Nuolen teko-ohjeet

Alkuperäinen, testattu ohje: Pasi Jumppanen.

Klasun nuolenkärkivertailut

Nuolenkärkivertailuihin liityvä foorumikeskustelu

Yleistä

Bofferinuolia ammutaan tyypillisesti noin 25 paunalla ja 85 sentin vetopituudella. Jos nuolia ei pehmustettaisi lainkaan, ne olisivat osuessaan tappavia. Pehmustaminen tehdään laittamalla nuolen kärkeen iskupinta-alaa levittävä kova palikka, eli bluntti, ja sen eteen joustavaa materiaalia. Lisäksi nuolen nokin kohdalle laitetaan nokkisuoja jonka tarkoitus on vähentää pomppaavasta nuolesta aiheutuvaa vammautumisriskiä.

Nuolenkärjen pehmustamisen tavoite on pienentää riski sille tasolle että nuolesta ei voi tulla punaista silmää pahempaa vammaa käytetyllä maksimipaunamäärällä ja vetopituudella. Pehmustaminen taas perustuu siihen että pyritään maksimimoimaan se aika joka kuluu nuolen osumasta sen pysähtymiseen. Mitä pidempi pysähtymiseen kulunut aika, sitä pehmeämmältä osuma tuntuu.

Pehmustaminen tehdään silmäosumia silmällä pitäen :) Osumasta tuleva maksimivoima / pinta-ala ei saisi ylittää raja-arvoa 20 kg/cm2.

Kärkirakenteissa käytetyt pehmusteet toimivat siten että osumatilanteessa vaahtomuovin ja sen ympärillä olevan teipin kohdalle muodostuu ilmatasku joka toimii kaasujousen tapaan. Lisäksi nuolenvarren edessä oleva bluntti painaa sen edessä olevaa solumuovia kasaan. Kärjen pehmustava vaikutus syntyy näiden kahden ilmiön yhteisvaikutuksena.

Mikäli vaahtomuovin ympärillä ei ole teippiä, on osuman voima huomattavasti kovempi koska vaahtomuovi on niin pehmeää että se painuu osumassa nopeasti kasaan eikä ilmataskua muodostu. Toisaalta, jos bluntti litistää solumuovin ajan kuluessa littanaksi, bluntti tunkeutuu osumatilanteessa ilmataskun puolelle ja tuloksena on jälleen kovempi osuma. Tästä syystä kärjen kaikkien pehmusteiden ja teipin tulee olla aina kunnossa.

Tarvitsemasi materiaalit

• Jos olet tekemässä bofferinuolia vanhoista taulunuolista, poista niistä kärjet sahaamalla varsi suoraan poikki. Varsi ei saa jäädä etuosastaan kartiomaiseksi.

• 8mm tai 10mm halkaisijan kukkakepit ovat edullisin varsimateriaali. Vaihtoehtoisesti (8-10mm) mäntypyöröä eli pyöreää mäntyrimaa saa rautakaupoista. Vältä okssakohtia.
• Lasikuituteippiä varren teippaamiseksi. Muukin jämäkkä teippi käy. Lasikuituteippiä saa Etolasta.
• Bluntiksi koivupyöröä, UHMW-polyeteenitankoa, nailontankoa tai polyoksometeeni (POM)-tankoa, halkaisijaltaan vähintään 25 mm. Bluntin pituus vähintään 3 cm. Bluntteina ei saa käyttää pelkästään nahanpaloja, kolikoita tai metalliläpysköitä koska ne eivät tue vartta tarpeeksi ja hyvästäkin teippauksesta huolimatta varsi voi luiskahtaa niiden ohi. Koivupyöröä saa rautakaupoista, joskus sopivasti harjanvarsinakin. Harjanvarsien halkaisija saattaa olla ilmoitettua pienempi joten ennen ostamista kannattaa tarkistaa.
• Jos käytät ns. kapeaa blunttia, eli halkaisijaltaan alle 40 mm blunttia, tarvitset 2 mm paksua nahkaa tai kumimattoa bluntin eteen, ainakin 4 cm halkaisijaltaan. Voit myös käyttää nahan tai kumimaton tilalla kymmentä kerrosta ilmastointiteippiä.
• Solumuoviputkieristettä bluntin ympärille. Tätä saa rautakaupoista.
• Solumuovimakuualustaa tai LIMI220-vaahtomuovipuristetta, halkaisijaltaan vähintään 5 cm. Palan paksuus vähintään 2.5 cm. Huom! Ns. "pool noodle" eli uinnissa kellukkeena käytetty, Etolassa myytävä lötköpötkö ei käy. Se on valmistettu materiaalista joka puristuu iskussa liian helposti kasaan.
• Kärkipehmusteeksi superlonia eli vaahtomuovia, halkaisijaltaan 6 cm. Vaahtomuovipalan paksuus vähintään 5 cm. Valitse vaahtomuoviksi mahdollisimman jämäkkää, 50kg/m3 on tähän tarkoitukseen paras vaahtomuovin ominaispaino mutta pehmeämmätkin käyvät. Älä kuitenkaan ota vaahtomuovia vanhasta patjasta koska se on menettänyt kimmoisuutensa.
• Pehmusteiden kiinnittämiseen ilmastointiteippiä.
• Luonnosulkia, kuten kalkkunansulkia, tai pehmeitä synteettisiä sulkia nuolen sulittamiseen. Luonnonsulkia myyvät jousiammuntaliikkeet, esimerkiksi Sherwood Shop. Varmista ettei sulista voi tulla viiltohaavoja. Pienemmät muoviset sulat saattavat olla riittämättömiä lentoradan vakaamiseksi.
• Sulkaliimaa, esimerkiksi pikaliimaa (syanoakrylaattipohjaista liimaa) tai kontaktiliimaa.
• Blunttiliimaa bluntin liimaamiseksi varteen kiinni. Sopivia liimoja ovat epoksi ja Casco Fix It rakennusliima, jota saa rautakaupoista, mutta muutkin käyvät.

Varsi

Sopivan riman valitseminen

Reiän poraaminen nokkia varten.

• Riman tulee olla mahdollisimman suora, oksankohdat nostavat katkeamisen ja sälöytymisen todennäköisyyttä joten niitä ei saa varressa olla.
• Sopiva halkaisija puuvarrelle on 8-10 mm. Halkaisijaltaan 8 mm:n varsi voi katketa käytössä helpommin kuin 10 mm:n varsi.

Varren sopiva pituus

• Itselleen sopivan nuolenvarren pituuden voi mitata virittämällä jousen poskelle tai missä nokkia sitten pitääkään ja lisäämällä näin saatuun vetopituuteen 3-4cm boffokärkeä varten. Nuolien pituus on yleisesti 75-85 cm. Voit myös ampua vetopituuttasi pidemmillä nuolilla kunhan jousen paunamäärä käyttämälläsi vetopituudella ei ylitä sallittua maksimia.

Nokki

• Poraa toiseen päähän vartta, 1 cm:n päähän varren päästä, halkaisijaltaan 3-4 mm:n reikä. Reikä saa olla aavistuksen verran kapeampi kuin nokkauskohta jänteellä. Porkaa reikä kohtisuoraan vartta vastaan ja varmista että reikä katkaisee puun syyt allaolevan kuvan mukaisesti.
• Sahaa ja vuole nokki varovasti auki.
• Viimeistele viilalla.
• Alan kaupoista saa myös valmiita muovinokkeja jotka voi yksinkertaisesti liimata paikoilleen.

Varren päällystys

• Voit halutessasi sulittaa varren ennen teippaamista. Tällöin sulat pysyvät varressa tiukasti kiinni eikä vartta ei tarvitse teipata sulkien kohdalta.
• Päällystä varsi teipillä (pikittäissuunnassa). Jos sulitit varren ennen teippaamista ja sulkien ja nokin välissä on vain muutama sentti vartta, sen voi jättää teippaamatta.
• Teippi vähentää katkeamisen vaaraa, sekä kun varsi lopulta katkeaa, sälöt jäävät teipin sisään eivätkä vahingoita kohdetta tai sivullisia.
• Tässä ohjeessa on käytetty paksua, läpinäkyvää pakkausteippiä. Kaupassa kannattaa nimenomaan kysyä paksua ja sitkeää teippiä.

Bluntti

Kuva - bluntin keskipisteen määrittäminen.

Kuva - blunttiaihio ja valmis bluntti.

• Bluntin tarkoitus on estää varren pääsy pehmusteisiin ja sitä kautta taistelutoveriin.
• Bluntiksi sopivaa materiaalia ovat oksaton kova puu, kuten koivu ja pihlaja, muoveista UHMW- tai HD-polyeteeni, nailon tai polyoksymeteeni (POM).
  • Mänty ja muut pehmeät puulajit eivät käy koska ne eivät ole tarpeeksi kestäviä.
  • Muoveista ainoastaan edellä mainitut käyvät. Muut, pehmeät muovit eivät ole riittävän kestäviä. Jos et ole täysin varma mitä muovia sinulla on, älä käytä sitä.
  • Kevytmetallit, kuten alumiini ja titaani, sekä niiden seokset saattavat käydä mutta ne on testattava ensin. Tähän mennessä testituloksia ei ole, joten metallien käyttöä ei voida suositella.
  • Kumit eivät käy koska varsi tunkee niistä vähitellen läpi.

Harjanvarsibluntin teko

• Sahaa harjanvarresta kohtisuoraan poikki vähintään 3 cm pitkiä pätkiä.
  • Sahauksen voi tehdä jiirisahalla tai jiirisahauslaatikossa jotta sahauskohta on varmasti suora. Vannesaha tai sirkkeli ohjuria käyttäen toimii myös.

• Poraa bluntin keskelle kohtisuora reikä jonka halkaisija on sama kuin teipatulla varrella. Jätä poraamatta 10 mm. Reiän eteen pitää jäädä tarpeeksi puuta jotta varsi ei tule bluntista läpi.
  • Poraaminen kannattaa tehdä pylväsporakoneella tai sorvilla jos sellaisen ääreen pääsee.
  • Vakiosyvyyden saamiseksi voit käyttää pylväsporakoneen ohjausmittaa, tai voit laittaa poranterään palan teippiä osoittamaan kohtaa jota pidemmälle ei tule porata.
  • Voit määrittää bluntin keskipisteen porausta varten laittamalla bluntin sopivanpaksuisen (puolet bluntin halkaisijasta) laudanpätkän viereen. Piirrä viiva käyttäen lautaa viivoittimena, pyöräytä bluntti ympäri ja piirrä toinen samansuuntainen viiva. Tällä tavalla saat siis kaksi vierekkäin kulkevaa viivaa. Kun teet näitä viivapareja 3-4 kappaletta risteämään keskenään, risteämiskohdan pitäisi olla täsmälleen keskellä (jos viivojen väli on iso keskelle jää monikulmainen viivojen rajaama alue, joka on siis pätkän keskikohta). Jälleen kerran on tärkeää että reikä tulisi täsmälleen keskelle, joskin millin heitto ei vielä ole kuolemaksi.
  • Useampia bluntteja (15+) valmistaessa kannattaa ensimmäiseen lyödä mahdollisimman keskelle naula, katkaista se niin että näkyviin jää milli, pari ja painaa loput puubluntit tätä vasten jotta saat jokaiseen samaan kohtaan keskelle reiän poraamisen aloittamiselle.
• Varmista porauksen jälkeen jokaisen bluntin reiän syvyys. Käytitpä miten hienoja laitteita tahansa on mahdollista että jokin meni pieleen.
• Lopuksi pyöristä bluntin etureunaa hieman hiekkapaperilla niin ettei se ole terävä. Reunoiltaan terävä bluntti puree pehmusteisiin ja lyhentää kärjen käyttöikää.

Muut blunttivaihtoehdot

Bluntti on kärjen tärkein osa. Se levittää varren pinta-alan bluntin pinta-alalle. Ilman blunttia varsi tulee pehmusteista läpi. Jos harkitset jonkin muun kuin edellä esitetyn blunttimallin käyttämistä, testaa se ensin rasitustestillä ampumalla nuoli 50 kertaa kovaan, joustamattomaan seinään sekä suorassa että viistossa (n. 30 astetta) kulmassa vähintään 1800 paunasentillä. Yhteensä sata laukausta. Pura kärki. Mikäli bluntti ei hajonnut, se luultavasti toimii käyttämässäsi kärjessä hyvin.

Kärki

Kärjen pehmusteet.

Bluntin liimaus

• Leikkaa solumuoviputkieristeestä vähintään bluntin pituinen pätkä.
• Liimaa eristeputki bluntin ympärille samalla kun liimaat bluntin varteen kiinni.
  • Askarteluliima on hyvä vaihtoehto eristeputken liimaamiseen blunttiin.
  • Epokseja on monenlaisia, mutta useilla saat varsin pitävän liimauksen.
  • Kuumaliima sulattaa eristeputkea, eikä kestä mitään.
• Eristeputken tehtävä on tukea nuolen kärkeä. Jos liimaus pettää, kärki voi taipua sivulle osumatilanteessa. Tällöin osuman voimasta tulee erittäin kova.
• Putkieriste ei saa ulottua bluntin yli nuolen etupuolella. Varren puolella ylitulo ei haittaa mutta etupuolella putkieristeen ja bluntin tulee olla tasassa keskenään. Tämä siksi koska mikäli näillä on eroa keskenään, bluntti pääsee liikkumaan osumien aikana ja saattaa irrota liimauksistaan käytössä.
• Kestävän liimaustuloksen saat käyttämällä epoksia tai Casco Fix It -rakennusliimaa. Puubluntin puuvarteen liimaaminen onnistuu hyvin puuliimoilla.

Putkieristeen muotoilu

• Liiman kuivuttua leikkaa putkieriste kartion muotoiseksi mattoveitsellä (puukot ja keittiöveitset käyvät myös myös).
  • Jätä putkieristeen etupää koskematta niin että se jää kauniin pyöreäksi.

Kärjen pehmusteet

• Halkaisijaltaan 25-39 mm:n blunttien eteen on laitettava läpäisynestokerrokseksi paksua nahkaa, kumimattoa tai 10 kerrosta ilmastointiteippiä. Läpäisynestokerroksen tarkoitus on estää kapean bluntin etureunan tunkeutuminen solumuovin sisään.
• Jos bluntin halkaisija on 40 mm tai suurempi, ei läpäisynestokerrosta tarvita koska näin suuri bluntti ei enää tunkeudu solumuovin sisään.

• Leikkaa solumuovista tai LIMI220:sta pyöreitä, halkaisijaltaan vähintään 50 mm:n paloja joiden paksuus on vähintään 25 mm. Näiden palojen tulee lisäksi olla halkaisijaltaan vähintään sentin bluntin halkaisijaa suurempia.
  • Esimerkiksi jos bluntin halkaisija on 40 mm, leikkaa halkaisijaltaan 50 mm paloja. Jos bluntin halkaisija on 60 mm, leikkaa 70 mm paloja. Ja, jos bluntin halkaisija on 25 mm, leikkaa 50 mm:n paloja koska se on minimihalkaisija näille paloille.
• Leikkaa vaahtomuovista sylinterimäisiä paloja, joiden halkaisija on sentin suurempi kuin leikkaamiesi solumuovipalojen halkaisija.
  • Esimerkiksi halkaisijaltaan 50 mm:n solumuovipalojen tapauksessa leikkaa halkaisijaltaan 60 mm:n vaahtomuovisylintereitä.
  • Vaahtomuovin halkaisijan on oltava vähintään sentin suurempi kuin solumuovipalan halkaisija siitä syystä että kun vaahtomuovipala teipataan kiinni muuhun kärkeen teippi painaa sitä kasaan ja pitää sen tiukasti kiinni. Lisäksi teipin etureuna jää vaahtomuovin taakse piiloon. Jos teipin etureuna ei jää piiloon se voi osumatilanteessa raapaista silmää.
• Vaahtomuovin paksuuden, siis sen mitan joka osumatilanteessa puristuu kasaan teipin sisällä, tulee olla vähintään 40 mm. Tämän lisäksi teipin eteen pitää jättää vähintään 10 mm teippaamatonta vaahtomuovia. Vaahtomuovin minimipaksuus on siis 50 mm.
• Vaahtomuovin kärjen voi pyöristää tai jättää pyöristämättä. Jos pyöristät kärjen, varmista että pyöristämättömän, teipin sisällä olevan osan paksuus on vähintään 40 mm ja että teipin edessä on vähintään 10 mm pyöristämätöntä vaahtomuovia.
  • Leikatessa kannattaa olla mahdollisimman tarkka mittojen suhteen. Mittojen heitellessä on kärki hutiloidun näköinen ja nuolen lento-ominaisuudet heikkenevät.

Lopuksi teippaa pehmusteet kiinni kärkeen.

• Käytä teipatessasi lyhyitä teipinpätkiä, pitkiä pätkiä on mahdoton saada rypistymättä paikoilleen.
• Laita enintään kaksi päällekkäistä kerrosta teippiä vaahtomuovin kohdalle ettei kärki mene liian kovaksi.
• Varmista että kärki pysyy kasassa, on kyllin pehmeä eikä pääse heilumaan.
• Tarvittaessa lisää kärjen takaosaan teippiä kunnes heiluminen lakkaa.

• Teippaa kärki siten että vaahtomuovi puristuu hieman kasaan ja teipin etureuna jää vaahtomuovin taakse piiloon. Näin teipin etureuna ei pääse osumatilanteessa raapaisemaan silmää.
• Kokeile kärjen toimivuus vielä lyömällä sitä kämmentäsi vasten noin 45 asteen kulmassa: teipin etureuna ei saa raapaista kämmeneen.

Sulitus

Olen tilannut sulkani netistä, Sherwood Shopin nuolitarvikemyymälästä. Hämärän tilauslomakkeen takana on hyvinkin toimiva systeemi, joka toimiakseen usein vaatii että soitat myymälään ja varmistat että tilauksesi on tullut perille.

Sulkien paikalleen laittamisessa katso että ulkosulka tulee paikoilleen, eli täsmälleen 90 asteen kulmaan nokkilovesta. (=poispäin nokista). Jos tekee enemmän nuolia kannattaa suosiolla ostaa sulituskone, ne eivät ole yhtään liian kalliita hyötyyn nähden.

Sulkien oikean paikan määrittämisen jälkeen sulka liimataan paikoilleen. Kuumaliima on nopeaa muttei kestävää, sulkalimat ja pikaliimat liimaavat paremmin, joskin hitaammin. Puuliimoilla sulat saa kiinnitettyä puuvarsiin hyvin mutta hitaan kuivumisen takia on paras olla samanaikaisesti muuta tekemistä.

Kun sulat ovat ovat liimautuneet, leikkaa sulan molemmista päistä noin puoli senttiä karvoitusta pois, niin että sulan runko kuitenkin jää ehyeksi jotta voit laittaa kumpaankin päähän sulkaa vielä teippiä (tai jos haluaa niin voi käyttää narua) pitämään sulan paikallaan. Tämä vaihe ei ole välttämätön paremmilla liimoilla, mutta sulan eteen kannattaa/tulee laittaa teippiä raapaisemisen estämiseksi.

Teippi sulan etupäässä säästää myös käsiä mikäli ampuu ilman nuolihyllyä.

Nokkisuoja

Nokkisuoja on pakollinen kaikissa nuolissa ja sen tarkoitus on vähentää mahdollisia nokin aiheuttamia kimmokkeista syntyviä vaurioita.

Tupsumallisen nokkisuojan valmistusohjeet / Klasu

Leikkaa solumuovista 50 mm pitkä, 30 mm leveä ja 10 mm paksu kappale. Muotoile se kiilamaiseksi ja leikkaa kulmat pois takaosasta.

Leikkaa kärkiosa kiilamaiseksi toiseltakin suunnalta. Helpottaa teippaamista.

Nokkisuojan aihio edestäpäin.

Teippaa sähköteipillä noin 2/3 solumuovipalasta. Teippi jäykistää nokkisuojan jolloin sen sisään ei tarvitse tunkea puutarhaletkua.

Sivulta katsottuna nokkiosuojan tulisi olla hieman kiilamainen.

Nokkisuojan aihio tässä vaiheessa edestäpäin katsottuna.

Teippaa nokkisuoja nuolen varteen kiinni sähköteipillä. Tiukasti!

Teipin tulee kulkea nokin uran kautta. Näin nokkisuoja ei pääse kääntymään sivuun osumatilanteessa.

Jätä 1/3 nokkisuojan takaosasta teippaamatta jotta tupsu pääsee painumaan kasaan osumatilanteessa.

Jos nuolen varsi katkeaa, nokkisuojan voi käyttää uudelleen. Huomaa miten tiukalle nokkisuoja oli teipattu. Solumuovi oli puristunut varren kohdalla lähes kokonaan kasaan.

Hyvin tehtynä tämä nokkisuoja kestää pitkään. Nokin uran kautta kulkeva teippi kannattaa tarkistaa silloin tällöin koska se voi nuolta nokatessa kulua vähitellen puhki.

Wizzylin nokkisuojan valmistusohjeet

Pienoiskuvan luominen epäonnistui: Tiedosto puuttuu

Esimerkkikuva valmiista nokkisuojasta

Teippauksessa jääkiekkomailateippi on osoittautunut kestäväksi ja sopivan pehmeäksi.