Miekka - Muutoshistoria

Olho: /* Erilaisia miekkoja */

2010-02-12T23:34:44Z

‎Erilaisia miekkoja

ZamboNet (25. maaliskuuta 2008 kello 11.18)

2008-03-25T11:18:19Z

ZamboNet (25. maaliskuuta 2008 kello 10.59)

2008-03-25T10:59:16Z

ZamboNet (25. maaliskuuta 2008 kello 10.56)

2008-03-25T10:56:40Z

ZamboNet (25. maaliskuuta 2008 kello 10.50)

2008-03-25T10:50:30Z

Uusi sivu

[[Kuva:Middelaldersværd.jpg|250px|thumb|Myöhäiskeskiaikaisia miekkoja]]

'''Miekka''' on [[lähitaistelu]]un tarkoitettu [[ase]], joka koostuu kahvasta (eli ponnesta, kädensijasta ja väistimestä) ja terästä. Miekkoja on hyvin monentyyppisiä: isommat, raskaammat miekat ovat kahden käden miekkoja, kun taas pienempiä voi käyttää yhdellä kädellä. Miekan terä on yleensä noin 30–120 senttimetriä pitkä ja usein kaksipuolinen. Miekka valmistetaan yleensä [[teräs|teräksestä]], varhaisemmat valmistettiin [[pronssi]]sta. On ollut myös kivestä ja puusta tehtyjä lyömäaseita, jotka ovat muistuttaneet miekkoja, kuten obsidiaanikiven palasista ja puuvarresta valmistettu ''maquahuitl'' ja ''macana'' joita käyttivät lähinnä [[asteekki]]soturit sekä joissain tapauksissa muut [[Etelä-Amerikka|eteläamerikka]]laiset intiaaniheimot.

Miekkaa käytetään joko pistoaseena, lyömäaseena tai molempina miekkatyypistä riippuen.

== Perinteisen suoran lyömämiekan osat ==
[[Kuva:Viking swords.jpg|120px|thumb|Viikinkiajan miekkoja]]
Miekan "perusrunko" on metallinen ''säilä''. Säilä koostuu terästä, ja kahvan sisälle ulottuvasta kapeahkosta ''ruodosta''.

Terä (tunnettu myös nimellä ''tutkain'') on litteä, sen reuna tai reunat leikkaavat. Terän leveä puoli on ''lape''. Lape tunnetaan myös ''miekansyrjänä''. Lappeessa saattaa olla ''ura'', virheellisesti myös ''veriuraksi'' kutsuttu, joka keventää terää; veren ohjaamisen kanssa sillä ei ole mitään tekemistä. Yksiteräisen miekan teroittamatonta puolta sanotaan ''hamaraksi'' tai ''seläksi''.

Muu paitsi terä lasketaan yleensä kuuluvaksi kahvaan eli ''västiin''. Kädensija eli ''kourain'' on tehty miekanruodon ympärille, esimerkiksi kietomalla nahkavyötä tai kiinnittämällä irrallinen puinen osa. Kädensijan päässä miekanruoto on kiinnitetty päästään nuppiin takomalla, ruuvikiertein tai muulla miekan tyypistä ja tekoajankohdasta riippuvalla tavalla.

Nuppiin kuuluu ''ponsi'', kahvan varsinainen pää, ja joskus ''ponnenalus'' ponnen ja kouraimen välissä. Ponnen tehtävä on tasapainottaa miekka sekä pitää kourain kiinni ruodossa, että estää miekkaa luiskahtamasta kädestä. Sen painoa muuttamalla voidaan myös hienosäätää miekan tasapainoa, liikkuvuutta ja käyttäytymistä.

Kourainta ja terää erottaa sivuille työntyvä ''väistin''. Alun perin väistimen tehtävä oli lähinnä estää kättä liukumasta terälle, mutta kun varhaisella keskiajalla miekkaa alettiin käyttää enemmälti myös torjumiseen, väistimen pituutta kasvatettiin jotta terää pitkin liukuvia iskuja olisi helpompi pysäyttää sekä suojaamaan asekättä iskuilta.

Tuppi eli ''huotra'' (tunnettu myös nimellä ''putki'') ei ole suoranaisesti miekan osa, mutta se on ollut ajoittain tärkeä lisävaruste. Huotra on miekan säilytyssuoja, joka peittää terän, mutta jättää kahvan näkyviin, jotta miekka olisi helppo vetää esiin. Huotran tarkoitus on helpottaa miekan mukana pitämistä, estää terää vahingoittamasta miekan kantajaa ja suojella sitä itseään turhilta kolhuilta, kosteudelta ja muulta vahingolta. Huotra on usein kiinnitetty vyötärölle [[vyö]]llä tai olkapäältä lantiolle vartalon yli kulkevalla hankkiluksella.

== Käyttö ==

Miekka oli pitkään merkittävä ase sotatantereilla. Lyhyytensä takia se ei kuitenkaan ollut juuri koskaan sotilaiden pääase, toisin kuten [[salkoaseet]], [[keihäs|keihäät]] ja [[Jousi (ase)|jouset]]. Miekkaan turvauduttiin kuitenkin lähitaistelussa, mikäli taistelu pitkittyi ja muuttui käsikähmäksi ja vastustajaa ei ollut saatu nujerrettua varsinaisen pääaseen voimin, sillä ahtaassa tilassa miekka on ylivoimaisesti käyttökelpoisin ase. Miekat kävivät melko käyttökelvottomiksi ritareiden panssareiden paksuuntuessa, minkä ansiosta sotavasarat yleistyivät myöhemmällä keskiajalla. Nykyisin, [[tuliase]]iden syrjäytettyä miekat [[sodankäynti|sodankäynnissä]], [[sotilas|sotilaat]] käyttävät miekkaa lähinnä juhlallisissa tilanteissa, kuten paraateissa. Miekan eräänlaisena seuraajana sotilasaseena toimii kiväärikaliiperisiin aseisiin liitettävä [[pistin]].

== Urheilu ==
[[Kuva:Mwg03pentwe.jpg|thumb|Kalpamiekkailua.]]
{{pääartikkeli|[[Miekkailu]]}}

Miekkailu on yleiskäsite erilaisille miekkaa käyttäville taistelumuodoille. Nykyisessä kielenkäytössä miekkailulla tarkoitetaan yleensä länsimaista urheilumiekkailua. Eri urheilumiekkailun lajit kuuluvat myös [[olympia]]lajeihin. Urheilumiekkailussa lajeina ovat kalpa, floretti ja säilä. Kalpamiekkailu kuuluu osana myös [[nykyaikainen viisiottelu|nykyaikaiseen viisiotteluun]].

Miekkaa käytetään myös useissa [[budo]]lajeissa kuten (''[[kendo]]'') tai (''[[iaido]]'') joko pariharjoituksena tai erilaisina yksin- tai parin kanssa suoritettavina liikesarjoina eli (''[[kata|katoina]]''). Kendossa myös kilpaillaan maailmanmestaruus-tasolle asti.

== Erilaisia miekkoja ==
{{Commons|Category:Swords|Miekka}}
* [[gladius]], [[Rooman valtakunta|roomalainen]] miekka
* [[spatha]], roomalainen pitkämiekka
* [[tachi]], pitkä [[samurai]]miekka
* [[katana]], pitkä [[samurai]]miekka
* [[wakizashi]], lyhyt [[samurai]]miekka
* [[sapeli]]
* [[kalpa]]
* [[säilä]]
* [[floretti]]
* [[laakari]]
* [[pitkämiekka]], "puolentoistakäden" miekka

''Lähde: Suomenkielinen wiki''

@@ Rivi 1: / Rivi 1: @@
 [[Kuva:Teräsmiekkoja.jpg|250px|thumb|Myöhäiskeskiaikaisia miekkoja]]
-'''Miekka''' on [[lähitaistelu]]un tarkoitettu [[ase]], joka koostuu kahvasta (eli ponnesta, kädensijasta ja väistimestä) ja terästä. Miekkoja on hyvin monentyyppisiä: isommat, raskaammat miekat ovat kahden käden miekkoja, kun taas pienempiä voi käyttää yhdellä kädellä. Miekan terä on yleensä noin 30&ndash;120 senttimetriä pitkä ja usein kaksipuolinen. Miekka valmistetaan yleensä [[teräs|teräksestä]], varhaisemmat valmistettiin [[pronssi]]sta. On ollut myös kivestä ja puusta tehtyjä lyömäaseita, jotka ovat muistuttaneet miekkoja, kuten obsidiaanikiven palasista ja puuvarresta valmistettu ''maquahuitl'' ja ''macana'' joita käyttivät lähinnä [[asteekki]]soturit sekä joissain tapauksissa muut [[Etelä-Amerikka|eteläamerikka]]laiset intiaaniheimot.
+'''Miekka''' on lähitaisteluun tarkoitettu ase, joka koostuu kahvasta (eli ponnesta, kädensijasta ja väistimestä) ja terästä. Miekkoja on hyvin monentyyppisiä: isommat, raskaammat miekat ovat kahden käden miekkoja, kun taas pienempiä voi käyttää yhdellä kädellä. Miekan terä on yleensä noin 30&ndash;120 senttimetriä pitkä ja usein kaksipuolinen. Miekka valmistetaan yleensä teräksestä, varhaisemmat valmistettiin pronssista. On ollut myös kivestä ja puusta tehtyjä lyömäaseita, jotka ovat muistuttaneet miekkoja, kuten obsidiaanikiven palasista ja puuvarresta valmistettu ''maquahuitl'' ja ''macana'' joita käyttivät lähinnä asteekkisoturit sekä joissain tapauksissa muut eteläamerikkalaiset intiaaniheimot.
 Miekkaa käytetään joko pistoaseena, lyömäaseena tai molempina miekkatyypistä riippuen.
@@ Rivi 25: / Rivi 25: @@
 == Urheilu ==
 [[Kuva:Kalpamiekkailua.jpg|thumb|Kalpamiekkailua.]]
 Miekkailu on yleiskäsite erilaisille miekkaa käyttäville taistelumuodoille. Nykyisessä kielenkäytössä miekkailulla tarkoitetaan yleensä länsimaista urheilumiekkailua. Eri urheilumiekkailun lajit kuuluvat myös [[olympia]]lajeihin. Urheilumiekkailussa lajeina ovat kalpa, floretti ja säilä. Kalpamiekkailu kuuluu osana myös [[nykyaikainen viisiottelu|nykyaikaiseen viisiotteluun]].

@@ Rivi 30: / Rivi 30: @@
 == Erilaisia miekkoja ==
-{{Commons|Category:Swords|Miekka}}
 * [[gladius]], [[Rooman valtakunta|roomalainen]] miekka
 * [[spatha]], roomalainen pitkämiekka

@@ Rivi 6: / Rivi 6: @@
 == Perinteisen suoran lyömämiekan osat ==
 Miekan "perusrunko" on metallinen ''säilä''. Säilä koostuu terästä, ja kahvan sisälle ulottuvasta kapeahkosta ''ruodosta''.
@@ Rivi 20: / Rivi 19: @@
 == Käyttö ==
+[[Kuva:Viikinkimiekkoja.jpg|120px|thumb|Viikinkiajan miekkoja]]
 Miekka oli pitkään merkittävä ase sotatantereilla. Lyhyytensä takia se ei kuitenkaan ollut juuri koskaan sotilaiden pääase, toisin kuten [[salkoaseet]], [[keihäs|keihäät]] ja [[Jousi (ase)|jouset]]. Miekkaan turvauduttiin kuitenkin lähitaistelussa, mikäli taistelu pitkittyi ja muuttui käsikähmäksi ja vastustajaa ei ollut saatu nujerrettua varsinaisen pääaseen voimin, sillä ahtaassa tilassa miekka on ylivoimaisesti käyttökelpoisin ase. Miekat kävivät melko käyttökelvottomiksi ritareiden panssareiden paksuuntuessa, minkä ansiosta sotavasarat yleistyivät myöhemmällä keskiajalla. Nykyisin, [[tuliase]]iden syrjäytettyä miekat [[sodankäynti|sodankäynnissä]], [[sotilas|sotilaat]] käyttävät miekkaa lähinnä juhlallisissa tilanteissa, kuten paraateissa. Miekan eräänlaisena seuraajana sotilasaseena toimii kiväärikaliiperisiin aseisiin liitettävä [[pistin]].