.2.2. Keihäät

Keihäs on pistoase. Keihään varren tulee turvallisuussyistä joustaa piston voimaa heikentävällä tavalla, muttei niin paljon, että asetta voidaan käyttää epäsuorasti suojarakenteen tai -välineen reunan yli joustaen pistämällä. Keihään pistokärjessä on oltava vähintään 150 mm pitkä vaahtomuovipehmuste, jonka täytyy olla riittävän leveä estämään syrjään taittuminen pistettäessä. Keihään varsi on pehmustettava vähintään 15 mm paksulla solumuovikerroksella muualta, paitsi kahvan kohdalta. Keihäissä kahvaa saa olla enintään 175 senttiä, pehmustetta terän alla on oltava kuitenkin vähintään 50 senttiä.

Keihään varsimateriaalina saa käyttää ulkohalkaisijaltaan 50 mm vahvuista PVC-putkea, kahta sisäkkäistä yhteen liimattua ja päistä tulpattua muuta putkea, ulkohalkaisijaltaan 20 mm vahvuista lasikuituputkea, tai 3 m kokonaispituuden ylittävissä aseissa ulkohalkaisijaltaan 26 mm vahvuista lasikuituputkea. Lasikuituputki on aina tulpattava poikkeuksellisella huolellisuudella molemmista päistä sekä suojattava teipillä koko varren pituudelta. Keihäisiin hyväksytään koeluontoisesti halkaisijaltaan vähintään 20 mm ja enintään 40 mm bambu. Kaikki bamburakenteiset keihäät tulee tarkastuttaa pääasetarkastajalla.

3.2.3. Ketjuaseet

Ketjuase on lyömäase. Ketjuaseeksi katsotaan sellainen ase, jossa terä on liitetty varteen ketjua vastaavalla joustavalla liittimellä. Ainoita sallittuja ketjuaseita ovat yhdellä kädellä käytettävät varstat. Varstan suurin mahdollinen pituus saa olla enintään 1 m. Terää ja vartta yhdistävä ketju saa olla enintään 20 cm pitkä. Ketju on pehmustettava siten, että siitä ei aiheudu kuristumis- tai kiilautumisvaaraa. Terässä ei saa olla salibandypalloa painavampaa tai terävämpää esinettä.

3.2.4. Kirveet ja nuijat

Kirveet ja nuijat ovat lyömäaseita. Niissä on selvästi eritelty lyömäterä ja varsi. Varrella ei saa lyödä, eikä sillä aiheutettu osuma aiheuta vahinkoa. Lyömäkärjessä ja sen välittömässä läheisyydessä, sekä aseen varren päässä tulee aina olla vähintään 50 mm vaahtomuovia tai 30 mm solumuovia. Kokonaispituudeltaan alle 110 cm pitkän aseen pistokärjen vaahtomuovin pituus tulee olla vähintään 8 cm tulppauksen lisäksi. 110 cm pituuden ylittävän aseen pistokärjen vaahtomuovin tulee olla vähintään 12 cm pitkä tulppauksen lisäksi. Aseen runko on muutenkin pehmustettava vähintään 15 mm paksulla solumuovikerroksella muualta, paitsi kahvan kohdalta. Runkopehmusteen on oltava vähintään puolet koko aseen pituudesta. Yli 180 cm pitkät aseet ovat varsiaseita.

3.2.5. Miekat

Miekka on lyömä- ja pistoyhdistelmäase. Putkimateriaalina tulee olla ensisijaisesti pvc:putkea tai pp:putkea. Muista runkomateriaaleista tulee erikseen ilmoittaa pääasetarkastajalle ja toimittaa näytepala tarkastusta varten. Lasikuitu, metallit ja puumateriaalit hylätään lähtökohtaisesti.

Miekan terä kiertää kahta puolta runkoputkea kohti kahvaa alkaen pistokärjestä, joka sekin on terää. Alle 110 cm pituisen miekan varsinaisen iskuterän on oltava vähintään puolet koko aseen pituudesta ja hamarapuolen terän on oltava neljäsosa koko aseen pituudesta. Yli 110 cm pituisissa miekoissa myös hamarapuolen terän tulee olla vähintään puolet koko aseen pituudesta. Terä tulee rakentaa runkopehmusteen päälle käyttäen 15 mm paksua ja alle 110 cm pitkissä miekoissa 30 mm leveätä tai sitä pitemmissä miekoissa 40 mm leveätä solumuovia. Miekan suurin sallittu pituus on 180 cm.

Alle 110 cm pituisen miekan runkoputkena toimivan muoviputken halkaisijan on oltava vähintään 25 mm ja yli 110 cm pituisten miekkojen 32 mm. Putkea saa taivuttaa mutta putki ei saa terän osalta olla eteenpäin kaartuva eikä siinä saa olla kiinni pitämiseen millään lailla soveltuvaa koukkua tai piikkiä. Putkea saa litistää ovaalin muotoiseksi vain kahvan osalta.

Miekassa tulee olla vaahtomuovinen pistokärki. Kokonaispituudeltaan alle 110 cm pitkän miekan pistokärjen vaahtomuovin pituus tulee olla vähintään 8 cm tulppauksen lisäksi. 110 cm pituuden ylittävän miekan pistokärjen vaahtomuovin tulee olla vähintään 12 cm pitkä tulppauksen lisäksi. Miekan väistimen päät tulee pehmustaa 7 mm paksulla solumuovilla. Jos miekka muuten täyttää tässä luvussa esitetyt vaatimukset, ei sen pistokärjen lyhentämistä voida pitää edellytyksenä aseen hyväksymiselle.

Miekan väistin voi olla kättä suojaavan kupin muotoinen. Tällaisen suojuksen tulee olla riittävän jäykkä ja tukeva, jotta se oikeasti suojaa käyttäjän kämmentä. Väistimessä tai kahvassa ei saa olla teräviä tai muuten vaarallisia osia. Miekan kahva saa olla pituudeltaan enintään kolmasosan koko aseen pituudesta. Miekkaa painotettaessa minkäänlaisilla kappaleilla, tulee ne sijoittaa kahvaosaan, ei koskaan terään tai väistimeen.

Oman miekan terästä voi pitää toisella kädellä kiinni.

Tikareita tapahtumassa ei ole, vain lyhyitä miekkoja, jotka täyttävät miekkojen rakennevaatimukset.

3.2.6. Varsiaseet

Varsiase on lyömä- tai lyömä- ja pistoyhdistelmäase. Varsiaseen suurin sallittu pituus on 230 cm. Varsiaseen varren tulee turvallisuussyistä joustaa piston voimaa heikentävällä tavalla, muttei niin paljon, että asetta voidaan käyttää epäsuorasti suojarakenteen tai -välineen reunan yli joustaen pistämällä. Varsiaseen tulee säännöissä esitettyjen rajoitusten ohella oltava mahdollisimman kevyt.

Varsiaseen pistokärjessä on oltava vähintään 150 mm pitkä vaahtomuovipehmuste, jonka täytyy olla riittävän leveä estämään syrjään taittuminen pistettäessä. Varsiaseen terässä on oltava pehmusteena vähintään 75 mm vaahtomuovia ja 15 mm solumuovia, tai 50 mm vaahtomuovia ja 45 solumuovia. Vaahtomuoviterän päällä saa olla tukena jäykempää pehmustetta, mikäli siinä ei ole teräviä tai muuten vaarallisia osia. Varsiaseen varsi on pehmustettava vähintään 15 mm paksulla solumuovikerroksella muualta, paitsi kahvan kohdalta. Varsiaseen vartta on pehmustettava vähintään 50 cm matkalta terän alta.

Kaikki varsiaseen terät tulee erivärisiä teippejä käyttäen teipata selvästi varresta erottuviksi. Mikäli aseelle on ominaista lyönti- ja pistoterän yhtenäisyys, on tämä tehtävä samalla tavalla selväksi.

Varsiaseen varsimateriaalina saa käyttää ulkohalkaisijaltaan 40 mm vahvuista PVC-putkea alle 180 cm pituisissa ja 50 mm vahvuista PVC-putkea tätä pidemmissä aseissa, tai kahta sisäkkäistä yhteen liimattua ja päistä tulpattua muuta putkea, tai ulkohalkaisijaltaan 20 mm vahvuista lasikuituputkea, tai 180 cm kokonaispituuden ylittävissä aseissa halkaisijaltaan vähintään 20 mm ja enintään 40 mm bambua. Lasikuituputki on aina tulpattava poikkeuksellisella huolellisuudella molemmista päistä sekä suojattava teipillä koko varren pituudelta. Bambu on suojattava teipillä koko varren pituudelta, mikäli se on pääasiallinen, uloin varsi. Bambua voidaan käyttää myös toisen varsimateriaalin sisällä sisempänä runkoputkena. Kaikki bambua sisältävät aseet on tarkastutettava pääasetarkastajalla.

3.3. Pitkän kantaman aseet

Pitkän kantaman aseilla tarkoitetaan kaikkia aseita, joiden vaurioittava osa eli ammus irtoaa hyökkääjän otteesta ennen osumaa asetta oikein käytettäessä. Heittoaseet käsittävät sellaiset aseet, joissa on ammus heitetään käsivoimin, minkä takia niiden hyökkäystapa on heitto. Muut pitkän kantaman aseet käsittävät voimaa ammukseen tuottavan aseen ja itse ammuksen. Näiden aseiden hyökkäystapa on laukaiseminen.

Pitkän kantaman aseita ovat kaikki jouset ja niistä ammuttavat nuolet, varsijouset ja niistä ammuttavat vasamat, sekä heittokeihäät ja muut heittoaseet.

3.3.1. Pitkän kantaman aseiden käyttö

Alla määritetyt pitkän kantaman aseet on lähtökohtaisesti sallittu käytettäväksi Sotahuuto-tapahtumassa. Tarkastuksessa hyväksyttyä asetta, oli se sitten heittoase tai aseen ja ammuksen yhdistelmä, ei saa skenaarion aikana ottaa käyttöön kukaan muu, kuin sitä kohtauksen alussa hallussaan pitänyt taistelija. Muut osallistujat saavat poistaa ammukset ja heittoaseet taistelun tieltä ja toimittaa ne tätä varta vasten osoitettuun keräyspisteeseen. Toisen osallistujan heittoaseita ja ammuksia ei saa tarkoituksellisesti piilottaa.

Pitkän kantaman aseiden ammuksia ei saa käyttää kahta kertaa saman skenaarion aikana. Skenaarion aikana käytetyt pitkän kantaman aseet ja niiden ammukset on käyttäjän itse tarkistettava vaurioiden varalta ennen uudelleen käyttöönottamista. Jokainen skenaarion aikana vaurioitunut ja sittemmin korjattu heittoase ja ammus on ennen sen uudelleen käyttöönottamista tarkastutettava pitkän kantaman aseista vastaavalla tarkastajalla.

Pitkän kantaman aseiden käytössä tulee noudattaa äärimmäistä varovaisuutta ja harkintaa voimankäytössä ja hyökkäyksissä. Ammuksia käyttävän aseen täyttä voimaa ei saa käyttää laukaistaessa kohti alle viiden metrin päässä olevia kohteita. Ammusten kimmokkeita tulee välttää edellä mainitun harkinnan mukaisesti.

Nuolia, vasamia, ammuksia, heittokeihäitä tai muita pitkän kantaman aseita ei saa lyödä ilmasta aseella, kilvellä tai muulla välineellä.

3.3.2. Heittoaseet

Heittoaseen tulee olla kauttaaltaan pehmustettu. Siinä ei saa olla teräviä tai muuten vaarallisia osia tai muotoja. Heittoaseen tulee painonsa puolesta olla turvallinen ihmistä kohti heitettynä. Heittoaseen tulee olla selvästi sellaiseksi havaittavan kokoinen. Heittoveitset ja –tähdet on eritoten kielletty.

Mikäli heittoaseen runko on kova, on sen täytettävä myös oman tyyppinsä lähitaisteluaseita sitovat säännöt. Tällöin asetta voidaan käyttää myös lähitaisteluaseena. Rungoltaan pehmyttä heittoasetta voi käyttää lähitaistelussa, ellei tarkastaja sitä erikseen kiellä.

Heittokeihäiden tulee olla kokonaispituudeltaan vähintään yhden metrin mittaisia.

3.3.3. Jouset

Jouset ovat laukaisuun käytettäviä pitkän kantaman aseita. Niillä ammutaan nuolia, jotka ovat jousien hyökkäysten vaurioittava osa. Itse jousi ei voi aiheuttaa vauriota, eikä sitä saa käyttää minkäänlaisena aseena ilman hyväksyttyjä nuolia. Jousen suurin sallittu laukaisuvoima määritetään vetolujuutena, jolla tarkoitetaan sitä painoa, joka vaaditaan jousen jänteen jännittämiseen jousella ammuttavan nuolen pituudelle. Suurin sallittu vetolujuus on 25 paunaa (so. 25 lb l. ≈ 11.34 kg).

Tehdasvalmisteisia IDV-nuolia käytettäessä on jousen suurin sallittu vetolujuus 20 paunaa.

3.3.4. Varsijouset

Varsijouset ovat laukaisuun käytettäviä pitkän kantaman aseita. Niillä ammutaan vasamia, jotka ovat varsijousien hyökkäysten vaurioittava osa. Itse varsijousi ei voi aiheuttaa vauriota, eikä sitä saa käyttää minkäänlaisena aseena ilman hyväksyttyjä vasamia. Varsijousen suurin sallittu laukaisuvoima ilmoitetaan paunasentteinä seuraavan laskukaavan mukaisesti:

kaaren jäykkyys maksimivetopituudessa (paunoina, lb) ´ enimmäisvetopituus (sentteinä, cm)

Varsijousen suurin sallittu paunasenttimäärä on 1500 lbcm.

Varsijousen tukin vähimmäispituus on 60cm.

3.3.5. Nuolet ja vasamat

Nuolia ja vasamia saa käyttää niille soveltuvien aseiden ammuksina. Ammuksen vaurioittava osa on sen kärki ja hyökkäys liikkeensä kannalta pisto. Kimmokkeet eivät aiheuta vauriota. Ammuksen tulee olla etupainoinen ja turvallinen ja lentoradaltaan oletettava. Ammus voidaan tarvittaessa testata ampumalla sillä sen käyttäjää sääntöjen määräämällä tavalla lähietäisyydeltä.

Ammuksen kärki tulee rakentaa siten, ettei siinä ole ollenkaan terävää kärkeä. Varsi tulee eristää kärjestä kiinteällä, tylpällä tapilla siten, ettei varsi missään olosuhteissa, missään määrin läpäise kärjen pehmustetta. Kärjen pehmusteessa tulee olla vähintään 50 mm paksu vaahtomuovikerros ja tämän alla 20 mm paksu solumuovikerros. Ammuksen kärjen tulee olla halkaisijaltaan vähintään 50 mm leveä, eikä sen tule missään olosuhteissa mahtua ihmisen silmäkuoppaan. Kärjessä ei saa olla mitään teräviä tai muuten vaarallisia osia, eikä sen kiinnitykseen käytetty teippi saa terän kokoon painautuessa tulla kontaktiin varsinaisen osumapinnan kanssa. Kärki ei saa nuolen pituussuunnassa katsottuna sivuun kääntyä painuessaan kasaan.

Ammuksen varren tulee olla kokonaisuudessaan teipattu, mikäli varsi on valmistettu säröytyvästä materiaalista. Teippauksen tulee estää sälöjen irtoaminen ammuksen hajotessa. Ammus tulee merkitä varteen kärjen taakse käyttäjän edustaman ryhmän värikoodilla. Tämän merkinnän taakse voi laittaa henkilökohtaisen merkinnän. Ammuksen tulee olla sulitettu vähintään kahdella, mutta suositellusti kolmella sulalla. Ammuksen kärkeä vastakkaisessa päässä tulee olla nokkisuoja. Nokkisuojan tulee käsittää kuminen tappi varren päässä ja tätä ympäröivä solumuovikaistale.

3.4. Sotakoneet

Sotakoneet arvioidaan aina erikseen ja yksittäin. Järjestäjille tulee ilmoittaa sotakoneen käyttämisestä ennen tapahtuman alkamista, ja täten ilmoitettu sotakone pitää olla arvioitavissa hyvissä ajoin, päivänä ennen taistelutoiminnan alkamista. Sotakoneen hyväksymisestä päättää tapahtuman pääjärjestäjä tai hänen tähän tehtävään asettamansa henkilö.

Sotakone on syytä rakentaa siten, että sen suurin laukaisuvoima on harkinnan mukaisesti säädettävissä tapahtuman aikana. Sotakoneen salliminen edellyttää itse koneen, sen ammusten ja miehistön arvioimista riittävän turvallisiksi Sotahuuto-tapahtumaan.

Osuma taistelijaan tai mihinkään tämän varustukseen sotakoneen sellaisesta ammuksesta, joka on liikkeessä kyseisen sotakoneen tuottamalla voimalla, aiheuttaa välittömän kuoleman riippumatta milloinkaan osumapaikka-, kilpi-, tai haarniskasäännöistä.

Sotakoneet ja niitä koskevat säännöt tulee niiden poikkeuksellisen luonteen takia tehdä tunnetuiksi tapahtuman alkaessa osallistujille.

4. Puolustusvälineet

4.1. Puolustusvälineiden määrittely

Puolustusvälineillä tarkoitetaan kaikkia sellaisia varusteita, jotka toimivat luvussa Puolustautuminenesitetyllä tavalla luvussa 2.3 Haavoittuminen ja kuoleminen esitettyjä osumia estävästi tai heikentävästi.

4.1.1. Puolustusvälineiden hyväksyminen käyttöön

Kaikki tapahtumassa käytettävät puolustusvälineet on hyväksyttävä tähän tehtävään erityisesti nimetyillä tarkastajilla. Tarkastajat voivat kieltää vaaralliseksi arvioimansa puolustusvälineen, vaikka se kirjaimellisesti katsottuna täyttäisikin puolustusvälinetyypilleen asetetut rakennevaatimukset. Puolustusvälineiden hyväksymiseen liittyvissä kysymyksissä lopullinen, tapahtuman ajan kestävä, päätösvalta on tapahtuman pääjärjestäjän nimeämällä päätarkastajalla.

4.2. Kilvet

Kilpi on sallittu puolustusväline. Kilven käyttöä koskevat toiminnalliset säännöt on käsitelty luvussa 2.4 Puolustautuminen.

Kilven tulee olla etupinnastaan pehmustettu vähintään 8 mm paksulla solumuovilla ja pinnoitettu kankaalla tai teipillä. Kilven koko reuna tulee olla pehmustettu kumitoppauksella ja tämän päälle kiinnitetyllä vähintään 15 mm paksulla solumuovilla. Kilvessä ei saa olla teräviä tai muuten vaarallisia osia.

4.3. Haarniskat

4.3.1. Haarniskojen yleiset piirteet ja säädökset

Haarniska suojaa luvussa 2.4 Puolustautuminen määritetyllä tavalla haavoittumiselta ja kuolemalta. Haarniskan tulee olla valmistettu Sotahuuto-tapahtuman historiallisteknologiseen viitekehyksen perusteella hyväksyttävillä tavoilla ja täten saatavissa olevilla materiaaleilla. Täten määritellysti arveluttavien haarniskojen käytöstä on suotavaa ottaa yhteyttä tapahtuman järjestäjiin ennen tapahtuman alkamista.

Historiallisteknologiseen viitekehykseen sopimattomien materiaalien käyttö on sallittua vain, jos näiden materiaalien käyttö on verrattain vähäistä ja rajautuu haarniskan sidoskomponentteihin tai jos näistä materiaaleista valmistetut haarniskan osat vastaavat niin ulkonäöltään, painoltaan kuin kestävyydeltään edellä mainitun viitekehyksen mukaisesti valmistettuja samanlaisia haarniskan osia.

Haarniska ei saa olla tarpeettoman terävä tai kulmikas. Kaikki haarniskan kappaleiden reunat ja kulmat tulee hioa mahdollisimman pyöreiksi ja tylpiksi. Haarniska ei saa vaurioittaa käyttäjäänsä tai muita henkilöitä.

4.3.2. Haarniskatyypit ja niitä koskevat säädökset

Sotahuuto-tapahtuman historialliseen viitekehykseen hyväksyttyjä haarniskatyyppejä ovat rengaspanssari, nahkapanssari, levypanssari, sekä kangaspanssari. Päätä suojaavan kypärän säännöt ovat edellä mainittuihin haarniskatyyppeihin verrattuna poikkeukselliset ja niitä käsitellään täten erikseen alla.

Rengaspanssarit

Rengaspanssari on yhteen kudotuista, niitatuista ja taotuista tai niittaamattomista renkaista valmistettu haarniska. Renkaiden tulee olla metallia ja valmistettu vähintään 1,0 mm vahvuisesta aineesta. Eurooppalaisessa neljä yhteen – kudoksessa langan halkaisijan suhde siitä tehdyn lenkin sisähalkaisijaan tulee olla 4/25. Muissa kuteissa haarniskan tulee olla läpäisemättömyydeltään tätä vastaava tai tiiviimpi sekä rakenteeltaan yhtä kestävä.

Nahkapanssarit

Nahkapanssari on nahasta valmistettu suojus. Nahkapanssarin tulee olla joko vähintään 3 mm paksua, muotoon keittämällä tai muuten kovetettua nahkaa, tai vaihtoehtoisesti vähintään 6 mm paksua pehmyttä kerrostettua tai kerrostamatonta nahkaa. Kovetetun nahan tulee pysyä muodossa ilman tukea ja vastustaa vääntämistä.

Levypanssarit

Levypanssari on valmistettu metallista. Levypanssarin osan tulee olla paksuudeltaan vähintään 1 mm, mikäli se on yhtenäistä muotoon pakotettua osaa tai useita mutta päällekkäisiä osia.

Kangaspanssarit

Kangaspanssari on yllä säädetyn mukaisesta luonnonkankaasta valmistettu, pehmustettu haarniska. Haarniskan sisäpehmikkeenä voi olla näin säädetyn mukaisia luonnonmateriaaleja, muitakin kuin kankaita. Kangaspanssarin erilliset kerrokset ja pehmusteet tulee tikata kiinni soveliaan kokoisiksi segmenteiksi. Päällekkäisistä kangaskerroksista valmistetun kangaspanssarin vähimmäispaksuus tulee kokoon painettuna olla vähintään 10 mm. Välipehmustein valmistetun kangaspanssarin vähimmäispaksuus tulee kokoon painettuna olla vähintään 15 mm.

Toisistaan erillisistä palasista koostetut panssarit

Panssarit, jotka on valmistettu liittämällä levy- tai nahkamateriaalia toisistaan erillisinä osina samaa tai eri materiaalia olevaan taustamateriaaliin, ainevahvuuksien tulee olla 1,5-kertaiset kiinteärakenteisiin suojiin verrattuna. Täten toisistaan erillisistä palasista koostetuissa suojissa vähimmäisainevahvuusrajat ovat seuraavat:

Levypanssarit – 1,5mm (kiinteärakenteisissa 1mm)

Kovetetusta nahkasta tehdyt panssarit – 4,5mm (kiinteärakeisissa 3mm)

Pehmeästä nahkasta tehdyt panssarit – 9mm (kiinteärakenteisissa 6mm)

Tälläiseksi suojaksi määritellään suoja, jonka osien välissä on isompia rakoja kuin mitä panssarin valmistamiseen rakenteellisesti vaadittaisiin. Osien välillä olevien rakojen yhteispinta-ala saa olla enintään neljäsosa (25%) koko suojan pinta-alasta.

4.3.3. Kypärät

Kypärän on joko täytettävä yleiset panssarivaatimukset, tai suojattava toistuvasti käyttäjänsä päätä oikeilta iskuvammoilta menettämättä rakenteellista vahvuuttaan, tällainen kypärä saa edellä mainitusta poiketen olla valmistettu viitekehykseen soveltumattomista materiaaleista. Tällöin kypärän sisällä tulee olla käyttäjän pään ja kovan kuorirakenteen erottava pehmuste- tai kannattelukerros. Tämä kerros voi olla kiinteä osa kypärää tai erillinen pehmuste.

Kypärässä ei saa olla sellaisia kovia ulokkeita, jotka voivat tarttua mihinkään kiinni ja näin aiheuttaa minkäänlaista vaaraa käyttäjällä tai muille. Vastaavasti kypärän leukaremmi ei saa rakenteeltaan olla sellainen, että se missään tilanteessa voi aiheuttaa tukehtumisvaaran

Sotahuuto-tapahtuman historiallisteknologiseen viitekehyksen vastaiset kypärät tulee haarniskan pelillisen suojavaikutuksen saamiseksi naamioida maalaamalla, peittämällä tai muulla soveltuvalla tavalla.

5. Muita välineitä koskevat säännöt

5.1. Viestintävälineet

Tapahtuman järjestäjillä on oikeus hyväksyä tai hylätä kaikentyyppisiä viestintävälineitä joko niiden historiallisten esikuvien, niiden puutteen tai tapahtumaan soveltuvuuden perusteella. Taistelijat eivät saa käyttää mitään elektronisia välineitä tai laitteita taistelutoimintaan vaikuttavalla tavalla.

Kaikki tapahtumassa käytettävät viestintävälineet on hyväksyttävä tähän tehtävään erityisesti nimetyillä tarkastajilla. Hyväksytyt viestintävälineet tulee merkitä sellaisella tavalla, joka on toiminnan aikana havaittavissa. Tarkastajat voivat kieltää vaaralliseksi arvioimansa välineen, vaikka se kirjaimellisesti katsottuna täyttäisikin viestintävälinetyypilleen asetetut historialliset ja rakennevaatimukset. Viestintävälineiden hyväksymiseen liittyvissä kysymyksissä lopullinen, tapahtuman ajan kestävä, päätösvalta on tapahtuman pääjärjestäjän nimeämällä päätarkastajalla.