Nuolen teko-ohjeet

Alkuperäinen, testattu ohje: Pasi Jumppanen. Lisätietoa Keskustelu-sivulla.

HUOM! Nuolen kärjen rakenteen turvallisuustestejä ollaan parhaillaan tekemässä. Niiden pohjalta säännöt ja suositusmalli saattaa muuttua. Seuraa aihetta foorumiketjusta!

HUOM 2! Klasu päivittää tätä ohjetta juuri joten pieniä epäloogisuuksia voi esiintyä tekstissä seuraavan parin päivän ajan!

Yleistä

Bofferinuolia ammutaan tyypillisesti noin 25 paunalla ja 85 sentin vetopituudella. Jos nuolia ei pehmustettaisi lainkaan, ne olisivat osuessaan tappavia. Pehmustaminen tehdään laittamalla nuolen kärkeen iskupinta-alaa levittävä kova palikka, eli bluntti, ja sen eteen joustavaa materiaalia. Lisäksi nuolen nokin kohdalle laitetaan nokkisuoja jonka tarkoitus on vähentää pomppaavasta nuolesta aiheutuvaa vammautumisriskiä.

Nuolenkärjen pehmustamisen tavoite on pienentää riski sille tasolle että nuolesta ei voi tulla punaista silmää pahempaa vammaa käytetyllä maksimipaunamäärällä ja vetopituudella. Pehmustaminen taas perustuu siihen että pyritään maksimimoimaan se aika joka kuluu nuolen osumasta sen pysähtymiseen. Mitä pidempi pysähtymiseen kulunut aika, sitä pehmeämmältä osuma tuntuu.

Pehmustaminen tehdään silmäosumia silmällä pitäen :) Osumasta tuleva maksimivoima / pinta-ala ei saisi ylittää raja-arvoa 20 kg/cm2.

Kärkirakenteissa käytetyt pehmusteet toimivat siten että osumatilanteessa vaahtomuovin ja sen ympärillä olevan teipin kohdalle muodostuu ilmatasku joka toimii kaasujousen tapaan. Lisäksi nuolenvarren edessä oleva bluntti painaa sen edessä olevaa solumuovia kasaan. Kärjen pehmustava vaikutus syntyy näiden kahden ilmiön yhteisvaikutuksena.

Mikäli vaahtomuovin ympärillä ei ole teippiä, on osuman voima huomattavasti kovempi koska vaahtomuovi on niin pehmeää että se painuu osumassa nopeasti kasaan eikä ilmataskua muodostu. Toisaalta, jos bluntti litistää solumuovin ajan kuluessa littanaksi, bluntti tunkeutuu osumatilanteessa ilmataskun puolelle ja tuloksena on jälleen kovempi osuma. Tästä syystä kärjen kaikkien pehmusteiden ja teipin tulee olla aina kunnossa.

Tarvitsemasi materiaalit

• Jos olet tekemässä bofferinuolia vanhoista taulunuolista, poista niistä kärjet sahaamalla varsi suoraan poikki. Varsi ei saa jäädä etuosastaan kartiomaiseksi.

• Nuolen varreksi mäntypyöröä eli pyöreää mäntyrimaa, halkaisijaltaan 8-10 mm. Sopiva varren pituus on 75-85 cm mutta lyhempiä ja pidempiäkin saa käyttää. Nuolen varressa ei saa olla oksankohtia sälöytymisvaaran takia. Mäntypyöröä saa rautakaupoista.
• Lasikuituteippiä varren teippaamiseksi. Muukin jämäkkä teippi käy. Lasikuituteippiä saa Etolasta.
• Bluntiksi koivupyöröä, UHMW-polyeteenitankoa, nailontankoa tai polyoksometeeni (POM)-tankoa, halkaisijaltaan vähintään 25 mm. Bluntin pituus vähintään 3 cm. Bluntteina ei saa käyttää pelkästään nahanpaloja, kolikoita tai metalliläpysköitä koska ne eivät tue vartta tarpeeksi ja hyvästäkin teippauksesta huolimatta varsi voi luiskahtaa niiden ohi. Koivupyöröä saa rautakaupoista, joskus sopivasti harjanvarsinakin.
• Jos käytät ns. kapeaa blunttia, eli halkaisijaltaan alle 40 mm blunttia, tarvitset 2 mm paksua nahkaa tai kumimattoa bluntin eteen, ainakin 4 cm halkaisijaltaan. Voit myös käyttää nahan tai kumimaton tilalla kymmentä kerrosta ilmastointiteippiä.
• Solumuoviputkieristettä bluntin ympärille. Tätä saa rautakaupoista.
• Solumuovimakuualustaa tai LIMI220-vaahtomuovipuristetta, halkaisijaltaan vähintään 5 cm. Palan paksuus vähintään 2.5 cm. Huom! Ns. "pool noodle" eli uinnissa kellukkeena käytetty, Etolassa myytävä lötköpötkö ei käy. Se on valmistettu materiaalista joka puristuu iskussa liian helposti kasaan.
• Kärkipehmusteeksi superlonia eli vaahtomuovia, halkaisijaltaan 6 cm. Vaahtomuovipalan paksuus vähintään 5 cm. Valitse vaahtomuoviksi mahdollisimman jämäkkää, 50kg/m3 on tähän tarkoitukseen paras vaahtomuovin ominaispaino mutta pehmeämmätkin käyvät. Älä kuitenkaan ota vaahtomuovia vanhasta patjasta koska se on menettänyt kimmoisuutensa.
• Pehmusteiden kiinnittämiseen ilmastointiteippiä. Ilmastointiteippiä saa nykyään jo marketeista.
• Luonnosulkia, kuten kalkkunansulkia, tai pehmeitä synteettisiä sulkia nuolen sulittamiseen. Luonnonsulkia myyvät jousiammuntaliikkeet, esimerkiksi Sherwood Shop. Varmista ettei sulista voi tulla viiltohaavoja.
• Sulkaliimaa, esimerkiksi pikaliimaa (syanoakrylaattipohjaista liimaa) tai kontaktiliimaa.
• Blunttiliimaa bluntin liimaamiseksi varteen kiinni. Sopivia liimoja ovat epoksi ja Casco Fix It rakennusliima, jota saa rautakaupoista, mutta muutkin käyvät.

Varsi

Sopivan riman valitseminen

• Riman tulee olla mahdollisimman suora, oksankohdat nostavat katkeamisen ja sälöytymisen todennäköisyyttä joten niitä ei saa varressa olla.
• Sopiva halkaisija mäntypyöröstä tehdylle varrelle on 8-10 mm. Halkaisijaltaan 8 mm:n varsi voi katketa käytössä helpommin kuin 10 mm:n varsi.

Varren sopiva pituus

• Itselleen sopivan nuolenvarren pituuden voi mitata virittämällä jousen poskelle tai missä nokkia sitten pitääkään ja lisäämällä näin saatuun vetopituuteen 3-4cm boffokärkeä varten. Nuolien pituus on yleisesti 75-85 cm. Voit myös ampua vetopituuttasi pidemmillä nuolilla kunhan jousen paunamäärä käyttämälläsi vetopituudella ei ylitä sallittua maksimia.

Nokki

• Poraa toiseen päähän vartta, 1 cm:n päähän varren päästä, halkaisijaltaan 3-4 mm:n reikä. Reikä saa olla aavistuksen verran kapeampi kuin nokkauskohta jänteellä. Porkaa reikä kohtisuoraan vartta vastaan ja varmista että reikä katkaisee puun syyt allaolevan kuvan mukaisesti.
• Sahaa ja vuole nokki varovasti auki.
• Viimeistele viilalla.
• Alan kaupoista saa myös valmiita muovinokkeja jotka voi yksinkertaisesti liimata paikoilleen.

Kuva - Reiän poraaminen nokkia varten.

Varren päällystys

• Voit halutessasi sulittaa varren ennen teippaamista. Tällöin sulat pysyvät varressa tiukasti kiinni eikä vartta ei tarvitse teipata sulkien kohdalta.
• Päällystä varsi teipillä. Jos teippi on tarpeeksi leveää, yksi pitkä suikale riittää pyöritettynä pitkittäissuunnassa varren ympärille. Kapeampaa teippiä käytettäessä voit pyöräyttää varren ympärille toisen suikaleen. Jos sulitit varren ennen teippaamista ja sulkien ja nokin välissä on vain muutama sentti vartta, sen voi jättää teippaamatta.
• Teippi vähentää katkeamisen vaaraa, sekä kun varsi lopulta katkeaa, sälöt jäävät teipin sisään eivätkä vahingoita kohdetta tai sivullisia.
• Tässä ohjeessa on käytetty paksua, läpinäkyvää pakkausteippiä. Kaupassa kannattaa nimenomaan kysyä paksua ja sitkeää teippiä.

Bluntti

• Bluntin tarkoitus on estää varren pääsy pehmusteisiin ja sitä kautta taistelutoveriin.
• Bluntiksi sopivaa materiaalia ovat oksaton kova puu, kuten koivu ja pihlaja, muoveista UHMW- tai HD-polyeteeni, nailon tai polyoksymeteeni (POM).
  • Mänty ja muut pehmeät puulajit eivät käy koska ne eivät ole tarpeeksi kestäviä.
  • Muoveista ainoastaan edellä mainitut käyvät. Muut, pehmeät muovit eivät ole riittävän kestäviä. Jos et ole täysin varma mitä muovia sinulla on, älä käytä sitä.
  • Kevytmetallit, kuten alumiini ja titaani, sekä niiden seokset saattavat käydä mutta ne on testattava ensin. Tähän mennessä testituloksia ei ole, joten metallien käyttöä ei voida suositella.
  • Kumit eivät käy koska varsi tunkee niistä vähitellen läpi.

Harjanvarsibluntin teko

• Sahaa harjanvarresta kohtisuoraan poikki vähintään 3 cm pitkiä pätkiä.
  • Sahauksen voi tehdä jiirisahalla tai jiirisahauslaatikossa jotta sahauskohta on varmasti suora. Vannesaha tai sirkkeli ohjuria käyttäen toimii myös.

• Poraa bluntin keskelle kohtisuora reikä jonka halkaisija on sama kuin teipatulla varrella. Jätä poraamatta 10 mm: reiän eteen pitää jäädä tarpeeksi puuta jotta varsi ei tule bluntista läpi.
  • Poraaminen kannattaa tehdä pylväsporakoneella.
  • Vakiosyvyyden saamiseksi voit käyttää pylväsporakoneen ohjausmittaa, tai voit laittaa poranterään palan teippiä osoittamaan kohtaa jota pidemmälle ei tule porata.
  • Voit määrittää bluntin keskipisteen porausta varten laittamalla bluntin sopivanpaksuisen (puolet bluntin halkaisijasta) laudanpätkän viereen. Piirrä viiva käyttäen lautaa viivoittimena, pyöräytä bluntti ympäri ja piirrä toinen samansuuntainen viiva. Tällä tavalla saat siis kaksi vierekkäin kulkevaa viivaa. Kun teet näitä viivapareja 3-4 kappaletta risteämään keskenään, risteämiskohdan pitäisi olla täsmälleen keskellä (jos viivojen väli on iso keskelle jää monikulmainen viivojen rajaama alue, joka on siis pätkän keskikohta). Jälleen kerran on tärkeää että reikä tulisi täsmälleen keskelle, joskin millin heitto ei vielä ole kuolemaksi.
  • Voit myös määrittää bluntin keskikohdan silmämääräisesti ja laittaa siihen merkin lyijykynällä.

Kuva - bluntin keskipisteen määrittäminen.

Kuva - blunttiaihio ja valmis bluntti.

• Varmista porauksen jälkeen jokaisen bluntin reiän syvyys. Käytitpä miten hienoja laitteita tahansa on mahdollista että jokin meni pieleen.
• Lopuksi pyöristä bluntin etureunaa hieman hiekkapaperilla niin ettei se ole terävä.

Muut blunttivaihtoehdot

Bluntti on kärjen tärkein osa. Se levittää varren pinta-alan bluntin pinta-alalle. Ilman blunttia varsi tulee pehmusteista läpi. Jos harkitset jonkin muun kuin edellä esitetyn blunttimallin käyttämistä, testaa se ensin rasitustestillä ampumalla nuoli 50 kertaa kovaan, joustamattomaan seinään sekä suorassa että viistossa (n. 30 astetta) kulmassa vähintään 1800 paunasentillä. Yhteensä sata laukausta. Pura kärki. Mikäli bluntti ei hajonnut, se luultavasti toimii käyttämässäsi kärjessä hyvin.

Kärki

Bluntin liimaus

• Leikkaa solumuoviputkieristeestä vähintään bluntin pituinen pätkä.
• Liimaa eristeputki bluntin ympärille samalla kun liimaat bluntin varteen kiinni.
  • Askarteluliima on hyvä vaihtoehto eristeputken liimaamiseen blunttiin.
    • Kuumaliima sulattaa eristeputkea.
    • Liian voimakkaat liimat syövyttävät eristeputkea.
• Eristeputken tehtävä on tukea nuolen kärkeä. Jos liimaus pettää, kärki voi taipua sivulle osumatilanteessa.
• Putkieriste ei saa ulottua bluntin yli nuolen etupuolella. Varren puolella ylitulo ei haittaa mutta etupuolella putkieristeen ja bluntin tulee olla tasassa keskenään. Tämä siksi koska mikäli näillä on eroa keskenään, bluntti pääsee liikkumaan osumien aikana ja saattaa irrota liimauksistaan käytössä.
• Bluntin liimaamisessa varteen puuliimat ovat käteviä, mutta käytännössä mikä hyvänsä liima eri-keepperistä kuumaliimaan sopii tähän tarkoitukseen. Kestävän liimaustuloksen saat käyttämällä epoksia tai Casco Fix It -rakennusliimaa.

Putkieristeen muotoilu

• Liiman kuivuttua vuole putkieriste kartion muotoiseksi.
  • Tee puukolla (mattoveitset ja keittiöveitset on rok myös) isoimmat linjat ja viimeistele saksilla. Jätä putkieristeen etupää koskematta niin että se jää kauniin pyöreäksi.

Kärjen pehmusteet

• Halkaisijaltaan 25-39 mm:n blunttien eteen on laitettava läpäisynestokerrokseksi paksua nahkaa, kumimattoa tai 10 kerrosta ilmastointiteippiä. Läpäisynestokerroksen tarkoitus on estää kapean bluntin etureunan tunkeutuminen solumuovin sisään.
• Jos bluntin halkaisija on 40 mm tai suurempi, ei läpäisynestokerrosta tarvita koska näin suuri bluntti ei enää tunkeudu solumuovin sisään.

• Leikkaa solumuovista tai LIMI220:sta pyöreitä, halkaisijaltaan vähintään 50 mm:n paloja joiden paksuus on vähintään 25 mm. Näiden palojen tulee lisäksi olla halkaisijaltaan vähintään sentin bluntin halkaisijaa suurempia.
  • Esimerkiksi jos bluntin halkaisija on 40 mm, leikkaa halkaisijaltaan 50 mm paloja. Jos bluntin halkaisija on 60 mm, leikkaa 70 mm paloja. Ja, jos bluntin halkaisija on 25 mm, leikkaa 50 mm:n paloja koska se on minimihalkaisija näille paloille.
• Leikkaa vaahtomuovista sylinterimäisiä paloja, joiden halkaisija on sentin suurempi kuin leikkaamiesi solumuovipalojen halkaisija.
  • Esimerkiksi halkaisijaltaan 50 mm:n solumuovipalojen tapauksessa leikkaa halkaisijaltaan 60 mm:n vaahtomuovisylintereitä.
• Vaahtomuovin paksuuden, siis sen mitan joka osumatilanteessa puristuu kasaan teipin sisällä, tulee olla vähintään 40 mm. Tämän lisäksi teipin eteen pitää jättää vähintään 10 mm teippaamatonta vaahtomuovia. Vaahtomuovin minimipaksuus on siis 50 mm.
• Vaahtomuovin kärjen voi pyöristää tai jättää pyöristämättä. Jos pyöristät kärjen, varmista että pyöristämättömän, teipin sisällä olevan osan paksuus on vähintään 40 mm ja että teipin edessä on vähintään 10 mm pyöristämätöntä vaahtomuovia.
  • Vaahtomuovin halkaisijan on oltava vähintään sentin suurempi kuin solumuovipalan halkaisija. Kun vaahtomuovipala teipataan kiinni muuhun kärkeen teippi painaa sitä kasaan ja pitää sen tiukasti kiinni. Lisäksi teipin etureuna jää vaahtomuovin taakse piiloon. Jos teipin etureuna ei jää piiloon se voi osumatilanteessa raapaista silmää.
  • Leikatessa kannattaa olla mahdollisimman tarkka mittojen suhteen. Mittojen heitellessä on kärki hutiloidun näköinen ja nuolen lento-ominaisuudet heikkenevät.

Lopuksi teippaa pehmusteet kiinni kärkeen.

• Käytä teipatessasi lyhyitä teipinpätkiä, pitkiä pätkiä on mahdoton saada rypistymättä paikoilleen.
• Laita enintään kaksi päällekkäistä kerrosta teippiä vaahtomuovin kohdalle ettei kärki mene liian kovaksi.
• Varmista että kärki pysyy kasassa, on kyllin pehmeä eikä pääse heilumaan.
• Tarvittaessa lisää kärjen takaosaan teippiä kunnes heiluminen lakkaa.

• Teippaa kärki siten että vaahtomuovi puristuu hieman kasaan ja teipin etureuna jää vaahtomuovin taakse piiloon. Näin teipin etureuna ei pääse osumatilanteessa raapaisemaan silmää.
• Kokeile kärjen toimivuus vielä lyömällä sitä kämmentäsi vasten noin 45 asteen kulmassa: teipin etureuna ei saa raapaista kämmeneen.

Sulitus

Olen tilannut sulkani netistä, Sherwood Shopin nuolitarvikemyymälästä. Hämärän tilauslomakkeen takana on hyvinkin toimiva systeemi, joka toimiakseen usein vaatii että soitat myymälään ja varmistat että tilauksesi on tullut perille.

Sulkien paikalleen laittamisessa katso että ulkosulka tulee paikoilleen, eli täsmälleen 90 asteen kulmaan nokkilovesta. (=poispäin nokista). Jos tekee enemmän nuolia kannattaa suosiolla ostaa sulituskone, ne eivät ole yhtään liian kalliita hyötyyn nähden.

Sulkien oikean paikan määrittämisen jälkeen laitan sulan paikalleen kuumaliimalla (Jos on aikaa voi käyttää sulitukseen tarkoitettuja sulkaliimoja tai pikaliimaa tai mitä nyt sattuukaan käyttämään. Itse käytän kuumaliimaa koska se kuivuu nopeiten), jonka jälkeen leikkaan sulan molemmista päistä noin puoli senttiä karvoitusta pois, niin että sulan runko kuitenkin jää ehyeksi.

Näin saan kumpaankin päähän sulkaa vielä teippiä (tai jos haluaa niin voi käyttää narua) pitämään sulan paikallaan.

Kokemus kertoo että kuumaliima yksinään ei pidä sulkaa kovin kauaa, lisäksi teippi sulan etupäässä säästää myös käsiä mikäli ampuu ilman nuolihyllyä. Itse käytän joko sähkömiehen teippejä värien vuoksi, tai omissa sulissani mustaa jääkiekkomailateippiä.

Nokkisuojan rakentaminen

Vuonna 2008 nokkisuoja on pakollinen kaikissa nuolissa.

Pienoiskuvan luominen epäonnistui: Tiedosto puuttuu

Esimerkkikuva valmiista nokkisuojasta

Ohessa Wizzylin toimittama ohje nokkisuojan rakentamiseen, joku voisi kirjoitella tämän vaikka ihan puhtaaksi:

Tässä vaiheessa voisin mainita että olen käyttänyt kohta vuoden verran treeneissä tämän mallista nokkisuojaa ja hyvin lentävät. En tiedä haittaako tämä kantamaa kun en ole tarkkoja testejä tehnyt, mutta normaalitaistelutilanteissa eroa en ole ainakaan huomannut. Nuoli lentää riittävän pitkälle ja ihan samalla tarkkuudella kuin bofferinuolet yleensä. Teippauksessa jääkiekkomailateippi on osoittautunut kestäväksi ja sopivan pehmeäksi.