Kypärä
Sotahuuto-wiki
Kypärä on päätä suojaava varuste, joka tuo lisää mukavuutta ja turvallisuutta bofferointiin. Vaikka bofferointi on varsin turvallinen laji, on erittäin suositeltavaa hankkia kypärä, joka oikeasti suojaa päätä. Sotahuudossa kypärän käyttö ei ole pakollista, mutta siihen on perinteisesti kannustettu antamalla panssaripiste myös ei-autenttisista varusteista.
Sisällysluettelo |
Minkälainen on hyvä kypärä?
Bofferoinnissa käytetään monentyyppisiä kypäröitä, yhteistä kaikille hyville kypäröille on kuitenkin, että ne oikeasti suojaavat päätä. Hyvä kypärä on usein jotain urheilukypärän ja autenttisen mallin väliltä: autenttisemmaksi naamioitu urheilukypärä tai autenttisen mallinen kypärä, joka on paksuudeltaan ja näkyvyydeltään bofferointiin sovitettu.
Älä käytä kypärää, joka ei ole tarkoitettu kontaktiurheiluun ja kestämään useita iskuja. Erityisesti pyöräilykypärät soveltuvat huonosti bofferointiin. Myös liian raskas kypärä voi olla huono suojavaruste; bofferoinnin pitäisi olla harrastus, jossa pärjää ilman suojavarusteita, eivätkä vastustajan osumat tunnu välttämättä raskaan kypärän läpi riittävän voimakkaasti.
Urheilukypärän hankkiminen
Urheilukypäröistä bofferointiin soveltuvat erityisesti jääkiekkokypärät. Ristikollinen jääkiekkokypärä suojaa tehokkaasti myös kasvoja ja mahdollistaa silmälasien turvallisen käytön. Jääkiekkokypäröitä löytyy erityisesti syksyisin kirpputoreilta, sekä uutena urheilukaupoista ja marketeista. Kovien iskujen suhteen jääkiekkokypärä suojaa parhaiten edestä ja etuviistosta tulevilta osumilta, takaviistosta impaktisuoja ei ole kummoinen.
On suositeltavaa, että Sotahuudossa käytettävät urheilukypärät naamioitaisiin autenttisemmiksi tai vähemmän erottuviksi. Kuvien esimerkit naamioinneista (vasemmalta oikealle):
- Kangasrätillä naamioitu lätkäkypärä
- Nakkipipo kypärän päällä
- Hartiahupulla naamioitu lätkäkypärä
Oman kypärän tekeminen
Huom! Hyviä ohjeita kaikenlaisten kypärien tekemiseen löytyy panssareiden valmistus-sivulta.
Kypärien sisällä tulee turvallisuussyistä olla jonkinlainen pehmustus tai kannattelujärjestelmä joka erottaa metallikuoren käyttäjän päästä. Suositeltavaa on tehdä erikseen puettava pehmustepipo (nakkipipo), mutta myös kypärän pehmustaminen sisältäpäin vaikkapa retkipatjalla tai vaahtomuovilla tekee hyvin tehtävänsä. Hätätilanteessa pehmusteena voi toimia vaikkapa tavallinen talvipipo.
Kypärässä ei saa olla suuria kovia ulokkeita jotka voivat toimia vipuvartena ja vahingoittaa siten käyttäjän niskaa. Esimerkiksi rumat ja epäautenttiset sarvet viikinkikypärissä ovat kiellettyjä.
Nykyaikaisen kypärän naamioimista esimerkiksi kankaalla tai teipillä suositellaan. Erityisen räikeän väriset kypärät saatetaan naamioida paikan päällä järjestäjien toimesta.
Leukaremmin tekeminen
On erittäin suositeltavaa tehdä kypäröihin irtoamista estävä leukaremmi. Pahimmillaan remmitön kypärä voi olla vaarallinen käyttäjälleen. Mm. kasvosuojuksellisilla remmittömillä kypärille voi helposti murtaa nenänsä. Remmitystä suunnitellessa on tärkeää pitää mielessä, ettei remmi saa aiheuttaa käyttäjälleen tukehtumisen vaaraa. (ks. [1])
Millä tahansa tavalla leukaremmin tekeekin, kypärän pitäisi pysyä sen avulla niin tukevasti päässä, ettei kypärää vasten koko vartalon painolla nojaamalla nenä kosketa kasvojen suojana olevaa metallia (mikäli kypärässä on nenä-/kasvosuoja). Siksi on erityisen tärkeää, että leukaremmi kulkee kiinnitystavasta riippumatta myös leuan edestä (leuan alta menevä remmitys ei estä nenää murskautumasta kasvo-/nenäsuojaa vasten mikäli kypärään tulee tarpeeksi kova isku. Kuitenkin kypärään, jossa ei ole nenä- eikä kasvosuojaa, riittää hyvin pelkästään leuan alta menevä remmi.
Erityisen tukevissa umpikypärissä ei ole edes historiallisesti käytetty kaikissa leukaremmityksiä, mutta se on kuitenkin erityisen suositeltavaa kaikissa kypärätyypeissä. Tukevinkin kypärä pyörii päässä ja voi aiheuttaa käyttäjälleen vahinkoa, kun siihen lyödään tarpeeksi lujaa tai oikeassa kulmassa.
Nyöriremmitys
Nyöriremmitys on helpoin tapa saada kypärä pysymään päässä. Tarvitaan vain pora ja tukeva kengännauha (noin 100cm): poraa kypärään molemmille sivuille (noin sentti pari korvasta kasvoihin päin ja hiukan silmien yläpuolella) kaksi, pari senttiä toisistaan olevaa noin 5mm reikää (KUVA 1*: leukaremmin reikien poraaminen). Mitä kauempana reiät ovat toisistaan, sitä helpompi leukaremmi on kiinnittää tukevasti; liian lähellä toisiaan olevista rei'istä pujotettu remmi on työläs kiristää tukevasti.
Poraamisen jälkeen pujotetaan rei'istä kengännauha (tai muu tukeva nyöri, esim. nahkainen) siten, että kengännauhan molemmat päädyt tulevat samalta puolelta ulos (KUVA 2*: nauhan pujottaminen).
Tällä tavalla tehtyä leukaremmiä käytetään siten, että ennen päähän laittamista kypärän sisällä olevaa kahta narua pyöritetään toistensa ympärille siten, että keskelle jää leuan mentävä aukko (KUVA 3*: leukaremmin pyörittäminen). Kypärä laitetaan päähän niin, että toinen nyöreistä tulee leuan eteen ja toinen leuan alle. Tämän jälkeen nyörit kiristetään ulkoapäin ja sidotaan esimerkiksi rusetilla (KUVA 4*). Hieman monimutkaisempi, mutta kestävämpi ratkaisu on korvata nyörejä toisiinsa pyörittämällä tehty leuan aukko leukkaamalla esimerkiksi tukevahkosta nahasta (noin 2,5-3mm) sopiva palanen (KUVA 5*), ja kiinnittää se molemmilta puolilta nyöreihin, jotta nyörejä ei tarvitse pyöritellä joka kerta ennen kypärän laittamista päähän. Tämän ratkaisun avulla remmi on myös helpompi kiristää tukevaksi.
(* Kunhan joku saa kuvatuksi. Nämä vaiheet olisi hyvä saada ihan kuvallisina, pelkästä selityksestä on vaikea saada mielikuvaa.)
Solkiremmitys
Kiinnityksen voi hoitaa myös esimerkiksi nahkaremmillä, joka niitataan kiinni kypärään. Nahkaremmejä voi löytää kirpputoreilta, armeijan ylijäämävarastoista tai nahkatarvikeliikkeistä.
Mikäli et löydä nahkaremmejä, oman tekeminen on helppoa. Tarvitset 20cm pätkän rautalankaa (2mm toimii hyvin) ja remmin pituudelta nahkaa tai tukevaa kangasta. Väännä rautalangasta suorakulmio ja käännä langan päät niin etteivät ne pääse aukeamaan venytettäessä. Tämä on syytä tehdä suorakulmion pitkälle sivulle. Kiinnitä toinen pätkä rautalankaa suorakulmioon kiertämällä toinen pää niin ettei se pääse putoamaan. Hio leikkauskohta pyöreäksi. Sijoita soljen kieli lyhyelle reunalle ja leikkaa se pisimmän nurkasta nurkkaan-matkan mittaiseksi. Leikkaa nahasta lyhyemmän reunan levyinen ja 20cm pitkä pala nahkaa. Tee 2cm halkio keskelle lyhyempää reunaa ja pujota solki paikoilleen niin että kieli kulkee halkion läpi. Ompele nahanpalat tukevasti kiinni. Leikkaa toinen samanmittainen pala nahkaa ja tee tähän reiät soljelle. Tee molempiin remmeihin reiät sentin päähän reunasta. Kiinnitä näistä kypärään niiteillä.
